Kirjoitukset avainsanalla kuukauden uhmahetket

Lapsen uhma on aina haaste, mutta talvella uhmakohtauskin saa tavallista jäätävämpiä piirteitä. Nyt kun päivät jo pitenevät ja lumi alkaa pikku hiljaa sulaa, on aika muistella menneiden talvien hyytäviä uhmahetkiä.

1. Lumitöitä pääsi tekemään tänä talvena kyllästymiseen asti. Onneksi innokkaat apulaiset olivat töissä mukana. Tosin välillä apulaiset voivat olla hieman liiankin innokkaita. Kuvassa näkyvässä tilanteessa kolasimme lunta molemmat omilla lumikolillamme. Innokas ja ahkera Minibeibsi olisi kuitenkin halunnut myös minun kolani ja luoda lunta kahdella (2) kolalla yhtä aikaa. Syntyi niin sanottu hidastuslakko.

Kovakaan pakkanen ei estä hikikarpaloiden esiintymistä Koti-iskä88:n ohimolla. Kuva: Koti-iskä88
Kovakaan pakkanen ei estä hikikarpaloiden esiintymistä Koti-iskä88:n ohimolla. Kuva: Koti-iskä88

2. Talvinen matka toissa talvelta on edelleen vahvasti mielessäni. Pulkkamatka joka tuntui ikuisuudelta. Kyytiläinen kapinoi koko matkan kuvanmukaiseen tyyliin.

 

Hidastuslakko täälläkin. Kuva: Koti-iskä88
Hidastuslakko täälläkin. Kuva: Koti-iskä88



3. Voiko jonkin niin yksinkertaisen asian, kun turvavyön avaamisen tehdä väärin? Kyllä voi. 

En vieläkään tiedä mikä siinä meni pieleen. Kuva: Koti-iskä88
En vieläkään tiedä mikä siinä meni pieleen. Kuva: Koti-iskä88


Kirjoittajalla pukkaa uhmaa tasaiseen tahtiin. Kapina, kaaos ja anarkia ovat olleet läsnä jo vuodesta 2014. Kaikkea tätä löydät lisää Instagramista, Facebookista ja Twitteristä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuukauden uhmahetket - blogisarjan tämänkertaisessa osassa keskitymme pukemiseen. Pukeminenhan voi olla hankalaa jokaisena vuodenaikana, mutta erityisen haasteellista se on talvella. Vaikeinta on sen aloittaminen. Ensin pitää myydä idea uloslähtemisestä koko perheelle. Tässä vaiheessa kohtaan yleensä vahvaa vastarintaa ehdotukselleni. Niin sanallista, kuin fyysistä vastarintaa. Kuvasta näet, mitä tarkoitan.

On taas se aika vuodesta, kun lähtemiseen menee hieman enemmän aikaa. Kuva: Koti-iskä88
On taas se aika vuodesta, kun lähtemiseen menee hieman enemmän aikaa. Kuva: Koti-iskä88


Marraskuussa pukeminen oli haastavaa, koska Beibsit olivat hieman vastahakoisia pukemaan esimerkiksi hanskoja. Tai jos ne olikin saatu puettua päälle, niin viimeistään ovensuussa ne olivat jo lentäneet kädestä pois. Onneksi säät hieman kylmenivät, joten hanskojen riisuminen väheni radikaalisti. 

Viime talven pukemisurakkaan verrattuna uskoisin tästä talvesta tulevan helpompi. Beibsit ovat kasvaneet ja pukeminen sujuu, kunhan sen saa aloitetuksi.

Kuukauden lapsiperheen sananlaskut:
Ei taapero käskien pue 
Kyllä pötköttäminen aina pukemisen voittaa


"Hei lähdetään ulos, tulkaa pukemaan"
"Hei lähdetään ulos, tulkaa pukemaan"


Kirjoittaja odottaa muistelee kaivaten kesää. Ei sään, vaan helpomman pukemisen takia. Vaatteiden päälle laittoa voit seurata Instagramista, Facebookista ja Twitteristä.

Kommentit (2)

Unska
1/2 | 

Ah uloslähtemiset! Ehkä se pukeminen on kakaroiden mielestä niin kivaa, että sitä pitää pitkittää tuskanhikeen saakka 🙈 Nim. I feel ya!-88

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tällä kertaa Kuukauden uhmahetket- blogisarjassa käsittelemmekin aikaisemmasta poiketen vain yhtä kiukunkatkuista tapahtumaa. Tällä kertaa syy oli minun. Täysin.

Aloimme piirtämään Beibsien kanssa ja Minibeibsi kysyi josko piirtäisin hänelle auton. Suoritin tehtävän jonka jälkeen Beibsi pyysi minua piirtämään poliisiauton. 

Aloin piirtämään ja ongelmat alkoivat, kun sain vilkut valmiiksi. Lapseni romahti täydellisesti "EI POLIISIAUTOSSA OLE TUOLLAISIA MUNAVILKKUVALOJA!"

Totta. Miksi ihmeessä lähdin tekemään tuollaisia 50-luvun kyttäauton vilkkuvaloja? Noh yritin paikata tilannetta puhumalla onnistumatta, joten aloin tekemään Beibsille uutta maijaa.

Seuraavaksi tein autoon neliskulmaisen vilkkuvalon. Pahensin tilannetta, huuto vain voimistui.


Nyt keskityin kunnolla. Poliisiautoon vain yksi pyöreäreunainen lamppu. Yes, ei huutoa. Jatkoin piirtämistä, Beibsin seuratessa tarkkasti tekemisiäni. Lopuksi aloin kirjoittamaan kaaran kylkeen tarvittavia kirjaimia ja aiheutin jälleen raivoamisen. Beibsi kihisi, että miksi pilaan poliisiauton.


Seuraava versio valmistui aikaisimmasta virheistä oppineena täsmällisesti Beibsin ohjeiden mukaan. Huh, olin niin onnellinen saadessani autolle hyväksynnän. MUTTA....

Sitten aloin tekemään Minibeibsin pyynnöstä kaivuria. Valitettavasti en vain ymmärtänyt tarpeeksi ajoissa piirrokseni paperin olevan jo Beibsin JO VALMIIKSI tekemä pinkki teos.

Tässä vaiheessa värikynät lensivät ilmaan.

Kirjoittajalla on onnekseen vain hyvin vähän kokemusta virkavallasta ja poliisiautoista. Hänen tulevat taideteokset näet Instagramista, Facebookista ja Twitteristä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuten kaikki vanhemmat tietävät, monet asiat muuttuvat lasten saannin myötä. Itselleni on tullut hieman yllätyksenä, kuinka paljon olen joutunut kiinnittämään huomiota pieniin jokapäiväisiin rutiineihin ja tekemisiin.

Ennen vanhemmuutta, en ikinä olisi arvannut kuinka suuren selkkauksen voikaan saada aikaiseksi, kun painaa hissin nappulaa tai bussin stop-nappia. Vanhempana oppii keskittymään nimenomaan pieniin yksityiskohtiin.

Tällä kertaa keskitymme yksityiskohtaan, joka voi tuntua pieneltä, mutta ei todellakaan sitä ole. Kyseessä on tietenkin banaanin avaaminen. 

Väärin avattu banaani. Kuva: Koti-iskä88
Väärin avattu banaani. Kuva: Koti-iskä88


Tässä kuvassa liian innokas banaanin avaaja-vanhempi on tehnyt aloittelijan virheen. Hän on avannut lapselleen banaanin valmiiksi, jonka jälkeen hänelle on selvinnyt, että lapsi haluaa avata sen itse. Tilanne olisi tietenkin vielä pelastettavissa, ellei tämä olisi talouden viimeinen banaani.

Banaanin avaamisen ja oikeastaan kaiken muunkin lähtökohtana voi pitää seuraavaa yksinkertaista kaavaa:

Puutteellinen kartoitus = KAAOS

Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön, sillä toisinaan hyvä ja kattavakin kartoitus voi aiheuttaa kaaoksen. Ainahan lapsi voi muuttaa mielensä viime tipassa. Tämän todennäköisyys on kuitenkin pienempi. Ylipäätään viestinnän lisääminen vanhemman ja lapsen välillä voi ennaltaehkäistä itkuja, potkuja ja raivareita.

Kirjoittaja on liian aktiivinen banaanin avaaja. Tämä tulee luultavasti jatkumaan, koska ruuhkavuosista johtuva väsymys vaikuttaa hänen muistiinsa. Tästä johtuvan palautteen voit katsastaa Instagramista, Facebookista ja Twitteristä. Jos muistat.

Kommentit (4)

Tinssi
1/4 | 

On myös hyvin mahdollista, että lapsi tahtoo banaanin, ja vanhempi _ei_ avaa sitä (lukemattomista kerroista oppineena) ja ojennettuaan sen jälkikasvulleen tajuaa tehneenä _sen _ aloittelijan virheen, että ei kysynyt Hänen Majesteetiltaan kuinka hän tänä iltana banaaninsa tahtoo. Ja show on valmis. Ei kelpaa avattu, ei avaamaton, ei yhdessä avaaminen, itse avaaminen, suulla, silmillä tai korvilla avaaminen, ei jääkaapista, ei pöydältä, ei pakastimesta. Ei.

Vahva kuuntelusuositus Tuure Kilpeläisen Kuningas Ei-kappaleelle.
Just saying...

Käyttäjä9484
Liittynyt7.2.2018
2/4 | 

On koettu. Katastrofi tuli siitäkin, kun yli-innokkaasti avasin banaanin ja se katkesi kädestä toiseen siirrettäessä. Ja se oli myöskin talon viimeinen banaani.

Aiheen vierestä. Kahvinkeittimen vieressä kokistölkkejä. Jollainhan se oma koneistokin on pidettävä hereillä. :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Vauvavuosista selvinnyt.
Uhmaikäisten koettelema.

Seuraa somessa:
Facebook
Instagram

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä kotiiska88@gmail.com tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat