Kirjoitukset avainsanalla kuukauden uhmahetket

Sisarusrakkautta. Kuva Koti-iskä88

Uhma on ollut vahvasti läsnä arjessamme jo ties kuinka kauan. Tämän vuoksi minulle on kertynyt kattava kokemus erilaisista tilanteista ja ennen kaikkea paikoista missä mielenilmaisuja toteutetaan.

Kaikista ikävimpiä paikkojahan ovat tietenkin julkiset paikat. Välillähän nämä tilanteet saattavat olla vanhemmasta nolostuttavia, sillä mielessä pyörii mitä muut ihmiset ajattelevat. Jokaisella aikuisella pitäisi kuitenkin olla sen verran empatiakykyä, että he pystyvät ymmärtämään lapsia ja lapsen kehitysvaiheita.

Mutta mennään suoraan asiaan. Pahimmat paikat uhmakohtaukselle top 3. Aloitetaan kolmannesta sijasta.

3. Paikat, joista ei ole nopeaa pakotietä

Arvatkaa kummalla puolella aitaa oltiin hetki sitten? Kuva: Koti-iskä88
Arvatkaa kummalla puolella aitaa oltiin hetki sitten? Kuva: Koti-iskä88


Jostain syystä uhma saattaa nostaa päätään usein sellaisissa paikoista, joista ei ole nopeaa pakotietä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi hissi, bussi, juna tai kassajono. Myös tämän kesäinen vierailu Tukholman Kuninkaanlinnassa oli vähintäänkin jännittävä. Lattialla makoilun lisäksi joku livahti myös hieman aitojen väärälle puolelle ihailemaan arvotaidetta. Ehkäpä Kaarle Kustaakin on juossut yhtä kovaa Madden ja Carl Philipin perässä näillä käytävillä? Ja Victoria ravannut Estellen perässä?

2. Paikat, joissa voisi olla kivaa

Laatuaikaa Linnanmäellä. Kuva: Koti-iskä88
Laatuaikaa Linnanmäellä. Kuva: Koti-iskä88


Nämä ovat paikkoja joissa on kivaa, mutta juuri sillä hetkellä kaikki on pielessä. Välillä voi esimerkiksi tulla tilanteita, joissa on koko vuoden halunnut Linnanmäen junaan ja vihdoin hetken tullessa EI TODELLAKAAN haluakaan junaan. Seuraavana päivänä mieli on jälleen muuttunut. Ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. 

1. Paikat, joissa on vaarallista kiukutella
Pahin paikka, jossa olen uhmakohtauksen kohdannut oli suojatietä ylittäessämme. Todella. Ikävä. Paikka.

Mikä on sulla ollut pahin, kuumottavin tai ikävin paikka todistaa alkavaa mellakkaa?

Kirjoittaja on vauvavuosista selvinnyt ja uhmaikäisten koettelema. Kaikenlaisia tunteita voit seurata Instagramista ja Facebookista.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsen uhma on aina haaste, mutta talvella uhmakohtauskin saa tavallista jäätävämpiä piirteitä. Nyt kun päivät jo pitenevät ja lumi alkaa pikku hiljaa sulaa, on aika muistella menneiden talvien hyytäviä uhmahetkiä.

1. Lumitöitä pääsi tekemään tänä talvena kyllästymiseen asti. Onneksi innokkaat apulaiset olivat töissä mukana. Tosin välillä apulaiset voivat olla hieman liiankin innokkaita. Kuvassa näkyvässä tilanteessa kolasimme lunta molemmat omilla lumikolillamme. Innokas ja ahkera Minibeibsi olisi kuitenkin halunnut myös minun kolani ja luoda lunta kahdella (2) kolalla yhtä aikaa. Syntyi niin sanottu hidastuslakko.

Kovakaan pakkanen ei estä hikikarpaloiden esiintymistä Koti-iskä88:n ohimolla. Kuva: Koti-iskä88
Kovakaan pakkanen ei estä hikikarpaloiden esiintymistä Koti-iskä88:n ohimolla. Kuva: Koti-iskä88

2. Talvinen matka toissa talvelta on edelleen vahvasti mielessäni. Pulkkamatka joka tuntui ikuisuudelta. Kyytiläinen kapinoi koko matkan kuvanmukaiseen tyyliin.

 

Hidastuslakko täälläkin. Kuva: Koti-iskä88
Hidastuslakko täälläkin. Kuva: Koti-iskä88



3. Voiko jonkin niin yksinkertaisen asian, kun turvavyön avaamisen tehdä väärin? Kyllä voi. 

En vieläkään tiedä mikä siinä meni pieleen. Kuva: Koti-iskä88
En vieläkään tiedä mikä siinä meni pieleen. Kuva: Koti-iskä88


Kirjoittajalla pukkaa uhmaa tasaiseen tahtiin. Kapina, kaaos ja anarkia ovat olleet läsnä jo vuodesta 2014. Kaikkea tätä löydät lisää Instagramista, Facebookista ja Twitteristä.

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuukauden uhmahetket - blogisarjan tämänkertaisessa osassa keskitymme pukemiseen. Pukeminenhan voi olla hankalaa jokaisena vuodenaikana, mutta erityisen haasteellista se on talvella. Vaikeinta on sen aloittaminen. Ensin pitää myydä idea uloslähtemisestä koko perheelle. Tässä vaiheessa kohtaan yleensä vahvaa vastarintaa ehdotukselleni. Niin sanallista, kuin fyysistä vastarintaa. Kuvasta näet, mitä tarkoitan.

On taas se aika vuodesta, kun lähtemiseen menee hieman enemmän aikaa. Kuva: Koti-iskä88
On taas se aika vuodesta, kun lähtemiseen menee hieman enemmän aikaa. Kuva: Koti-iskä88


Marraskuussa pukeminen oli haastavaa, koska Beibsit olivat hieman vastahakoisia pukemaan esimerkiksi hanskoja. Tai jos ne olikin saatu puettua päälle, niin viimeistään ovensuussa ne olivat jo lentäneet kädestä pois. Onneksi säät hieman kylmenivät, joten hanskojen riisuminen väheni radikaalisti. 

Viime talven pukemisurakkaan verrattuna uskoisin tästä talvesta tulevan helpompi. Beibsit ovat kasvaneet ja pukeminen sujuu, kunhan sen saa aloitetuksi.

Kuukauden lapsiperheen sananlaskut:
Ei taapero käskien pue 
Kyllä pötköttäminen aina pukemisen voittaa


"Hei lähdetään ulos, tulkaa pukemaan"
"Hei lähdetään ulos, tulkaa pukemaan"


Kirjoittaja odottaa muistelee kaivaten kesää. Ei sään, vaan helpomman pukemisen takia. Vaatteiden päälle laittoa voit seurata Instagramista, Facebookista ja Twitteristä.

Kommentit (2)

Unska
1/2 | 

Ah uloslähtemiset! Ehkä se pukeminen on kakaroiden mielestä niin kivaa, että sitä pitää pitkittää tuskanhikeen saakka 🙈 Nim. I feel ya!-88

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tällä kertaa Kuukauden uhmahetket- blogisarjassa käsittelemmekin aikaisemmasta poiketen vain yhtä kiukunkatkuista tapahtumaa. Tällä kertaa syy oli minun. Täysin.

Aloimme piirtämään Beibsien kanssa ja Minibeibsi kysyi josko piirtäisin hänelle auton. Suoritin tehtävän jonka jälkeen Beibsi pyysi minua piirtämään poliisiauton. 

Aloin piirtämään ja ongelmat alkoivat, kun sain vilkut valmiiksi. Lapseni romahti täydellisesti "EI POLIISIAUTOSSA OLE TUOLLAISIA MUNAVILKKUVALOJA!"

Totta. Miksi ihmeessä lähdin tekemään tuollaisia 50-luvun kyttäauton vilkkuvaloja? Noh yritin paikata tilannetta puhumalla onnistumatta, joten aloin tekemään Beibsille uutta maijaa.

Seuraavaksi tein autoon neliskulmaisen vilkkuvalon. Pahensin tilannetta, huuto vain voimistui.


Nyt keskityin kunnolla. Poliisiautoon vain yksi pyöreäreunainen lamppu. Yes, ei huutoa. Jatkoin piirtämistä, Beibsin seuratessa tarkkasti tekemisiäni. Lopuksi aloin kirjoittamaan kaaran kylkeen tarvittavia kirjaimia ja aiheutin jälleen raivoamisen. Beibsi kihisi, että miksi pilaan poliisiauton.


Seuraava versio valmistui aikaisimmasta virheistä oppineena täsmällisesti Beibsin ohjeiden mukaan. Huh, olin niin onnellinen saadessani autolle hyväksynnän. MUTTA....

Sitten aloin tekemään Minibeibsin pyynnöstä kaivuria. Valitettavasti en vain ymmärtänyt tarpeeksi ajoissa piirrokseni paperin olevan jo Beibsin JO VALMIIKSI tekemä pinkki teos.

Tässä vaiheessa värikynät lensivät ilmaan.

Kirjoittajalla on onnekseen vain hyvin vähän kokemusta virkavallasta ja poliisiautoista. Hänen tulevat taideteokset näet Instagramista, Facebookista ja Twitteristä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Koti-iskä88
Vauvavuosista selvinnyt.
Uhmaikäisten koettelema.

Pätkäöiden sankarit – vanhempien selviytymisopas julkaistiin syksyllä 2019.

Seuraa somessa:
Facebook
Instagram

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä kotiiska88@gmail.com tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat