Kirjoitukset avainsanalla netflix

Unna ja Nuuk (2006). Kuva: FS Film Oy

Syyslomalla elokuvateattereissa on runsaasti katsottavaa perheille, mutta joskus on mukavinta käpertyä porukalla kotisohvalle.

Yle Areenassa ei ole tällä hetkellä juurikaan tarjolla varsinaisia lastenelokuvia - mutta yksikin riittää! Kotimainen seikkailuelokuva Unna ja Nuuk (2006) kuljettaa katsojan esihistorialliselle ajalle. Elokuvan ikäraja on 7.

Areenasta kannattaa toki tsekata myös kesällä vinkkaamani nostalgiapaketti (josta asiaa tuon linkatun jutun lopussa), joka on edelleen katsottavissa ja isältää muun muassa kuolemattoman Susikoira Roi -sarjan molemmat tuotantokaudet.

Lisäksi Areenasta löytyy joukko mykkäelokuvan koomisen kivikasvon, Buster Keatonin lyhytelokuvia, joiden ilmeikkyys kutkuttaa ikään katsomatta. Suosittelen!

Netflixistä ei löydy kaikkea, mutta melkein jokaiselle löytyy jotakin. Tarjolla on ainakin tuttuja ison budjetin animaatioelokuvia (mm. Näin koulutat lohikäärmeesi), laadukkaita lastenelokuvia (mm. Paddington) ja klassikoita (mm. Ihmemaa Oz). Muutamasta mainiosta lasten sarjasta olen jo kirjoittanutkin tässä jutussa. Jos haluaa kokeilla jotain uutta, voi Netflixistä katsoa myös vaikkapa Bollywood-musikaalia, all black cast -komediaa tai ruotsalaista nonsensea.

Oman syksymme kiinnostavimpia löytöjä on ollut surrealistinen kummitusjuttu Piha-aidan tuolla puolen

Animaatiosarja kertoo outoon metsään eksyneistä veljeksistä, jotka kohtaavat matkallaan kummallisia ja pelottavia asioita onkivista kaloista karmivaan kurpitsapääkulttiin. Americana-outo ammentaa satuperinteestä ja Uuden Englannin talikko ja hilkka -estetiikasta. Nykylapset kuvaavat sitä osuvasti sanalla creepy. Sarjaa voivat kokeilla kammotuksesta kiinnostuneet yli 9-vuotiaat.

Hokkus pokkus, Mikko Mallikas

Netflixissä saatavilla olevista leffoista suosittelen 4-7-vuotialle Hokkus pokkus, Mikko Mallikas -animaatiota niin usein kuin vain jaksan.

Elokuva tavoittaa hienosti ja lempeästi kouluiän kynnyksellä olevan lapsen maailman, tunteet ja sen ristiriidan, että on yhtaikaa jo iso mutta kuitenkin vielä pieni.

Parvana (The Breadwinner)

Sosiaalisesti tiedostaville varhaisteineille ja teineille sopii irlantilais-kanadalainen Parvana (The Breadwinner).

Oscar- ja Golden Globe -ehdokkaanakin ollut, realistista kerrontaa ja fantastisia satujaksoja yhdistelevä animaatioelokuva kertoo 11-vuotiaasta tytöstä, joka kamppailee perheensä puolesta talebanien hirmuvaltaa vastaan Afganistanissa. Leffa on rankka ja riipaiseva mutta myös toiveikas.

Elokuvaa ei ole virallisesti luokiteltu Suomessa, mutta mielestäni sen ikäraja olisi kuvaohjelmalain kriteerien mukaan K12.

Elokuvateatterien leffakattaukseen kannattaa tutustua Koulukinon Media-avain-palvelussa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hilda (2018). Kuvat: Netflix

"Hilda on aika erilainen kuin mä, mutta se on hyvä tyyppi. Se on rohkea ja sillä on kiva luonne."

Näin oma kymmenvuotiaani arvioi Netflixin animaatiosarja Hildaa, jossa sisukas nimihenkilö seikkailee peikkojen, keijujen, ihmisten ja jättiläisten joukossa.

Hilda ammentaa vahvasti pohjoisista myyteistä

Myös luonnonusko ja partioharrastus ovat hauskasti läsnä Hildan ja ystävien tarinoissa. Terveen uteliaisuuden ohella kaveritaidot ja pelkojen käsitteleminen ovat sarjan keskeisiä teemoja.

Kaksin äitinsä kanssa asuva Hilda on toimekas, peloton, oikeudentajuinen ja itsenäinen hahmo

Vaikka kyseessä on “vahva tyttösankari”, Hilda ei ole tarkoituksellisen räväkkä tai kova, vaan ihan tavallinen, puissa kiipeilevä lapsi. Siis ihana!

Hilda perustuu brittiläisen sarjakuvataiteilija Luke Pearsonin luomaan, samannimiseen lasten sarjakuvaromaanisarjaan, josta on suomeksikin julkaistu ensimmäinen osa Hilda ja kivipeikko. Hauskan näköinen animaatio on sekä tyylillisesti että tunnelmaltaan uskollinen hienoille alkuperäisteoksille.

Hilda sisältää trillerielementtejä

Karmivat ja uhkaavat tilanteet kääntyvät aina lopulta parhain päin, mutta jännitystä on mukana joka jaksossa. En suosittelisi sarjaa alle 7-vuotiaille - vaikka rohkea päähenkilö toimiikin melko hyvänä pehmusteena hurjien tapahtumien ja katsojan välissä!

Hilda (Iso-Britannia, Kanada, Yhdysvallat 2018) katsottavissa Netflixissä. Kansainvälistä Tyttöjen päivää vietetään 11.10.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Next Gen (2018). Kuvat: Netflix.

Kovan kuoren kasvattanut nuori ystävystyy ison, pyöreän robotin kanssa tulevaisuuden metropolissa. Kuulostaa erehdyttävästi Big Hero 6 -leffalta! Kyseessä on kuitenkin Netflixin oma uutuustuotanto Next Gen.

Päähenkilö Mai on yksinäinen ja kiukkuinen tyttö, joka rakastaa jalkapalloa mutta ei tule toimeen etäisen äitinsä tai ilkeiden koulutovereidensa kanssa. Elokuvan kaupunkilaisten arki on täynnä erilaisia digitaalisia käyttöliittymiä, ja varsinkin palvelurobotteja löytyy joka lähtöön.

Hiusharjabotti loihtii Maille hörselöisen kampauksen, kulhobotti tarjoaa lämpimän aterian ja kotibotti huolehtii äidin tarpeista jumppatunnista jalkahierontaan.

Varsinainen tarina käynnistyy, kun huippusalainen taistelurobotti 7723 törmää vahingossa Maihin ja leimautuu tähän välittömästi. Mai keksii käyttää robottia koulun öykkäreiden ja kaikkien muidenkin epäreilujen tyyppien rökittämiseen. Vähitellen torjuvasta tytöstä ja empaattisesta robotista tulee myös parhaat ystävät, ja 7723 alkaa toivoa, että Mai lakkaisi purkamasta kiukkuaan muihin.

Hiukan isommille lapsille sopiva elokuva käsittelee ystävyyden siteitä, tunneilmaisun petraamista ja tekoälyäkin

Vaikka 7723 on raskaasti aseistettu taistelurobotti, sillä on suuri sydän. 7723 on kärsivällinen, ystävällinen ja vaalii Main kanssa kerättyjä muistoja. Mai puolestaan rohkaistuu rakentamaan luottamusta ja ystävyyttä sekä käsittelemään kipeää muistoa siitä, kuinka isä jätti perheen vuosia sitten. Lopulta Mai tekee sovinnon myös kiusaajiensa kanssa.

Next Gen on upean näköinen sekoitus Blade Runneria, Fifth Elementiä, Wall-E:tä ja Big Hero 6:ta.

Ääniraidalla kuullaan naisvetoista punkrokkia. Tarinassa on tärkeitä teemoja tunteiden käsittelystä kiusaamisen torjumiseen, mutta varsinkin loppua kohden ne jäävät rymistelyn ja räiskinnän jalkoihin, kun Mai ja 7723 joutuvat keskittymään joukkotuhoa suunnittelevan pahiksen peittoamiseen.

Next Genillä ei ole virallista ikärajaa, mutta Netflixin suositus on 7+, ja ikärajan K7 elokuva todennäköisesti saisi myös, jos se luokiteltaisiin Suomessa.

Itse suosittelen elokuvaa erityisesti 9-12-vuotiaille. Hieman nuorempien (ja miksei myös vanhempien) kanssakin sen voi katsoa yhdessä.

    Ideoita elokuvan teemojen käsittelyyn:

    • Miksi Mai on usein vihainen? Mitä keinoja hän käyttää vihan purkamiseen? Miten kiukkua, vihaa tai pahaa oloa kannattaisi käsitellä?
    • Voiko ihminen ystävystyä robotin kanssa? Miksi, miksi ei?
    • Onko 7723 hyvä ystävä? Mistä sen tietää?
    • Miten neuvoisit Maita ratkaisemaan tilanteet, joissa häntä kiusataan?
    • Entä millaisia neuvoja antaisit Main äidille?
    • Miksi erilaiset palvelurobotit olivat elokuvan ihmisille tärkeitä? Mitä hyötyä roboteista oli, entä mitä haittaa?

    Next Gen (Kiina/Kanada/USA 2018). Netflixissä 7.9. alkaen.

    Kommentit (0)

    Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

    Ronja Ryövärintytär (2014). Kuva: Studio Ghibli, Saltkråkan, Amazon.

    Netflixissä on valtavasti katsottavaa lapsillekin. Mitä isommaksi natiainen varttuu, sitä kiinnostavampia nimikkeitä Netflix tarjoaa. (Pienten lasten tarjonnasta en ole vielä onnistunut löytämään mitään, mikä erottuisi joukosta - alle kouluikäisten kanssa käyttäisinkin edelleen ahkerasti ja turvallisin mielin pääasiassa Yle Areenan palveluja.)

    Netflix ei käytä suomalaisia ikärajamerkintöjä

    Netflix ei käytä suomalaisia ikärajamerkintöjä (silloinkaan kun ohjelma on virallisesti ikärajaluokiteltu Suomessa), mutta palvelun ikäsuositukset (7+, 13+, 16+) noudattelevat pääosin meikäläistä ikärajaluokittelua. Netflixin omissa kategorioissa saattaa silti odottaa yllätyksiä. Esimerkiksi Maleficent - Pahatar, jonka kotimainen ikäraja on 12, on aikanaan löytynyt palvelussa luokasta “elokuvat 5-7-vuotiaille”.

    Ohjelmasta kuin ohjelmasta kannattaa ottaa etukäteen selvää vähintään trailerin avulla. Myös yhdysvaltalainen mediakasvatusportaali Common Sense Media on erittäin hyödyllinen apu. Leffojen osalta tietoa voi etsiä myös kotimaisesta Media-avaimesta!

    Listasin neljä kiinnostavaa, erilaista ja tavalla tai toisella korkeatasoista lasten televisiosarjaa, jotka ovat saatavilla Netflixissä. Näistä saattaa nauttia myös aikuinen katsoja! Lisäsin muuten kunkin sarjan kuvaukseen myös oman arvioni sarjan ikärajasta. Olen koulutettu kuvaohjelmaluokittelija, mutta en ole katsonut sarjoja varsinaiset luokittelurillit päässä, joten kyseessä on todellakin vain valistunut arvio.

     

    1. Anna, a lopussa (Anne With an "E", Kanada 2017)

    L.M. Montgomeryn tyttökirjoihin perustuva sarja on saanut hyvän vastaanoton, eikä ihme. Uusi tulkinta on komean näköinen ja hyödyntää samalla nykytelevision parhaita puolia. Sarjan käsikirjoittanut Moira Walley-Beckett on tuttu myös ylistetyn Breaking Badin tuottajana, ja se näkyy esimerkiksi Annan tarkkanäköisesti luoduissa hahmoissa ja jännitteissä.

    Originelli päähenkilö Anna, Vihervaaraan muuttava orpolapsi, puhuu taukoamatta ja dramaattisesti. Omalakisuus on hänen tärkeimpiä arvojaan: Anna ei etsi hyväksyntää liehittelemällä tai kopioimalla muita.

    Sarja kuvaa viehättävän yksinkertaista elämää maalaisidyllissä, mutta myös ylenkatseellisia naapureita ja hankalia ikätovereita mutkikkaine sosiaalisine sääntöineen. Annan kaltoinkohtelua orpokodissa ja sijaisperheissä näytetään lyhyinä takaumina, ja nämä kohtaukset ovat karuja, rankkojakin. Jos sarjalle olisi luokiteltu Suomessa virallinen ikäraja, se olisi luultavasti 7, mutta saattaisi olla jopa 12. 

    En näe mitään syytä, miksei Anna vetoaisi katsojiin sukupuolesta riippumatta, vaikka kyseessä onkin puhdas tyttösarja (esimerkiksi ensimmäisen tuotantokauden viides jakso käsittelee mainiosti kuukautisten alkamista).

    Lue lisää sarjasta Common Sense Median sivuilla.

     

    2. Ronja Ryövärintytär (Sanzoku no musume Rônya, Japani 2014)

    Sarjan on ohjannut “Hayaon poika” Gorō Miyazaki (Maameren tarinat, Kukkulan tyttö, sataman poika), ja Studio Ghibli on myös ollut mukana sarjan tuotannossa. Ulkoasultaan Ronja on kirjava, japanilainen tulkinta myyttisestä pohjolasta.

    Anime-Ronjan tahti on mukavan verkkainen, ja välillä kokonainen jakso saattaa kuvata vaikkapa Ronjan uteliasta ja uppoutunutta seikkailua metsässä. Sarja noudattelee Astrid Lindgrenin kirjan tapahtumia uskollisesti. Useimmiten se onnistuu myös säilyttämään hienosti kirjan tunnelman ja uppoaa siksi mainiosti saman ikäisiin kuin alkuperäisteoskin.

    Tarinan jännittävät tilanteet saattavat kestää pitkäänkin. Yksi jakso esimerkiksi päättyy siihen, että Ronja on juuttunut lumihankeen ja verenhimoinen ajattara kaartelee hänen yllään. Vaikka kirja olisi luettu moneenkin kertaan, haluaa pieni (ja isompikin) katsoja kiiruhtaa seuraavaan jaksoon nähdäkseen, että Ronja pelastuu. Sarjan virallinen ikäraja on 7 (kuten 1980-luvulla tehdyn filmatisoinninkin).

    Miinuspuolena varttuneemmille animen ystäville mainittakoon, ettei Suomen Netflixissä ole tarjolla alkuperäistä japaninkielistä ääniraitaa.

    Lue sarjasta lisää Common Sense Median sivuilla.

     

    3. Surkeiden sattumusten sarja (A Series of Unfortunate Events, Yhdysvallat 2017)

    Lemony Snicketin samannimiseen, 13-osaiseen kirjasarjaan perustuva tuotanto on vinkero, kurjuudella ja ankeudella mässäilevä sarja. Viktoriaanista estetiikkaa ja mustaa huumoria viljelevässä tarinassa seurataan orvoksi jäävien Violetin, Klausin ja Sunny-vauvan vaiheita, kun he yrittävät saada turvallisen huoltajan, selvittävät vanhempiensa mysteeriä ja välttelevät katalaa kreivi Olafia (Neil Patrick Harris) ja tämän teatteriseuruetta.

    Asiat menevät jatkuvasti pieleen, ja lapset kulkevat ojasta allikkoon jokaisessa jaksossa, vaikka he ovatkin nokkelia, määrätietoisia ja kylmän rauhallisia.Sarja suhtautuu tapahtumiinsa kirjan tavoin itsetietoisen sarkastisesti. Jo tunnusmusiikissa lauletaan siitä, miten surkeaa menoa sarja tarjoaa ja miten viisasta olisi sammuttaa televisio jo tässä vaiheessa. Välillä Surkeiden sattumien sarja ehkä rassaakin onnellisiin loppuihin ja sulkeumiin tottunutta katsojaa, mutta huumori ja fantastinen ulkoasu pyöristävät terävimpiä kulmia, ja sarja onkin joka tapauksessa selkeästi lapsiyleisölle tehty.

    Sarjalla ei ole suomalaista ikärajaa. Omasta mielestäni ikäraja kallistuu seitsemään, mutta voi olla, että lapsiin kohdistuva uhka perustelisi jopa ikärajaa 12 sarjan fantasiakontekstista huolimatta.

    Lue sarjasta lisää Common Sense Median sivuilla.

     

    4. Adventure Time (Adventure Time, Yhdysvallat 2010-2018)

    Kulttimainetta nauttiva piirrossarja tarjoilee erittäin värikästä ja absurdia lastenohjelma-nonsensea. Mieleen tulevat esimerkiksi Paavo Pesusieni ja Joonas Rinta-Kannon Fok_It-sarjakuva. Muodonmuuttajakoira Jake ja 13-vuotias ihmispoika Finn seikkailevat odottamattomia (ja kun sanon odottamattomia, todella tarkoitan sitä) käänteitä tulvivassa Ooo-maailmassa. Adventure Time eli Seikkailuhetki ammentaa vanhoista roolipeleistä, ritaritarinoista ja kaikesta mahdollisesta, mihin alakouluikäisen lapsen mielikuvitus vain voi yltää.

    Suomessa sarjan ikäraja olisi oman arvioni mukaan 7 (kriteereinä väkivalta ja ahdistus), mutta Adventure Time aukeaa parhaiten hieman isommille lapsille, jotka pystyvät jo arvostamaan sarjan ironista (vaan ei pahansuopaa!) huumoria sekä intertekstuaalisuutta.

    Oma kymmenvuotiaamme on sarjaan erityisen lääpällään. Perusteluiksi hän tarjoaa kivan piirrostyylin ja tunnelman, joka on kuin suoraan parhaasta iltavillistä.

    Lue sarjasta lisää Common Sense Median sivuilla.

    Kommentit (4)

    Vierailija
    1/4 | 

    Minä ja 11-vuotias tytär emme tykänneet Anne with an E -sarjasta yhtään. Minua kirjat moneen kertaan lukeneena häiritsi se kuinka sarja ei seurannut välillä ollenkaan kirjaa ja kirjojen tunnelma on aivan erilainen kuin sarjan. Toinen episodi oli niin huono, että jätimme katsomisen siihen. Tytär ei ole lukenut kirjoja, mutta häntä häiritsi nimenomaan ne kirjoista muutetut kohdat kuten Annan PTSD tyyliset jäätymiset ja seikkailu kaupungissa.

    Heli Metsätähti
    Liittynyt28.3.2018

    Olen kuullut samansuuntaisia ajatuksia myös muilta kirjat lukeneelta - itse en ole lukenut Montgomerya enkä edes nähnyt vanhaa tv-sarjaa. Minulle ensimmäisen kauden avaus, ylipitkä tuplajakso, oli kaikkein haastavin, ja vielä sen jälkeenkin menee mielestäni aika pitkään, että Anna alkaa saada myönteisiä kokemuksia uudessa yhteisössään.

    Vierailija
    2/4 | 

    Anna with an E ei mielestäni ole ihan 7-vuotiaalle. Ainakaan se eka jakso. Aloin sitä omani kanssa katsomaan ja oli pakko vähän sensuroida kun näytettiin Annan oloja edellisessä sijaisperheessä sekä kun koulussa tytöt selittivät miten joku täti silitti miehensä hiirtä (taskussa) ja siitä syntyi kaksoset.

    Heli Metsätähti
    Liittynyt28.3.2018

    Olen samaa mieltä! Itse suosittelisin sarjaa noin 10-vuotiaasta ylöspäin lapsesta riippuen, vaikka virallinen ikäraja olisikin 7 (ja virallista suomalaista ikärajaahan sarjalla ei toistaiseksi ole). Common Sense Median sivuilla amerikkalaisvanhemmat ovat muuten kommentoineet erityisen ahkerasti juuri tuota "hiiren silittämistä" (löytyy täältä).

    Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

    Seuraa 

    Mitä tänään katsottaisiin? Lasten- ja nuortenelokuviin erikoistunut leffahullu, Koulukinon erityisasiantuntija Heli Metsätähti tarjoaa elokuvatärpit joka lähtöön ja poimii parhaat palat elokuvia perheille arvioivasta Media-avaimesta. Riippumattoman palvelun tuottaa elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö Koulukino.

    Blogiarkisto

    2019
    2018

    Kategoriat