Kaappiin oli ilmestynyt tiikeri. Kuva: Koti-iskä88

Ovatko lapset värittäneet teillä muuallekin kuin värityskirjojen viivojen sisäpuolelle? Esimerkiksi seinään, kaapin oveen tai sohvan tyynyihin? Meillä pienet Picassot ovat kerenneet maalaamaan täginsä, niin keittiön kaappeihin kuin auton kylkeenkin. Olen pohtinut paljon omia reaktioitani näihin tilanteisiin suhtautumisessa.

Beibsi on harjoitellut viime aikoina kirjoittamaan omaa nimeään paperille. Hän on erityisen onnellinen ja ylpeä tästä uudesta taidostaan ja selkeästi innostunut kirjoittamisesta. Eräänä päivänä olin kiinnittämässä lapsia turvavöihin. Sillä välin, kun laitoin Minibeibsin autoon, päätti Beibsi kirjoittaa pesua kaipaavan auton kylkeen sormella oman nimensä. Ilmeisesti minulla kesti toimissani niin kauan, että hän päätti myös piirtää oman kuvansa nimikirjoituksen viereen.

Nyt tullaan kuitenkin pulmaan, miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia?

Tämän huomatessani, en tietenkään ollut asiasta iloinen. Nyt tullaan kuitenkin pulmaan miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia? Lapsi on tehnyt väärin, mutta ei sitä ymmärrä ja on ylpeä uudesta taidostaan. Tekisi mieli läksyttää ja torua lasta, mutta samalla lyttäisin, nolaisin ja häpäisisin uudesta taidostaan innostuneen lapsen täysin. Pahimmillaan into uuteen taitoon lopahtaisi siihen.

Tässä kyseisessä tapauksessa huutamisen/lyttäämisen/häpäisyn sijaan kävimme läpi, mihin omia nimmareita saa kirjoitella ja mihin ei. Into kirjoittamiseen säilyi. Autoon ei ole enää kirjoiteltu, vaikka auto on edelleen jatkuvasti likainen. Lisäksi kehuin lasta hänen kirjoitustaidoistaan.

Pitääkö lapselle huutaa jos hän piirtää tussilla seinään tai sormella likaisen auton kylkeen? Mielestäni ei. Vaikka ei zen-tyyppinen rauhallinen palautteen antaminen aina helppoa ole, enkä siinä aina onnistu. Yritystä kuitenkin on.

 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön Koti-iskä88 (@koti_iska88official) jakama julkaisu


Kirjoittajan pitäisi pestä autoaan useammin. Dadmobilen matkaa ja automaalauksia voit seurata Instagramista ja Facebookista.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Tuttu oli nuorena kirjoittanut nimensä kerrostalon rappukäytävän seinään. Sen verran erilainen nimi että syyllinen löytyi heti. 🤭

Vierailija
3/4 | 

Aiheellinen pohdinta, olen itse miettinyt vastaavia asioita peilaten omaan lapsuuteen joka tuntuu näin jälkeenpäin kohtuuttoman ankaralta. Sitä huudon ja metelin määrää kun teki jotain luvatonta, esim. kiroiluun suhtauduttiin kodissani jotenkin todella voimakkaasti. Tai sotkun aiheuttamiseen. Oli meillä myös tukistamista ja korvapuusteja silloin tällöin. Eikä tästä ole 90-lukua kauempaa.

Oman lapsen kanssa tulee oltua toivottavasti maltillisempi. Eihän se seinään piirtely kiva juttu ole mutta eipä siihen maailma kaadu. Rajat täytyy toki olla, mutta niistäkin voi pitää kiinni ilman agressiota ja häpeää.

Vierailija
4/4 | 

Kyllä ihan varmasti suutun jos tussilla piirretään seinään tai vaikka tapettiin mistä sitä ei todellakaan saa irti! Kyllä esim jo 4-vuotias ymmärtää asian ja mielestäni se on osa kasvattamista ja oman kodin kunnioitusta. Ja tasan hinkkaa sen myös itse irti!
Likainen auto ja siihen sormella piirtely vastaa mielestäni taas samaa asiaa kuin hiekkaan piirtely, ei hetkauta. Kivellä autoon piirtely onkin sitten eri asia.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Koti-iskä88
Vauvavuosista selvinnyt.
Uhmaikäisten koettelema.

Pätkäöiden sankarit – vanhempien selviytymisopas julkaistiin syksyllä 2019.

Seuraa somessa:
Facebook
Instagram

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä kotiiska88@gmail.com tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat