Leena Parkkinen: Pikkuveli ja mainio harharetki, Teos 2017

Leena Parkkisen uusi lastenkirja, Pikkuveli ja mainio harharetki, on syväsukellus lapsen mielikuvitusmaailmaan ja hauska kurkistus sisarussuhteen dynamiikkaan kuopuksen näkökulmasta.

Kirjan päähenkilö, Pikkuveli, lähtee isosiskonsa Kreivitär Rebecka Pitäjänmäen peesissä suonsilmärusettianakondan (reptupocamuscärmedyksen) metsästysretkelle. Reteällä Kreivittärellä on oma YouTube-kanava ja mittava Instagram-seuraajakunta. Pikkuveli on perävaunu, joka kelpaa lähinnä karmaisevan anakondan syötiksi, kun vuohta ei ole saatavilla.

Käy kuitenkin niin, että Kreivitär uinuu onnensa (ja mittavan somesuosion) ohi ja todellisen seikkailun kokee Pikkuveli. Harharetki sisältää monenlaisia jännittäviä käänteitä ja kohtaamisia: anakondan lisäksi merkittävää roolia seikkailussa näyttelevät muun muassa maailman pienin apina, pitkäjalkainen talokoira ja jättiläismummo.

On hauskaa lukea lastenkirjaa, joka nousee arkisen nyhjäyksen yläpuolelle ja ottaa kaiken ilon irti lapsen kyvystä luoda leikin avulla mielikuvitusmaailmoja. Olin jo unohtanut, miltä se tuntui. Parkkisen kirjan ansiosta muistin sen jälleen. Lisäksi pystyin omien kokemusteni ansiosta samaistumaan sekä isosiskon talutusnuorassa kulkemiseen että nuorempien sisarusten käskyttämiseen.   

Parkkisen kieli on rikasta ja viihdyttävää, hahmot herkullisia. Jussi Karjalaisen kuvitukset vangitsevat hienosti kirjan jännittävän tunnelman. Kirja on esineenä niin kaunis, etten mielelläni anna sitä kolmivuotiaan bibliofiilini käsiteltäväksi. Se on myös selvästi suunnattu omia lapsiani vanhemmille ihmistaimille, onhan Pikkuvelikin jo koululainen.

Suurin odotuksin annoin kirjan koelukuun eräälle lähipiirini kahdeksanvuotiaalle lukutoukalle ja jäin jännityksellä odottamaan hänen mielipidettään. Koelukijan analyysi kirjasta yllätti: ”Ei heikkohermoisille!”, hän totesi. Kirja oli lapsen mielestään liian jännittävä, eikä lukemisessa tästä syystä päästy ensimmäisiä sivuja pidemmälle.

Koelukijan näkemys sai pohtimaan kirjan kohderyhmää tarkemmin. En ollut itse oivaltanut, että kirja voisi olla alakouluikäiselle lukijalle jopa liian jännittävä. Ja vaikka itse pidän Parkkisen kielestä, voisiko se olla kohderyhmälleen jopa liian haastavaa? Toisaalta kirja ei ainakaan aliarvioi lukijaansa, vaan pikemminkin rohkaisee lapsia revittelemään kielenkäytön saralla. Hyvä näin. 

Pikkuveli ja mainio harharetki sopii siis jännitystä kaihtamattomille lapsilukijoille, jotka arvostavat värikästä kieltä eivätkä hämmenny uudissanoihin törmätessään. Se on erinomaista luettavaa myös aikuisille, jotka haluavat muistaa, miltä tuntui kadota itse luotuun mielikuvitusmaailmaan. 

Pikkuveli nousee sisarensa Kreivitär Rebecka Pitäjänmäen varjosta Leena Parkkisen lastenkirjan vastentahtoiseksi sankariksi.
Pikkuveli nousee sisarensa Kreivitär Rebecka Pitäjänmäen varjosta Leena Parkkisen lastenkirjan vastentahtoiseksi sankariksi.

 

***

Elokuinen lisäys tekstiin:

Kirja luettiin kesän aikana myös kahdeksanvuotiaalle kummipojalleni, joka piti siitä mahdottoman paljon. Kirja oli hänen mielestään kutkuttavan jännittävä, ja se piti lukea hänelle heti perään toisenkin kerran.

Kummipoikani on todella innokas ja aktiivinen itsenäinen lukija, mutta kirjan teksti oli niin haastavaa, että se sopi paremmin yhdessä luettavaksi kuin lapsen omiin lukuhetkiin. Näin kirjan sisällöistä ja uusista sanoista päästiin heti keskustelemaan aikuisten kanssa. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Lastenkulttuuria, kulttuuria lasten kanssa sekä ilmiöitä lastenkulttuurin liepeiltä. Testiryhmänä toimivat -14 ja -16 syntyneet tenavat ja kirjoittajana kustannustoimittajana työskentelevä äiti. 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla