Kaksi matkakuumeista äitiä, neljä reipasta juniorireissaajaa ja yksi risteilylahjakortti. Näistä aineksista sai alkunsa ajatus kevätretkestä Tallinnaan. Meidän risteilylahjakorttimme oli joulutervehdys Tallink Siljalta. Niinpä valitsimme merimatkan taittamiseen nopeat, mutta ison laivan eduilla varustetut Star- ja Superstar-alukset. Matkan kesto, kaksi tuntia suuntaansa, oli juuri sopivasti pitämään lapset kiinnostuneina ilman sen kummempaa viihdyttämistä.

Sekä meno- että paluumatkalla vietimme suurimman osan laivallaoloajasta ruokapöydässä istuen, mennessä aamiaisbuffassa ja paluumatkalla päivällispöydän ääressä. Menomatkan aamiaisella kuitattiin lounas kätevästi lihapullien, nakkien ja karjalanpiirakoiden avulla. 10,50 eurolla (olimme varanneet aamiaisbuffan jo matkavarauksen yhteydessä, laivalla ostettuna hinta on euron kalliimpi) sai aikuisen vatsan lisäksi täytettyä alle kouluikäisten naperoiden massut. Paluumatkalla päivällisbuffetissa sama homma, lapset ruokailivat ilmaiseksi, joten 25 euroa oli ihan kohtuullinen hinta kolmen ihmisen syömisistä. Valitsimme pöydät ikkunan vierestä, jotta lapsilla oli tilaa hiukan leikkiä ja katsella merimaisemia meidän aikuisten lopetellessa syömisiä.

Leppoisan ja kiireettömän ruokailuhetken jälkeen ennätimme vielä testaamaan laivojen leikkipaikat. Vaikka etenkin Superstarin leikkipaikka on melko pieni, löytyi molemmilta aluksilta onneksi se laivareissujen paras juttu - pallomeri! Vaipanvaihtotoimet hoituivat kätevästi tilavassa inva-wc-lastenhoitohuone -yhdistelmässä. Molemmilla laivoilla on lisäksi kohtuullisen kokoiset tax free -myymälät sekä buffet-ravintolan lisäksi useita muitakin vaihtoehtoja ruokapaikaksi.

Tallinnassa majoituimme satama-alueella sijaitsevassa uudehkossa Tallink Spa & Conference -hotellissa. Meillä oli vierekkäiset, väliovella yhdistettävät huoneet. Ratkaisu osoittautui tällä porukalla oikein toimivaksi. Illalla söimme Kaubamajan ruokaosastolta haettua piknik-iltapalaa kaikki yhdessä toisessa huoneessa ja lapset leikkivät piilosta ja juoksentelivat huoneesta toiseen. Kun oli aika rauhoittua iltatoimiin, laitettiin ovi kiinni. Ja siinä vaiheessa, kun molemmista huoneista kuului enää tyytyväinen tuhina, pääsivät äidit vielä hetkiseksi istumaan iltaa yhdessä ja miettimään seuraavan päivän suunnitelmia...

Kun kerran Spa-hotellissa oltiin, täytyihän se kylpyläkin testata. Meillä polskimaan pääsivät tällä kertaa seurueen isommat lapset toisen äideistä viettäessä sillä välin taaperoiden kanssa aikaa hotellin pienellä leikkipaikalla. Allasosastolta sai lainata lapsille uimarenkaita ja käsivarsikellukkeita. 3- ja 4-vuotiaat pysyvät kellukkeiden avustuksella jo hyvin pinnalla, joten äitikin pystyi nauttimaan kylpylähetkestä lämpimissä altaissa. Jälkiviisaasti olisi lapsille voinut pakata kotoa mukaan sopivan kokoiset kylpytakit ja tohvelit. Hotellihuoneesta löytyi nimittäin pari aikuisten kylpytakkia ja minibaariin sijoitetut tohvelit olivat maksullisia. No, toisaalta villasukilla ja pienellä vaatteidenvaihtorumballakin selvittiin ihan hyvin.

Tallinnassa liikuimme kaksien rattaiden kanssa sekä kävellen että raitiovaunulla. Kevyen liikenteen väyliä ja suojateitä ei Tallinnassa ole yhtä tiheässä kuin Helsingissä ja välillä kieltämättä vähän hirvitti lähteä ylittämään tietä pesueemme kanssa. Isommat lapset kulkivatkin paljon seisomalaudoilla ja vilkas parivuotias sai istua visusti vyötettynä rattaissa. 

Tallinnan julkisessa liikenteessä lapset matkustavat ilmaiseksi ja alle 3-vuotiaan kanssa pääsee yksi aikuinen kulkemaan niin ikään maksutta. Meidän seurueellemme julkisilla liikkuminen oli siis ilmaista lystiä. Ratikkapysäkeistä osa on sellaisia, että matkustajat otetaan kyytiin ja päästetään pois keskellä autotietä. Hurjalta tuntui nostaa rattaita lapsineen autokaistalle. Yhtään matalalattiaratikkaa ei myöskään meidän kohdallemme osunut, mutta onneksi rattaiden kanssa on tullut kuljettua sen verran Helsinginkin vanhoissa raitiovaunuissa ja junissa, että ihan uutta puuhaa kärryjen nostelu ei ollut. Myös muutama kanssamatkustaja tarjosi ystävällisesti nostoapua. Näissä meidän käyttämissämme ilman madallettua keskiosaa olevissa ratikoissa lastenvaunupaikka oli viimeisessä vaunussa. Liikkuminen oli rattaiden nosteluosuutta lukuun ottamatta helppoa ja lapsista "jännää ja kivaa". Lisää kokemuksia Tallinnassa liikkumisesta lasten ja rattaiden kanssa voi lukea Sannan Just Mapping Me -blogista. 

Ja mihin me ratikalla sitten kuljimme? Siitä lisää tulevissa postauksissa, tähän loppuun kuitenkin pari vihjekuvaa :).

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Reissuja, retkiä, touhua ja tekemistä: viisi helsinkiläistä juniorikaverusta testaa ravintoloiden, retkikohteiden ja tapahtumien lapsiystävällisyyttä. Havaintoja kirjaavat ylös kaksi äitiä.

Tapahtumakalenteri

Seuraa somessa
Facebook
Instagram
Twitter

Ota yhteys bloggareihin
lastenmatkassa(at)gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014
2013

Kategoriat

Instagram