Kuva: Anna Huovinen

Muistan tilanteen, jossa eräs rouva kehui poikaani ketteräksi. Juuri kävelemään oppinut huojuva Minibeibsi oli tuolloin noin 1,5v. Olin rouvan kanssa samaa mieltä ja samassa kerroin, että tyttäreni oppi kävelemään jo 10 kuukauden iässä.

"Aijaa!? Aika hyvin tytöksi!" - Rouva ihmetteli.

Muistan myös lukuisat kommentit leikkipuistoissa, perhekahviloissa ja kaupungilla: ”aika vilkas tytöksi”. Olettamuksia siitä, että tyttöjen pitää olla rauhallisia, hillittyjä ja kilttejä. Tyttäreni on vauhdikas, rohkea, villi ja reipas. Hän saa sellainen myös olla, eli hän saa olla oma itsensä. 

”aika vilkas tytöksi”

Toisen lapsen syntyessä, joku tokaisi, että poikien kanssa elämä onkin sitten vauhdikkaampaa, koska pojat ovat sellaisia rämäpäitä. Tosiasiassa poikani on rauhallisempi, harkitsevampi ja herkempi. 

Minua ärsyttää olettamukset, että lasteni pitäisi tiukasti kuulua johonkin ryhmään. Sukupuolen ei pitäisi olla este millekään, mitä lapseni haluavat tehdä. Sukupuoli on vain yksi ominaisuus muiden ominaisuuksien joukossa.

Eivätkö kaikki vanhemmat halua, että lapsi on onnellinen?

Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen vastustaminen ihmetyttää. Eivätkö kaikki vanhemmat halua, että lapsi on onnellinen? Että lapsen kiinnostuksen kohteita kuunnellaan? Että häntä tuetaan? Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen vastustaminen on aikamatka menneisyyteen.

Aikamatkustuksesta puheen ollen. Orivedellä on keksitty aikakone. Siellä on päädytty toteamaan että ”tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia”. Oriveden kaupunginvaltuustolle on jätetty valtuustopyyntö, jossa toivotaan, että lapsille opetettaisiin sukupuolikäsitystä tytöistä ja pojista. Nykyaikana tiedämme että sukupuoli on moninainen ja ihmisiä ei voi jakaa kahteen sukupuoleen.  Aloite rikkoo tasa-arvolakia, joten toivottavasti joku opettaa valtuustoaloitteen allekirjoittaneille tervettä sukupuolikäsitystä.

Toivottavasti Oriveden aikakone ei jatka matkustamistaan.

Toivottavasti Oriveden aikakone ei jatka matkustamistaan. Ennen vanhaan on nimittäin ollut muitakin ajanjaksoja jolloin on uskottu vaikka mitä.

…homous on mielisairaus.

…tupakka on terveystuote.

…ihmisiä voi orjuuttaa.

…noidat pitää polttaa.

Onneksi täällä nykyajassa kaikki edellä olevat väitteet on todettu vääriksi. 

Lukusuositus: Herkkämies kirjoitti blogissaan siitä, että sukupuolisensitiivinen kasvatus tuo hyvinvointia.

Kirjoittaja haluaa tukea lapsia heidän mielenkiinnon kohteissaan ja vahvuuksissaan. Hän ajattelee heidät ainutlaatuisina yksilöinä. Kurkkaa vaikka Instagramista, Facebookista tai Twitteristä.

Kommentit (4)

Kohtaaikuinen
2/4 | 

Niinpä. Hyvä oli kirioitus. On kuitenkin ihan hyvä muistaa, että maailmassa on ollut kohtuullisen pitkään sellainen käsitys, että tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia. Melko isosta osasta ihmisiä on silti tästä käsityksestä huolimatta tullut ihan kohtuu onnellisia. Kokemuksena se, että 'en ole onnellinen' taitaa lopulta olla paljon suuremmin kiinni muista asioista.

Sellainen leimaaminen ei kuulosta ollenkaan hyvältä, että jos et ole tästä sukupuolisensitiivisyydestä samaa mieltä muutaman viime vuoden aikana meille markkinoidun mielipiteen kanssa, niin et välitä lapsesi onnellisuudesta oikein.  Se, että joku uskaltaa vieläkin ajatella, että tyttö on pääsääntöisesti tyttö ja poika on pääsääntöisesti poika, ei ollenkaan estä kuuntelemasta tai tukemasta lasta. Sen pitäisi olla aika selvä juttu.

Sekin minua kiusaa, että vaikka on kysymys aikamatkasta menneisyyteen, niin samoin kuin menneisyydessä, niin nykyäänkin kohtuullisen suuri osa ihmisistä syntyy joko poikana tai tyttönä. Senhän ei tokikaan tarvitse tarkoittaa, etteikö pojasta voi tulla kätilö ja tytöstä palonainen.

Tässä aikamatkan nykyisessä tuotteessa on ongelmana muun muassa se, että voi käydä niin, että lapsi, joka tietää syntyneensä esim poikana, kokeekin, että ei saa vapaasti olla poika, vaan hän joutuu omien vanhempiensa vuoksi olemaan epävarma sukupuolestaan.

Ja myös sitä olen miettinyt, että kun aikaisemmin vanhemmat luulivat pojan näköisen vastasyntyneen olevan poika ja tytön olevan tyttö, niin nyt hekään eivät ole asiasta varmoja. Jos vanhemmat nyt markkinoivat oman epävarmuutensa kasvavalle lapselle ja yhtä äkkiä käykin niin, että se pojan näköinen kaveri päättääkin olla ihan varmasti poika, niin miten lapsen vanhemmat osaavat suhtautua tällaiseen varmuuten, jota on epäsopivaa vallitsevalle ajatussuunnalle? Jatkavatko he siinäkin tilanteessa epävarmuuden vahvistamista lapselle...

Se, että ennen vanhaan oli sitä tai tätä, ei tee asiaa sinänsä hylättäväksi. Aika iso osaa niistä "ennen vanhaan"-asioista toimii edelleen eikä ne ole aikeissakaan muuttua ja eivät muutu vaikka itse EU ja Suomen laki määräisi ne muuttumaan. Siinä on vaarassa tapahtua sama kuin siinä sadussa keisarin uusista vaatteista. - Muistatko sen sadun?

Kiitos koti-iskä88 kirjoituksestasi. Se sai tosiaankin miettimään näitä asioita.

Vierailija
3/4 | 

Preach!!! Mutta asiaan, missä on otettu tuo blogin kansikuva jossa komeilee itse päällikkö Rafiki?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Koti-iskä88
Vauvavuosista selvinnyt.
Uhmaikäisten koettelema.

Pätkäöiden sankarit – vanhempien selviytymisopas julkaistiin syksyllä 2019.

Seuraa somessa:
Facebook
Instagram

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä kotiiska88@gmail.com tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat