Kirjoitukset avainsanalla lastenohjelmat

Ronja Ryövärintytär (2014). Kuva: Studio Ghibli, Saltkråkan, Amazon.

Netflixissä on valtavasti katsottavaa lapsillekin. Mitä isommaksi natiainen varttuu, sitä kiinnostavampia nimikkeitä Netflix tarjoaa. (Pienten lasten tarjonnasta en ole vielä onnistunut löytämään mitään, mikä erottuisi joukosta - alle kouluikäisten kanssa käyttäisinkin edelleen ahkerasti ja turvallisin mielin pääasiassa Yle Areenan palveluja.)

Netflix ei käytä suomalaisia ikärajamerkintöjä

Netflix ei käytä suomalaisia ikärajamerkintöjä (silloinkaan kun ohjelma on virallisesti ikärajaluokiteltu Suomessa), mutta palvelun ikäsuositukset (7+, 13+, 16+) noudattelevat pääosin meikäläistä ikärajaluokittelua. Netflixin omissa kategorioissa saattaa silti odottaa yllätyksiä. Esimerkiksi Maleficent - Pahatar, jonka kotimainen ikäraja on 12, on aikanaan löytynyt palvelussa luokasta “elokuvat 5-7-vuotiaille”.

Ohjelmasta kuin ohjelmasta kannattaa ottaa etukäteen selvää vähintään trailerin avulla. Myös yhdysvaltalainen mediakasvatusportaali Common Sense Media on erittäin hyödyllinen apu. Leffojen osalta tietoa voi etsiä myös kotimaisesta Media-avaimesta!

Listasin neljä kiinnostavaa, erilaista ja tavalla tai toisella korkeatasoista lasten televisiosarjaa, jotka ovat saatavilla Netflixissä. Näistä saattaa nauttia myös aikuinen katsoja! Lisäsin muuten kunkin sarjan kuvaukseen myös oman arvioni sarjan ikärajasta. Olen koulutettu kuvaohjelmaluokittelija, mutta en ole katsonut sarjoja varsinaiset luokittelurillit päässä, joten kyseessä on todellakin vain valistunut arvio.

 

1. Anna, a lopussa (Anne With an "E", Kanada 2017)

L.M. Montgomeryn tyttökirjoihin perustuva sarja on saanut hyvän vastaanoton, eikä ihme. Uusi tulkinta on komean näköinen ja hyödyntää samalla nykytelevision parhaita puolia. Sarjan käsikirjoittanut Moira Walley-Beckett on tuttu myös ylistetyn Breaking Badin tuottajana, ja se näkyy esimerkiksi Annan tarkkanäköisesti luoduissa hahmoissa ja jännitteissä.

Originelli päähenkilö Anna, Vihervaaraan muuttava orpolapsi, puhuu taukoamatta ja dramaattisesti. Omalakisuus on hänen tärkeimpiä arvojaan: Anna ei etsi hyväksyntää liehittelemällä tai kopioimalla muita.

Sarja kuvaa viehättävän yksinkertaista elämää maalaisidyllissä, mutta myös ylenkatseellisia naapureita ja hankalia ikätovereita mutkikkaine sosiaalisine sääntöineen. Annan kaltoinkohtelua orpokodissa ja sijaisperheissä näytetään lyhyinä takaumina, ja nämä kohtaukset ovat karuja, rankkojakin. Jos sarjalle olisi luokiteltu Suomessa virallinen ikäraja, se olisi luultavasti 7, mutta saattaisi olla jopa 12. 

En näe mitään syytä, miksei Anna vetoaisi katsojiin sukupuolesta riippumatta, vaikka kyseessä onkin puhdas tyttösarja (esimerkiksi ensimmäisen tuotantokauden viides jakso käsittelee mainiosti kuukautisten alkamista).

Lue lisää sarjasta Common Sense Median sivuilla.

 

2. Ronja Ryövärintytär (Sanzoku no musume Rônya, Japani 2014)

Sarjan on ohjannut “Hayaon poika” Gorō Miyazaki (Maameren tarinat, Kukkulan tyttö, sataman poika), ja Studio Ghibli on myös ollut mukana sarjan tuotannossa. Ulkoasultaan Ronja on kirjava, japanilainen tulkinta myyttisestä pohjolasta.

Anime-Ronjan tahti on mukavan verkkainen, ja välillä kokonainen jakso saattaa kuvata vaikkapa Ronjan uteliasta ja uppoutunutta seikkailua metsässä. Sarja noudattelee Astrid Lindgrenin kirjan tapahtumia uskollisesti. Useimmiten se onnistuu myös säilyttämään hienosti kirjan tunnelman ja uppoaa siksi mainiosti saman ikäisiin kuin alkuperäisteoskin.

Tarinan jännittävät tilanteet saattavat kestää pitkäänkin. Yksi jakso esimerkiksi päättyy siihen, että Ronja on juuttunut lumihankeen ja verenhimoinen ajattara kaartelee hänen yllään. Vaikka kirja olisi luettu moneenkin kertaan, haluaa pieni (ja isompikin) katsoja kiiruhtaa seuraavaan jaksoon nähdäkseen, että Ronja pelastuu. Sarjan virallinen ikäraja on 7 (kuten 1980-luvulla tehdyn filmatisoinninkin).

Miinuspuolena varttuneemmille animen ystäville mainittakoon, ettei Suomen Netflixissä ole tarjolla alkuperäistä japaninkielistä ääniraitaa.

Lue sarjasta lisää Common Sense Median sivuilla.

 

3. Surkeiden sattumusten sarja (A Series of Unfortunate Events, Yhdysvallat 2017)

Lemony Snicketin samannimiseen, 13-osaiseen kirjasarjaan perustuva tuotanto on vinkero, kurjuudella ja ankeudella mässäilevä sarja. Viktoriaanista estetiikkaa ja mustaa huumoria viljelevässä tarinassa seurataan orvoksi jäävien Violetin, Klausin ja Sunny-vauvan vaiheita, kun he yrittävät saada turvallisen huoltajan, selvittävät vanhempiensa mysteeriä ja välttelevät katalaa kreivi Olafia (Neil Patrick Harris) ja tämän teatteriseuruetta.

Asiat menevät jatkuvasti pieleen, ja lapset kulkevat ojasta allikkoon jokaisessa jaksossa, vaikka he ovatkin nokkelia, määrätietoisia ja kylmän rauhallisia.Sarja suhtautuu tapahtumiinsa kirjan tavoin itsetietoisen sarkastisesti. Jo tunnusmusiikissa lauletaan siitä, miten surkeaa menoa sarja tarjoaa ja miten viisasta olisi sammuttaa televisio jo tässä vaiheessa. Välillä Surkeiden sattumien sarja ehkä rassaakin onnellisiin loppuihin ja sulkeumiin tottunutta katsojaa, mutta huumori ja fantastinen ulkoasu pyöristävät terävimpiä kulmia, ja sarja onkin joka tapauksessa selkeästi lapsiyleisölle tehty.

Sarjalla ei ole suomalaista ikärajaa. Omasta mielestäni ikäraja kallistuu seitsemään, mutta voi olla, että lapsiin kohdistuva uhka perustelisi jopa ikärajaa 12 sarjan fantasiakontekstista huolimatta.

Lue sarjasta lisää Common Sense Median sivuilla.

 

4. Adventure Time (Adventure Time, Yhdysvallat 2010-2018)

Kulttimainetta nauttiva piirrossarja tarjoilee erittäin värikästä ja absurdia lastenohjelma-nonsensea. Mieleen tulevat esimerkiksi Paavo Pesusieni ja Joonas Rinta-Kannon Fok_It-sarjakuva. Muodonmuuttajakoira Jake ja 13-vuotias ihmispoika Finn seikkailevat odottamattomia (ja kun sanon odottamattomia, todella tarkoitan sitä) käänteitä tulvivassa Ooo-maailmassa. Adventure Time eli Seikkailuhetki ammentaa vanhoista roolipeleistä, ritaritarinoista ja kaikesta mahdollisesta, mihin alakouluikäisen lapsen mielikuvitus vain voi yltää.

Suomessa sarjan ikäraja olisi oman arvioni mukaan 7 (kriteereinä väkivalta ja ahdistus), mutta Adventure Time aukeaa parhaiten hieman isommille lapsille, jotka pystyvät jo arvostamaan sarjan ironista (vaan ei pahansuopaa!) huumoria sekä intertekstuaalisuutta.

Oma kymmenvuotiaamme on sarjaan erityisen lääpällään. Perusteluiksi hän tarjoaa kivan piirrostyylin ja tunnelman, joka on kuin suoraan parhaasta iltavillistä.

Lue sarjasta lisää Common Sense Median sivuilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Vierailija

Minä ja 11-vuotias tytär emme tykänneet Anne with an E -sarjasta yhtään. Minua kirjat moneen kertaan lukeneena häiritsi se kuinka sarja ei seurannut välillä ollenkaan kirjaa ja kirjojen tunnelma on aivan erilainen kuin sarjan. Toinen episodi oli niin huono, että jätimme katsomisen siihen. Tytär ei ole lukenut kirjoja, mutta häntä häiritsi nimenomaan ne kirjoista muutetut kohdat kuten Annan PTSD tyyliset jäätymiset ja seikkailu kaupungissa.

Heli Metsätähti
Liittynyt28.3.2018

Olen kuullut samansuuntaisia ajatuksia myös muilta kirjat lukeneelta - itse en ole lukenut Montgomerya enkä edes nähnyt vanhaa tv-sarjaa. Minulle ensimmäisen kauden avaus, ylipitkä tuplajakso, oli kaikkein haastavin, ja vielä sen jälkeenkin menee mielestäni aika pitkään, että Anna alkaa saada myönteisiä kokemuksia uudessa yhteisössään.

Vierailija

Anna with an E ei mielestäni ole ihan 7-vuotiaalle. Ainakaan se eka jakso. Aloin sitä omani kanssa katsomaan ja oli pakko vähän sensuroida kun näytettiin Annan oloja edellisessä sijaisperheessä sekä kun koulussa tytöt selittivät miten joku täti silitti miehensä hiirtä (taskussa) ja siitä syntyi kaksoset.

Heli Metsätähti
Liittynyt28.3.2018

Olen samaa mieltä! Itse suosittelisin sarjaa noin 10-vuotiaasta ylöspäin lapsesta riippuen, vaikka virallinen ikäraja olisikin 7 (ja virallista suomalaista ikärajaahan sarjalla ei toistaiseksi ole). Common Sense Median sivuilla amerikkalaisvanhemmat ovat muuten kommentoineet erityisen ahkerasti juuri tuota "hiiren silittämistä" (löytyy täältä).

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Mitä tänään katsottaisiin? Lasten- ja nuortenelokuviin erikoistunut leffahullu, Koulukinon erityisasiantuntija Heli Metsätähti tarjoaa elokuvatärpit joka lähtöön ja poimii parhaat palat elokuvia perheille arvioivasta Media-avaimesta. Riippumattoman palvelun tuottaa elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö Koulukino.

Blogiarkisto

2018

Instagram