Kirjoitukset avainsanalla helppolukuiset kirjat

Kirjat saatu arvioitavaksi blogia varten.

Kariston helppolukuinen Kirjakärpänen-sarja on kasvanut kahdella uutuudella: Taneli ja FC Mörlökit sekä Jenni ja punainen poni. Kirjat on suunnattu erityisesti lukutaipaleensa alussa oleville nuorille lukijoille, mutta veikkaisin, että varsinkin Taneli ja FC Mörlökit tempaa mukaansa isommatkin koululaiset.

Petja Lähteen kirjoittama ja Roosa Hepomäen kuvittama futisaiheinen tarina sijoittuu osittain avaruuteen. Avaruuden ilkeät mörlökit kiusaavat arkoja superpalloja. Jos superpallot häviävät, mörlökit aikovat puhkaista ne. Samaan aikaan jalkapalloa rakastava 8-vuotias Taneli potkii palloa puistossa ja huutaa innoissaan:

Minä olen universumin paras futaaja!

Superpallot kuulevat Tanelin julistuksen ja laskeutuvat toiveikkaina avaruusaluksellaan Tanelin luo: voisiko Taneli auttaa niitä päihittämään mörlökit?

Tykkäsin kovasti kirjan tarjoamasta seikkailusta, jossa päähenkilön rohkeus ja neuvokkuus auttoivat selviytymään kiusanhenkiä vastaan. Kuvitus antaa vähän konsolipelimäisen vaikutelman, mikä sopii tähän kirjaan erinomaisesti. Suosittelen kaikille pienille futisfaneille!

Tapani Baggen ja Hannamari Ruohosen kädenjälkeä oleva Jenni ja punainen poni alkaa lastenkirjoissa tutusta tilanteesta: perhe muuttaa uuteen paikkaan ja kaverit jäävät vanhaan. 

Typerä muutto, Jenni ajatteli. Miksei voitu pysyä Keravalla? Siellä oli kaikki kaverit. Täällä ei ollut mitään.

Jenni ei oikein tiedä mihin ryhtyisi. Äiti on ukulelekiertueella ja isä keskittynyt tilitoimistonsa pyörittämiseen. Keinusta on naru poikki ja kirjastoon on matkaa. Yhtäkkiä Jenni näkee pihassa punaisen ponin, jonka omistajan etsiminen tuo Jennille monta uutta ystävää.

Baggen vähäeleinen kirjoitustyyli vangitsee hyvin sen taian, joka lapsuuden pitkiin kesiin kuuluu. Ruohonen täydentää tarinaa kauniilla kuvituksellaan, joka onnistuu olemaan samanaikaisesti sekä hauras että vahva.

***

Taneli ja FC Mörlökit / Petja Lähde / Roosa Hepomäki / Karisto 2019

Jenni ja punainen poni / Tapani Bagge / Hannamari Ruohonen / Karisto 2019

Aiemmin Kirjakärpänen-sarjasta esitelty:

Talvikki ja ensimmäinen älypuhelin

Elias ja sukkapallopomppupuu 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjat saatu arvioitavaksi blogia varten.

Olen kirjoittanut WSOY:n Lukupalat-sarjasta jo useamman kerran. Meillä nimittäin tykätään näistä helppolukuisista kirjoista kovasti. Sain alkuvuodesta taas uusia Lukupaloja luettavaksi, ja niiden myötä päätin listata syyt, minkä vuoksi kyseessä on mielestäni yksi kivoimmista lastenkirjasarjoista tällä hetkellä:

1. Kirjat ovat ajan hermolla

Oli kyseessä sitten alakouluikäisen Lätkä-Laurin jäkisturnaus tai eskaria käyvän Julian koirarakkaus, Lukupalat kuvaa tämän päivän lasten elämää.

2. Kirjoja kirjoittavat kotimaiset kärkinimet

Roope Lipasti, Miina Supinen, Tuutikki Tolonen, Magdalena Hai ja monet muut huippukirjoittajat houkuttelevat taitavalla kerronnallaan lapsia kirjojen pariin. Tämä vahvistaa ajatustani siitä, että suomalaiset (lasten)kirjailijat tekevät hartiavoimin töitä edistääkseen lasten lukutaitoa.

3. Kuvitus on värikästä ja kiinnostavaa

Jokaisen Lukupalan kuvitus täydentää hienosti tarinaa ja on itsessään kivaa katseltavaa. Mukana on minun ja lasten lempikuvittajia kuten esimerkiksi Christel Rönns, Kati Närhi ja Reetta Niemensivu

4. Kirjat ovat sopiva sekoitus huumoria, vauhtia ja jännitystä

Karanneesta koiranpennusta pelikuntoa uhkaaviin vatsanväänteisiin ja itseluottamuksensa menettäneestä huippukokista ullakolla lymyilevään vankikarkuriin, Lukupalat tarjoaa maistuvan lukutuokion sympaattisten hahmojen parissa.

5. Kirjoista voi myös oppia

Millaisia välineitä koiranpentu tarvitsee? Mitä ovat erityisruokavaliot? Miten pääsee alkuun tieteellisissä tutkimuksissa? Mitä aineksia tarvitaan pitsaan? Lukupalat-sarjaa tuskin on tarkoitettu opettavaiseksi kirjasarjaksi, mutta joitakin hyödyllisiä ja kiinnostavia faktoja lapsi voi Lukupalojenkin parissa oppia. 

Alkuvuodesta ilmestyneet uudet Lukupalat:

Reetta Vehkalahti ja Kati NärhiPipsa Kopperoisen tutkimuksia – Pierut ja kaasut

Roope Lipasti ja Harri Oksanen: Lätkä-Lauri ja tautinen turnaus

Miina Supinen ja Anni Nykänen: Kokkiklubi – Amorin apulaiset

Tutustu myös näihin Lukupaloihin:

2A:n kamut ja Nuttura-Hulda

Auttamistoimisto Luna ullakolla

Bellan pennut muuttavat

Bellan pentupoppoo

Lätkä-Lauri ja haamupelastus

Myös Kariston Kirjakärpänen-sarja tarjoaa kivaa luettavaa alakoululaisille!

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kirjat saatu arvioitavaksi blogia varten.

Kariston viime vuonna perustetussa Kirjakärpänen-sarjassa on mukavaa surinaa ja hauskaa pörinää. Sarja tarjoaa helppolukuisia, tämän päivän lapsia puhuttelevia tarinoita vähän samaan tyyliin kuin WSOY:n Lukupalat-sarja.

Meillä tutustuttiin Riina Katajavuoren kirjoittamaan ja Liisa Kallion kuvittamaan Talvikki ja ensimmäinen älypuhelin -kirjaan sekä Jyri Paretskoin ja Nadja Sarellin Elias ja sukkapallopommipuu -kirjaan.

                            

Talvikki on alakoululainen, joka vihdoin ja viimein saa ikioman älypuhelimen kivikautisen näppäinpuhelimen tilalle. Yhdessä parhaan ystävänsä Mesin kanssa Talvikki ottaa ilon irti uudesta kännykästä: nyt pystyy käyttämään emojeita, kuvaamaan tanssivideoita ja osallistumaan sekä luokan että perheen omiin keskusteluryhmiin. Mutta voi kauhistus! Uusi kännykkä häviää jo ensimmäisenä päivänä – mikä nyt neuvoksi?

Itku tunkee kurkkuun. Uusi hieno puhelin! Puoliksi hänen omilla rahoillaan ostama!

Katajavuori kuvailee osuvasti älypuhelimen lumoa ja sen tarjoamaa uudenlaista maailmaa. Esille ei tuoda pelkästään kännykän kivoja puolia, vaan pientä lukijaa muistutetaan myös vastuullisuudesta: älypuhelimet ovat kalliita ja niistä on pidettävä huolta. Samalla herätellään lempeästi näkemään maailmaa myös ruudun ulkopuolelta. Liisa Kallion kuvitusjälki on raikasta ja hyväntuulista.

***

Kirja: Talvikki ja ensimmäinen älypuhelin

Teksti: Riina Katajavuori

Kuvitus: Liisa Kallio

Kustantaja: Karisto 2019

                          

Paretskoin kirjassa kouluikäinen Elias vauhdittaa tylsää päiväänsä mielikuvitusleikeillä. Hän valjastaa perheen Lulu-koiran Hirmu-tiikeriksi ja pukeutuu itse Kauhistuttajaksi. Elias sulloo pyöräilyhousut täyteen sukkapalloja ja lähtee puistoon. Puussa kuikuilevasta oravasta kehkeytyy viekas Kurre K. Oravainen, jonka Elias yrittää vangita. Pakkaa saapuu sekoittamaan Eliakselle ennestään tuntematon tyttö, Emma, joka sinnikkäästi päättää ystävystyä Eliaksen kanssa, vaikka poikaa ensin epäilyttää koko tyttö. Kirjan lopussa kuitenkin paljastuu päivän tärkein anti: 

Minä sain uuden kaverin!

Elias ja sukkapallopommipuu on mukavasti kirjoitettu esimerkki siitä, miten ripaus mielikuvitusta auttaa muuttamaan tylsän päivän jännittäväksi seikkailuksi. Itseäni jäi hiukan harmittamaan se, että Elias ja Emma heittelivät sukkapallopommeja puussa piileksivää oravaa kohti, vaikka heidän tarkoituksenaan ei toki ollut vahingoittaa oravaa vaan pelkästään säikäyttää se tiehensä. Nadja Sarell on yksi lempikuvittajistani, jonka kädenjälkeen olemme tutustuneet muun muassa Hilja ja vihreän talon kesä -kirjassa. Hänen tyylinsä sopii hienosti Eliaksen tarinaan.

Kirja: Elias ja sukkapallopommipuu

Teksti: Jyri Paretskoi

Kuvitus: Nadja Sarell

Kustantaja: Karisto 2018

***

Tutustu myös näihin aiemmin esiteltyihin helppolukuisiin kirjoihin:

2A:n kamut ja Nuttura-Hulda

Aino, Matias ja hauskat lomapäivät

Auttamistoimisto Luna ullakolla

Bellan pennut muuttavat

Bellan pentupoppoo

Kaiken kadottajan arvoitus

Lätkä-Lauri ja haamupelastus

Onnenkepparit-sarja: Olivia ja Onnentähti

Yökoulu ja kadonnut opettaja

Yökoulu ja kauheat naapurit

Yökoulu ja noidutut tossut

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sain hiljattain arvostelukappaleen Nora Lehtisen kirjoittamasta ja Anne Muhosen kuvittamasta selkokielisestä lastenkirjasta nimeltään Aino, Matias ja hauskat lomapäivät.

Vaikka kirja on muuten aivan tavallinen lastenkirja, se on kirjoitettu selkokielellä. Selkokeskus määrittelee selkokielen yleiskieltä helpommaksi suomeksi, joka on mukautettu luettavampaan ja ymmärrettävämpään muotoon. Myös Aino, Matias ja hauskat lomapäivät on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan selkokieltä. Idean selkokieliseen kirjaan esikoiskirjailija oli saanut työskennellessään erityisopettajana lasten kanssa, joilla oli kielellisiä vaikeuksia. Lehtinen oli kiinnittänyt huomiota selkokirjallisuuden vähyyteen ja miettinyt, että tarvitaan enemmän myös sellaisia kirjoja, joissa on selkeät tekstit ja kuvat. Lehtisen kirjassa esimerkiksi yhdellä rivillä on vain yksi lause.

Aino, Matias ja hauskat lomapäivät kertoo kolme mukavan arkista kesälomatarinaa. Kirjan nelihenkinen perhe, johon kuuluu äiti, isä, 10-vuotias Matias ja 6-vuotias Aino, on juuri muuttanut vanhaan keltaiseen puutaloon, jota ympäröi kaunis puutarha. Tarinoiden lumo syntyy tapahtumien tavallisuudesta: ensimmäisessä tarinassa katetaan päivällinen uuden kotitalon takapihalle ja toisessa tarinassa vietetään sadepäivää sisällä kavereiden ja erilaisten leikkien parissa. Kolmas tarina kertoo perheen kesälomamatkasta maatilalle.

Kirjassa käsitellään jonkin verran myös tunteita: miten isää harmitti, kun nurmikolla lojunut kivi rikkoi ruohonleikkurin, miten pettynyt Aino oli, kun taivaalta ropiseva sade pilasi uimareissun ja miten Matiaksesta tuntui pahalta, kun vaivalla tehty legotorni kaatui.

Tarinoiden lomassa on paljon pienille lukijoille ja kuuntelijoille suunnattuja kysymyksiä, joista osa liittyy kirjaan ja osa lapsen omaan elämään. Omat lapseni tykkäävät tällaisesta vuorovaikutuksellisuudesta, mutta itse suhtaudun siihen vähän kaksijakoisesti: on totta kai mukavaa, kun kirja saa aikaan keskustelua ja lapsetkin saavat olla äänessä kirjaa kuunnellessaan, mutta usein toistuvat kysymykset rikkovat sadunomaista maailmaa.

Anne Muhosen kuvitus on iloisen värikästä, hyväntuulista ja mittasuhteiltaan selkeää. Aino, Matias ja hauskat lomapäivät on kiva kesäkirja ja sopii mielestäni erityisesti eskari-ikäisille ja pienille alakoululaisille.

***

KirjaAino, Matias ja hauskat lomapäivät

Teksti: Nora Lehtinen

Kuvitus: Anne Muhonen

Kustantaja: Pieni Karhu 2018

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Hyvän mielen lastenkirjablogi.

Tiia Aaltonen / aaltiia@gmail.com

Kuvat: Saku Aaltonen Photography 

Blogiarkisto

2019
2018
2017

Kategoriat