Kirjoitukset avainsanalla ikärajat

Pokémon Detective Pikachu (2019). Kuva © Warner Bros. Entertainment Inc. All Rights Reserved.

Näyttelijöitä ja animoituja otuksia yhdistelevä Pokémon Detective Pikachu kiinnostaa pieniäkin Pokémon-intoilijoita. Elokuvan ikäraja on kuitenkin 12. Millainen leffa siis on kyseessä?

Detective Pikachu on sekoitus toimintaa, seikkailua ja dekkaria. Tunnelma vaihtelee Jurassic Parkista sumuiseen film noiriin ja vauhdikkaisiin supersankarielokuviin. Lastenelokuvasta ei siis ole kyse.

21-vuotias päähenkilö Tim (Justice Smith) selvittää isänsä outoa katoamista kaupungissa, jossa ihmiset ja pokémonit elävät rinnakkain. Etsiväparikseen Tim saa Pikachun (äänenä Ryan Reynolds), joka on pinnalta suloinen mutta sisältä varsin railakas kaveri.

Pokémon Detective Pikachu (2019). Kuva © Warner Bros. Entertainment Inc. All Rights Reserved.
Pokémon Detective Pikachu (2019). Kuva © Warner Bros. Entertainment Inc. All Rights Reserved.


Leffassa on runsaasti toimintakohtauksia, pitkäkestoista vaaraa ja uhkaavia tilanteita, mutta erikoiset otukset ja lämmin huumori pehmentävät kokonaisuutta niin, että elokuvaan on mahdollista tilanteen mukaan soveltaa myös kuvaohjelmalain sallimaa 1-3 vuoden ikäjoustoa.

Lasten- ja nuortenelokuvia arvioiva Media-avain listaa myös Pokémon Detective Pikachun myönteisiä sisältöjä:

“Elokuvan teemoina ovat ystävyys, yhteistyö ja rohkeus tehdä radikaalejakin tekoja tärkeän asian puolesta.”

Media-avaimen arviosta löytyy leffan sisältöä ruotivan arvion ja ikäsuosituksen lisäksi myös keskusteluideoita, joiden avulla voi houkutella nuorta katsojaa pohtimaan elokuvan teemoja jälkikäteen. Suosittelen!

Pokémon Detective Pikachu (Yhdysvallat 2019), ikäraja 12. Ensi-ilta 10.5.2019.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeiden puisto (2019). Kuvat © Getty Images, Inc. All rights reserved.

Ihmeiden puisto -animaatioelokuvassa June on tarinoinut yhdessä äitinsä kanssa mielikuvitusmaan, jonka huvipuistossa kaikki hauska on mahdollista, olipa kyse sitten lentävistä karusellikaloista tai ainaisesta auringonpaisteesta.

Ihmemaan keksimiseen liittyy roppakaupalla rakentelua, joka voi inspiroida myös elokuvan katsojaa. Vuoristoratoja rakennetaan olohuoneeseen pilleistä ja munakennoista, pihalle laudoista ja pahvilaatikoista.

Elokuvassa on runsaasti vauhdikkaita huvipuistokohtauksia, mutta temaattisesti tarina ei ole keveimmästä päästä. Junen äiti sairastuu vakavasti ja muuttaa kotoa hoitojen takia. June pakkaa Ihmemaan pois viimeistä pahvisuikaletta myöten ja siivoaa kuvitteluleikin pois myös mielestään.

Lasten- ja nuortenelokuvia arvioiva Media-avain avaa Ihmeiden puiston tematiikkaa:

“Ihmeiden puisto käsittelee pelkoa vanhemman menettämisestä ja vanhemmista erkaantumisen tyypillistä murrosvaihetta kasvavan lapsen elämässä."

"Kun June aluksi luopuu mielikuvitusleikistään, hän on haluton kohtaamaan ja käsittelemään äidin sairastumiseen liittyviä kielteisiä tunteita. Ihmeiden puistoa korjatessaan June kuitenkin käsittelee vaikeaa tilannettaan ja ymmärtää, että elämään kuuluu luonnostaan sekä pimeyttä että valoa.”

Media-avaimesta löytyy myös hyviä keskusteluideoita leffan purkuun. Kenties tärkeintä olisi Ihmeiden puiston jälkeen pohtia nuorten katsojien kanssa kielteisten tunteiden ja elämäntilanteiden käsittelyä. Millaisia turvaverkkoja meillä on vastoinkäymisten varalle? Miten epätoivoisessa tilanteessa voi säilyttää toiveikkaan asenteen?

Itse en suosittele elokuvaa alle 7-vuotiaille. Leffan ikärajahan on 7 - kriteerinä ahdistus - mutta ikäjouston turvin 1-3 vuotta nuorempi lapsikin pääsisi Ihmeiden puiston tutun aikuisen seurassa katsomaan. Tarinaan liittyvä jännitys ja ahdistus ovat pitkäkestoisia. Ihmemaa on raunioina, ja viimeisiä eloonjääneitä uhkaa pehmoleluzombien armeija; Junen tehtävänä on pelastaa huvipuisto ja käynnistää se uudelleen. Junen äiti lähtee kauas kotoa hoitoihin, eikä paluusta ole tietoa ennen elokuvan onnellista loppua.

Ihmeiden puisto (Wonder Park, Yhdysvallat/Espanja 2019), ikäraja 7. Ensi-ilta 12.4.2019.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Spiderwickin kronikat (2008). Kuva: Finnkino Oy.

Jokaisen vanhemman on hyvä tuntea elokuvien ikärajat. Ikärajojen noudattamista valvotaan elokuvateattereissa ja tallennemyynnissä, mutta myös kotikatsomossa ne ovat tarpeellisia ja turvaa tuovia työkaluja.

Olen koonnut ikärajojen keskeisimmät faktat tähän edelliseen juttuun, josta voit tarkistaa lähtötasosi. Se sisältää seuraavat pääkohdat:

  1. Ikärajat perustuvat lakiin
  2. Ikäraja ei kerro, kenelle elokuva sopii
  3. Ikärajoista voi joustaa (mutta aina se ei kannata)
  4. Ikärajoista voi valittaa
  5. Elokuva voi ahdistaa lasta, vaikka ikäraja olisikin sopiva

Alle olen kerännyt viisi syventävää tiedonjyvästä, joista on hyötyä sopivaa katsottavaa etsivälle. Tiesitkö esimerkiksi, että kiroilu ei vaikuta elokuvan ikärajaan Suomessa? Joukossa on asiaa myös Netflixin ikäsuosituskäytännöistä, ikärajojen sisältömerkinnöistä ja televisiosarjojen luokittelusta.

1. Sisällöstä kertoville symboleille on rajatusti tilaa

Ikärajat kertovat elokuvien sisältämästä seksistä, väkivallasta, päihteiden käytöstä ja ahdistavuudesta - asioista, jotka voivat olla haitallisia ikärajaa nuoremman lapsen kehitykselle. Ikärajan yhteydessä tulee olla myös merkintä elokuvan sisällöstä, mutta lain mukaan kaksi tärkeintä ikärajaan vaikuttavaa sisältömerkintää riittää. Niinpä onkin mahdollista, että elokuva sisältää esimerkiksi sekä väkivaltaa, ahdistusta, seksiä että päihteitä, mutta näistä vain kaksi näkyy kuluttajalle suunnatussa ikärajamerkinnässä, kuten Hölmö nuori sydän -elokuvan tapauksessa. Ikärajatietokannasta voi aina tarkistaa elokuvan sisältösymbolit kokonaisuudessaan.

2. Sisältösymbolit eivät kerro kaikesta haitallisesta sisällöstä

Elokuvan ikäraja annetaan aina haitallisimmaksi katsotun sisällön perusteella. Jos elokuvassa on vaikkapa “realistista ja yksityiskohtaista toiseen ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa”, johtaa se 16 vuoden ikärajaan ja väkivaltasisällöstä varoittavaan nyrkkikuvakkeeseen. Samassa elokuvassa voi kuitenkin olla myös alemman ikärajan piiriin kuuluvia haitallisia sisältöjä, vaikkapa  “viitteellisiä ja peiteltyjä seksikohtauksia” tai “huumeiden viitteellistä tai vähäistä käyttöä” (ikäraja 12). Nämä sisällöt eivät kuitenkaan selviä ikärajamerkinnän avulla (eivätkä mitenkään muutenkaan, paitsi tietysti katsomalla elokuva).

3. Suomen ikärajakäytännöt eivät sido kansainvälisiä suoratoistopalveluja

Esimerkiksi Netflix ei sijaitse fyysisesti Suomessa, joten sitä eivät sido suomalaisen kuvaohjelmalain pykälät. Netflixillä on onneksi nykyisin käytössä melko selkeät ikäsuositukset (7+, 13+, 16+ jne), jotka noudattelevat meikäläisiä ikärajoja. Lisäksi palvelulla on käytössä monenlaisia sisältökategorioita kuten “Koko perheen yhteinen hetki” ja “Elokuvia 5-7-vuotiaille”. Jälkimmäinen kategoria on pullollaan elokuvia, joiden ikäraja on 7, ja onpa joukossa myös leffoja, jotka on Suomessa luokiteltu yli 12-vuotiaille sallituksi kuten Spiderwickin kronikat.

Oma haasteensa onkin etsiä elokuvasta riittävästi tietoa etukäteen, sillä niin ikärajat, erilaiset suositukset kuin suoratoistopalvelujen omat poiminnatkin kertovat leffasta vain vähän. Apuna voi käyttää esimerkiksi lasten- ja nuortenelokuvia arvioivaa Media-avainta sekä yhdysvaltalaisen Common Sense Median tietokantaa.

4. Kiroilu ei vaikuta ikärajaan

Tämä on yksi merkittävimmistä eroista suomalaisen ikärajaluokittelun ja esimerkiksi amerikkalaisen MPAA-systeemin välillä. Dialogin tasolla elokuvassa voi olla vaikkapa ahdistusta aiheuttavaa tai seksuaalista sisältöä, joka pystytään huomioimaan ikärajoissa myös Suomessa, mutta kevyt tai kohtalainen kiroilu ei kuulu ikärajaluokittelumme piiriin.

5. Televisiosarjan jaksoilla voi olla eri ikärajat

Televisiosarjojen kaikki jaksot luokitellaan, mutta kokonaisuudessaan sarja saa ikärajan haitallisimman jaksonsa mukaan. Esimerkiksi Moderni perhe -sarjan jaksojen ikäraja on pääsääntöisesti S tai 7, mutta joukossa on myös jokunen K12-jakso (päihteet, ahdistus). Näin ollen sarjan virallinen ikärajakin on 12. Sama periaate kannattaa muistaa myös mittavien elokuvasarjojen kohdalla. Vaikkapa James Bondeilla tai Marvel-universumin elokuvilla on pääsääntöisesti sama ikäraja, mutta joukkoon voi aina mahtua myös yllätyksiä.

Lopuksi pieni muistutus: pelkkä ikäraja ei kerro elokuvasta kovinkaan paljon. Tutustu leffaan etukäteen, kuuntele lasta, ole läsnä, keskustele elokuvaelämyksestä jälkikäteen - ja kas! Sisäinen elokuvakasvattajasi on löytynyt.
 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Iso kiltti jätti (2016). Kuva ©DreamWorks II Distribution Co., LLC.

Trailerien lainalaisuuksien tunteminen helpottaa elokuvavalintoja varsinkin lapsiperheissä. Kokosin neljä trailereihin liittyvää faktaa, jotka kannattaa pitää mielessä. Trailerien ja ikärajojen lisäksi elokuvista kannattaa aina ottaa riittävästi selvää etukäteen esimerkiksi Media-avaimen avulla.

1. Traileri on mainos

Trailerin tarkoitus on yksinkertaisesti herättää katsojan mielenkiinto. Traileri ei välttämättä kerro elokuvasta totuudenmukaisesti; ennen kaikkea se pyrkii luomaan mielikuvan tietynlaisesta elokuvasta. Traileri voi ratkaista elokuvavalinnan, mutta se voi myös epäonnistua yrityksessään vangita elokuvan ydin. Kiinnostavalle leffalle kannattaa siis antaa mahdollisuus trailerista huolimatta! Millaisia tunteita ja odotuksia esimerkiksi allaoleva Lego Batman -elokuvan traileri herättää?

2. Traileri on oma taiteenlajinsa

Pitkien elokuvien ja pariminuuttisten trailerien rytmitys ja kerronta eroavat toisistaan huomattavasti. Napakasti leikattu, paljon letkautuksia sisältävä traileri viihdyttää ja tempaa mukaansa helposti. Trailerilla voidaan toki tavoitella tulevan elokuvan tunnelmaa, mutta silloinkaan traileri ei voi millään vastata kokoillan teosta. Samasta elokuvasta voisi leikkauksen ja musiikin avulla tehdä hyvin erityyppisiä trailereita erilaisten yleisöjen houkuttelemiseksi. Trailerit tehdään tavallisesti jo ennen kuin elokuva on valmis, ja toisinaan niissä saattaa olla sellaistakin materiaalia, joka lopulta jää pois itse elokuvasta.

3. Trailereita kannattaa katsoa

Trailereita katsomalla oppii tuntemaan niiden lainalaisuuksia ja tyypillisiä tehokeinoja sekä erottamaan erilaisia trailerigenrejä. Ylläoleva klippi on hauska tiivistys tietynlaisten trailereiden piirteistä.

Traileri voi olla myös mainio tapa valmistautua leffaelämykseen pienen katsojan kanssa.

Elokuvan hahmot ja visuaalinen maailma tulevat tutuiksi, ja myöhemmin elokuvaa katsoessaan lapsi voi iloita entuudestaan tutuista kohtauksista.

4. Trailereillakin on ikärajat

Elokuvien trailerit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja ne ikärajaluokitellaan samalla kriteeristöllä kuin elokuvat. Trailerien luokittelu on kuitenkin hieman tiukempaa, sillä trailerista puuttuu kokonaisen tarinan antama viitekehys, eikä katsojalla ole paljonkaan mahdollisuuksia varautua näkemäänsä etukäteen esimerkiksi elokuvateatterien mainoskimaran aikana.

Trailerin ikäraja ei läheskään aina ole sama kuin valmiin elokuvan. K16-elokuvan mainos voidaan mainiosti leikata vaikka kaikenikäisille sallituksi. Toisaalta yllättäviä, vaille ratkaisua jääviä vaaratilanteita sisältävä lastenelokuvan traileri voi hyvinkin saada korkeamman ikärajan kuin itse elokuva: esimerkiksi Iso kiltti jätti -elokuvan ikäraja on 7 mutta trailerin ikäraja 12.

Elokuvateatterit eivät esitä trailereita, joiden ikäraja on korkeampi kuin sen elokuvan, jota yleisö on tullut katsomaan. Aina sekään ei takaa, etteikö valkokankaalta tulisi nähtyä jotain, mikä jää vaivaamaan lapsen mieltä - ole siis aina valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mitä tänään katsottaisiin? Lasten- ja nuortenelokuviin erikoistunut leffahullu, Koulukinon erityisasiantuntija Heli Metsätähti tarjoaa elokuvatärpit joka lähtöön ja poimii parhaat palat elokuvia perheille arvioivasta Media-avaimesta. Riippumattoman palvelun tuottaa elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö Koulukino.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat