Kirjoitukset avainsanalla ruutuaika

Ready Player One (2018). Kuva © 2018 WARNER BROS.

Ernest Clinen menestysromaaniin perustuva ja Steven Spielbergin ohjaama Ready Player One kertoo teini-ikäisestä Wadesta, joka viettää jotakuinkin kaiken valveillaoloaikansa datahanskat kädessä ja visiiri silmillä.

On vuosi 2045. Todellisuus on Waden mukaan niin ankeaa, ettei se kiinnosta ketään. Lukemattomat ihmiset ovat siirtyneet Waden tavoin pelaamaan, matkustelemaan ja opiskelemaan OASIS-virtuaaliuniversumiin. Wade kuluttaa aikansa metsästämällä OASISiin kätkettyä aarretta. Kun hän saa peräänsä pahan suuryhtiön, vetävän seikkailuelokuvan ainekset ovat kasassa.

Ready Player One voi toimia erinomaisena pohjustuksena perheen keskusteluihin esimerkiksi some-etiketistä ja ruutuajasta. Virtuaalinen elämä on elokuvassa yhtä todellista kuin fyysinen maailma (mutta onko se kuitenkaan yhtä arvokasta, kysytään lopun opettavaisessa osuudessa). Tarina kannustaakin pohtimaan muun muassa omaa digiarkea ja someminää.

Lue koko arvio Media-avaimesta

Linkkivinkki: Common Sense Median englanninkielinen mediakasvatusartikkeli Virtual Reality 101: What you need to know about kids and VR

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Television katselu ja autoilu ovat haitaksi muistille! Näin kajautti Iltalehden lööppi torstaina. Surkastuttaako Pikku Kakkonen aivot?

Yle uutisoi jo keskiviikkona samasta tutkimuksesta, jossa on tutkittu fyysisen passiivisuuden vaikutusta muistiin. Tutkimuksessa ei ole siis selvitetty, onko esimerkiksi Paratiisihotelli hyvää vai huonoa viihdettä, ovatko Salkkarit lapsille sopivaa katsottavaa tai vaikuttaako Ryhmä Hau katsojan muistiin. Ylen mukaan tutkimuksessa ilmeni, että "paljon televisiota katsovat ja runsaasti autoilevat pärjäävät muistitesteissä ikätovereitaan huonommin". Television mahdollista haitallisuutta saattoi osaltaan selittää vielä siihen usein liittyvä napostelu.

Uutisoinneissa puhutaan nimenomaan televisiosta, mutta sanon sanasen myös elokuvista. Elokuva nimittäin voi - ja saa - olla puhdasta viihdettä, "popkornia aivoille". Mutta sen on lupa myös herätellä katsojaa. Ajatuksia herättävän elokuvan tarina voi esimerkiksi kannustaa kriittiseen ajatteluun, herättää keskustelua tai esittää vaihtoehtoisia maailmoja.

Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä (2016). Kuva: SF Film Finland Oy
Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä (2016). Kuva: SF Film Finland Oy

Ajatuksia herättävä elokuva ei väistä vaikeita aiheita. Disney-Pixarin uusin animaatio Coco pohtii elämää ja kuolemaa. Ruotsalainen nuortenelokuva Pieni siskoni kertoo syömishäiriöstä yksinkertaistamatta ja syyllistämättä. Kehitysvammaisten punkbändiä seuraava dokumentti Kovasikajuttu ohjaa katsojan pohtimaan omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan. Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä avaa satumusikaalin lomassa keskustelun kasvissyönnistä.

Media-avaimesta löydät lisää ajatuksia herättäviä elokuvia eri-ikäisille!

Ja mitä television katsomiseen tulee, siihen voi soveltaa näitä aivotutkija Mona Moisalan antamia digihyvinvoinnin avainkohtia, joihin itsekin tutustuin Mediakasvatusseuran seminaarissa marraskuussa.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mitä tänään katsottaisiin? Lasten- ja nuortenelokuviin erikoistunut leffahullu, Koulukinon erityisasiantuntija Heli Metsätähti tarjoaa elokuvatärpit joka lähtöön ja poimii parhaat palat elokuvia perheille arvioivasta Media-avaimesta. Riippumattoman palvelun tuottaa elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö Koulukino.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat