Kirjoitukset avainsanalla elokuvakulttuuri

Kuva: iStock

Miltä tuntuu nähdä kuva isolta kankaalta elokuvateatterissa?

“Hassulta, kun se on niin iso, ja vähän oudolta”, kuvailee kohta viisivuotias kokemusasiantuntija.

Entä mitä tehdä, jos elokuva tuntuu liiankin jännittävältä? Tarvitaanko mukaan eväitä? Pitääkö istua omalla paikalla? Eli miten elokuvateatterissa ollaan?

Kokosin vinkkejä parhailta asiantuntijoilta - lapsilta!

Teatterissa elokuvaa ei voi panna pauselle

Sampo (4): Elokuvateatterissa käyttäydytään kiltisti. Silleen ettei hölmöillä, ei puhuta vessajuttuja, eikä lyödä tai potkita tai tönitä. Elokuvissa ei tarvii pelätä. Mutta jos tulee pelottava kohta, voi laittaa silmät kiinni tai kädet silmien eteen... Mut mitä jos vauvat tulee sinne mukaan? Sit ne vauvat rupee itkemään ja kiukuttelemaan ja muut ei kuule.

Oula (5): Penkissä pitää istua tai sitten äidin sylissä, mutta pitää istua.

Livia (5): Siellä mun piti mennä pissalle, mutta elokuvaa ei voi panna pauselle. Eikä voi meluta tai häiritä toisia.

Gabriel (6): Joskus pidetään noita laseja päässä. Pitää olla hiljaa, että kaikki muut kuulee.

Elina (7): Yleensä ensin tulee mainoksia. Elokuvissa pitää olla hiljaa, mutta mainoksissa voi vähän puhua. Jos jännittää tai pelottaa, voi mennä penkin taakse piiloon. Pienet voivat pelästyä kuvia kun että ne luulevat että se on totta, mikä siinä on. Siksi pienille kannattaa valita ei-kovin-pelottavia.

Eeli (7): Jos kovat äänet pelottaa tai sattuu korviin niin kannattaa ottaa kuulosuojaimet mukaan. Ei kukaan niitä siellä pimeässä huomaa.

Lenny (8): Muista, että se ei oo totta vaan elokuvaa.

Lilli (9): Ekana ei kannata mennä 3D-leffaan.

Noa (10): Eilen mun ikää kysyttiin kun menin katsomaan Bumblebeetä. Mun mielestä pitäisi kysyä ennemmin, olenko saanut luvan mun vanhemmilta.

Fé (11): Hyvä istumapaikka on äärimmäisen tärkeä. Valitse paikka keskeltä. Elokuva on sama teatterissa ja kotona - teatterissa vain on paljon enemmän ihmisiä, ja kaukosäädin puuttuu.

Maija (12): Jos ei tykkää kovista äänistä, voi ottaa mukaan kuulosuojaimet. Jos eläytyy elokuvaan liikaa eikä tunnu kivalta, niin voi katsella ympärilleen ja todeta, että istuu teatterisalissa ja siellä on muitakin.

 

Entäs ne leffaeväät?

Hokkus pokkus Mikko Mallikas (2014) -elokuvassa herkutellaan. Kuva: Nordisk Film.
Hokkus pokkus Mikko Mallikas (2014) -elokuvassa herkutellaan. Kuva: Nordisk Film.

Elokuvaa voi mainiosti katsoa syömättä mitään. Monille karkki tai poppari on osa elämystä. Millaisia eväitä teillä suositaan?

Jonas (4): Mun lempiherkut on karkki, karkkipussi ja popcorn.

Gabriel (6): Haluisin karkkipussin ja kokista.

Eeli (7): Eväät pitää miettiä tarkkaan että ne kestää pidempään kuin mainokset.

Sisi (8): Ota paljon karkkia!

Lilli (9): Ota vähän karkkia.

Tristan (11): Popcornia, karkkia ja limua pitää olla. Ehkä nachojakin.

Maija (12): Kannattaa ottaa mukaan myös vettä. Kaikkea karkkia ei oo pakko syödä, vaan osan voi säästää kotiin ja syödä myöhemmin.

 

Mitkä ovat omasta mielestäsi tärkeimmät asiat, jotka kannattaa muistaa, kun lähtee lasten kanssa leffaan? Kerro perheenne vinkit kommenttiboksissa!

PS: Sain lapsilta myös loistavia leffavinkkejä - jaan ne teidän kanssanne mahdollisimman pian!

PPS: Lue myös nämä jutut:

Ekaa kertaa elokuviin lapsen kanssa? Ota nämä asiat huomioon

Pitääkö elokuvateatterissa olla hiljaa? Kolme poimintaa lapsiperheiden elokuvaetiketistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso kiltti jätti (2016). Kuva ©DreamWorks II Distribution Co., LLC.

Trailerien lainalaisuuksien tunteminen helpottaa elokuvavalintoja varsinkin lapsiperheissä. Kokosin neljä trailereihin liittyvää faktaa, jotka kannattaa pitää mielessä. Trailerien ja ikärajojen lisäksi elokuvista kannattaa aina ottaa riittävästi selvää etukäteen esimerkiksi Media-avaimen avulla.

1. Traileri on mainos

Trailerin tarkoitus on yksinkertaisesti herättää katsojan mielenkiinto. Traileri ei välttämättä kerro elokuvasta totuudenmukaisesti; ennen kaikkea se pyrkii luomaan mielikuvan tietynlaisesta elokuvasta. Traileri voi ratkaista elokuvavalinnan, mutta se voi myös epäonnistua yrityksessään vangita elokuvan ydin. Kiinnostavalle leffalle kannattaa siis antaa mahdollisuus trailerista huolimatta! Millaisia tunteita ja odotuksia esimerkiksi allaoleva Lego Batman -elokuvan traileri herättää?

2. Traileri on oma taiteenlajinsa

Pitkien elokuvien ja pariminuuttisten trailerien rytmitys ja kerronta eroavat toisistaan huomattavasti. Napakasti leikattu, paljon letkautuksia sisältävä traileri viihdyttää ja tempaa mukaansa helposti. Trailerilla voidaan toki tavoitella tulevan elokuvan tunnelmaa, mutta silloinkaan traileri ei voi millään vastata kokoillan teosta. Samasta elokuvasta voisi leikkauksen ja musiikin avulla tehdä hyvin erityyppisiä trailereita erilaisten yleisöjen houkuttelemiseksi. Trailerit tehdään tavallisesti jo ennen kuin elokuva on valmis, ja toisinaan niissä saattaa olla sellaistakin materiaalia, joka lopulta jää pois itse elokuvasta.

3. Trailereita kannattaa katsoa

Trailereita katsomalla oppii tuntemaan niiden lainalaisuuksia ja tyypillisiä tehokeinoja sekä erottamaan erilaisia trailerigenrejä. Ylläoleva klippi on hauska tiivistys tietynlaisten trailereiden piirteistä.

Traileri voi olla myös mainio tapa valmistautua leffaelämykseen pienen katsojan kanssa.

Elokuvan hahmot ja visuaalinen maailma tulevat tutuiksi, ja myöhemmin elokuvaa katsoessaan lapsi voi iloita entuudestaan tutuista kohtauksista.

4. Trailereillakin on ikärajat

Elokuvien trailerit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja ne ikärajaluokitellaan samalla kriteeristöllä kuin elokuvat. Trailerien luokittelu on kuitenkin hieman tiukempaa, sillä trailerista puuttuu kokonaisen tarinan antama viitekehys, eikä katsojalla ole paljonkaan mahdollisuuksia varautua näkemäänsä etukäteen esimerkiksi elokuvateatterien mainoskimaran aikana.

Trailerin ikäraja ei läheskään aina ole sama kuin valmiin elokuvan. K16-elokuvan mainos voidaan mainiosti leikata vaikka kaikenikäisille sallituksi. Toisaalta yllättäviä, vaille ratkaisua jääviä vaaratilanteita sisältävä lastenelokuvan traileri voi hyvinkin saada korkeamman ikärajan kuin itse elokuva: esimerkiksi Iso kiltti jätti -elokuvan ikäraja on 7 mutta trailerin ikäraja 12.

Elokuvateatterit eivät esitä trailereita, joiden ikäraja on korkeampi kuin sen elokuvan, jota yleisö on tullut katsomaan. Aina sekään ei takaa, etteikö valkokankaalta tulisi nähtyä jotain, mikä jää vaivaamaan lapsen mieltä - ole siis aina valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Megalodon (The Meg, 2018). Kuva © Warner Bros. Entertainment Inc. All Rights Reserved.

Viikko sitten ensi-iltansa sai karskin toimintatähti Jason Stathamin ja esihistoriallisen jättiläishain kohtaamisesta kertova Megalodon.

Tänä viikonloppuna creature featuren saralla taas on luvassa jättiläismuurahaisia, kun Marko Mäkilaakson ohjaama It Came from the Desert lävähtää valkokankaille.

Molempien elokuvien ikäraja on 12, mutta tunnelmaltaan ne ovat varsin erilaiset.

Megalodon on vitsikkäästä aiheestaan huolimatta melko vakava toimintajännäri, jossa ei ole seikkailun tuntua tai komedialliseksi tarkoitettua, yliampuvaa mäiskettä.

Megalodonin ydintä ovat rohkea sankarointi, tiivistyvä jännitys ja tutkijaryhmän tekemä yhteistyö. Haihirviö toki syö sekä ihmisiä että eläimiä, mutta ihmiset hotkaistaan yhtenä kappaleena ilman suurempia veriroiskeita.

Elokuvan ikäraja ei itse asiassa liity lainkaan audiovisuaalisesti esitettyyn väkivaltaan vaan ahdistukseen, jonka aiheuttaa jatkuva väkivallan ja kuoleman uhka.

Media-avaimen arvion Megalodonista löydät täältä.

It Came from the Desert (2018). Kuva: Black Lion Pictures Oy
It Came from the Desert (2018). Kuva: Black Lion Pictures Oy

It Came from the Desert on tunnelmaltaan aivan toista maata. Leffa perustuu 80-luvun tietokonepeliin ja ammentaa vaikutteita niin 50-luvun b-elokuvista kuin ysäritoiminnastakin.

Genretietoisuus on elokuvan tärkein rakennusaine, ja kun kyse on huippusalaisesta laboratoriosta karanneista jättiläisötököistä, ei roiskeita, mönjää ja hölmöjä sutkauksia kuulukaan välttää.

It Came from the Desertin väkivalta on selvästi överimpää kuin Megalodonin.

Toisaalta komediallinen konteksti ja vahva intertekstuaalisuus keventävät tunnelmaa tehokkaasti: elokuvan ei ole tarkoituskaan olla karmaiseva vaan ennen kaikkea viihdyttävä.

Iskevään traileriin on koottu jotakuinkin kaikki elokuvan väkivaltakohtaukset. Itse elokuvassa ehditään käyttää aikaa myös kaveruuteen, kannustamiseen ja miehen muottiin änkeämiseen. Media-avaimen arvion elokuvasta löydät täältä.

Elokuvan ohjaaja tiivisti leffan tyylilajin lehdistönäytöksessä toteamalla, että It Came from the Desert toimii parhaiten silloin kun “alla on neljä-viisi bisseä”. Leffa onkin ennemmin nostalgiatrippi aikuisille kuin varsinainen nuortenelokuva nuorista päähenkilöistään huolimatta.

Kumpikaan näistä leffoista ei siis ole missään nimessä koko perheen elokuva siinä merkityksessä kuin sanaa tavallisesti käytetään.

Ikärajan puitteissa ne voivat kuitenkin sopia koko perheen viihteeksi riittävän isojen lasten kanssa, mikäli katsojien leffavatsa vain sulattaa ryppyotsaiset sankariukkelit, verenhimoiset megahait, herttaisen pöljät teinit ja nälkäiset jättimuurahaiset!

Megalodon (The Meg, Kiina/Yhdysvallat 2018), ikäraja 12. Ensi-ilta 31.8.2018.

It Came from the Desert (Suomi/Iso-Britannia 2017), ikäraja 12. Ensi-ilta 7.9.2018.

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Karhu (L’ours, 1988) on yksi ensimmäisistä elokuvateatterissa näkemistäni elokuvista. Olin seitsemänvuotias. Muistan siitä tasan kaksi asiaa: salametsästäjät tappoivat karhunpennun emon, ja minulla oli koko elokuvan ajan hirvittävä pissahätä

Mutta tiedättekö mitä? Kesken elokuvan saa mennä vessaan.

Tietenkin on mukavampaa sekä itselle että muille, jos salissa ei tarvitse ravata elokuvan aikana, ja siksi vessassa kannattaakin käydä ennen leffanäytöstä.

Se on osa hyvää, toiset huomioivaa käytöstä samoin kuin leffaeväiden rapistelun minimointi, polveilevasta keskustelusta pidättäytyminen tai kenkien pitäminen jalassa silloin, kun hajuhaitan vaara on todellinen.

Kuva: iStock
Kuva: iStock

Täytyykö omaa lasta hyssytellä elokuvateatterissa?

Tunnereaktiot kuten nauru ja itku kuuluvat katsomoon muutenkin, mutta varsinkin lastenelokuvassa eläytymisen pitäisi olla todella hyväksyttyä!

Henkilökohtaisesti toivon, että turha hyssyttely jäisi historiaan. Kun on kerran kokenut esimerkiksi keskieurooppalaisen lastenelokuvanäytöksen, jossa yleisö hurraa hyvikselle ja joraa mukana laulunumeroissa, paluu kuriin ja järjestykseen tuntuu ankealta.

Eläytymiselle voitaisiin siis yhdessä opetella antamaan enemmänkin tilaa. 

Toki vanhempi saattaa joutua hieman tasapainoilemaan, jotta innokas lapsi ei perinpohjaisesti häiritsisi muiden elämystä. Esimerkiksi leffaa herkeämättä kommentoivan lapsen puheet on tarkoitettu omalle aikuiselle tai vieruskaverille, ei koko salille. Asiasta voi ja kannattaa jutella etukäteen kotona.

Myös tämän jutun vinkit voi olla hyödyksi: Ekaa kertaa elokuviin lapsen kanssa? Ota nämä asiat huomioon

Nauravaa yleisöä Elannon jäsenjuhlilla Tolkkisissa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0
Nauravaa yleisöä Elannon jäsenjuhlilla Tolkkisissa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0

Aikuiset näyttäkööt mallia elokuvateatterissakin

Eläytyminen on siis sallittua. Sen sijaan epäkohteliasta ja töykeää on tehdä elokuvan aikana jotain aivan muuta kuin keskittyä katsomiseen. Olen nähnyt yhtä ja toista istuessani leffassa. On viilattu kynsiä, on neulottu sukkia ja on vastattu puhelimeen.

Puolityhjässä salissa kajahtava Säkkijärven polkka ja sitä seuraava “Juu, olen nyt täällä elokuvissa, mutta tämä loppuu kyllä ihan kohta” ei varsinaisesti auta uppoutumaan valkokankaan huippuhetkeen.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mitä tänään katsottaisiin? Lasten- ja nuortenelokuviin erikoistunut leffahullu, Koulukinon erityisasiantuntija Heli Metsätähti tarjoaa elokuvatärpit joka lähtöön ja poimii parhaat palat elokuvia perheille arvioivasta Media-avaimesta. Riippumattoman palvelun tuottaa elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö Koulukino.

Blogiarkisto

2018

Instagram