Kirjoitukset avainsanalla elokuvakulttuuri

Pokémon Detective Pikachu (2019). Kuva © Warner Bros. Entertainment Inc. All Rights Reserved.

Suomen kuvaohjelmalain mukaisilla elokuvien ikärajoilla pyritään suojelemaan lapsia sellaiselta sisällöltä, joka voi olla haitallista heidän kehitykselleen. Saman lain mukaan ikärajasta voi kuitenkin joustaa jopa 3 vuotta silloin, kun lapsi on aikuisen seurassa.

Ikäjousto on järkevä systeemi, jonka ansiosta on mahdollista ottaa huomioon se, että jokainen lapsi on yksilö. Ikäraja tarkoittaa, että ikärajaa vanhemman keskivertolapsen pitäisi jotakuinkin selviytyä näkemästään elokuvasta ilman henkisiä haavoja.

Lapset ovat kuitenkin erilaisia. Joku saattaa eläytyä elokuvaan erityisen vahvasti, toista jäävät vaivaamaan visuaaliset yksityiskohdat, kolmatta voi jokin tietty teema (vaikkapa koulukiusaaminen tai vanhemmasta eroon joutuminen) kouraista erityisen syvältä ja neljäs ei vähästä hätkähdä. Ikäraja ei siis takaa, että elokuva sopisi joka ikiselle ikärajan puitteissakaan.

Sama toimii myös toisin päin: yksi ja sama leffa voi olla todella erilainen elämys esimerkiksi ensimmäistä kertaa elokuvateatteriin päässeelle kuin samanikäiselle mutta elokuvia harrastuksekseen katsovalle.

Sen lisäksi että lapset ovat yksilöitä, ovat myös elokuvat keskenään erilaisia. Esimerkiksi K12-kategoriaan mahtuu todella kirjava joukko leffoja fantasiaseikkailuista viiltäviin parisuhdedraamoihin ja Pokémon-filmatisoinneista härskeihin aikuisten animaatioihin.

Neljä nyrkkisääntöä ikäjoustoon:

  1. Ikäjoustoa ei pitäisi koskaan käyttää automaattisesti. Ikäjoustoa sovelletaan elokuva- ja lapsikohtaisesti. Lapset ovat yksilöitä, eivätkä kaikki elokuvat sovi automaattisesti kaikille edes ikärajan puitteissa. Samoin ei tule olettaa, että jokainen K7-elokuva sopisi automaattisesti jokaiselle 4-vuotiaalle aikuisen seurassa, vaikka laki sen salliikin.
  2. Tutustu elokuvaan etukäteen. Tutustu elokuvaan etukäteen mahdollisimman hyvin, jos mielit käyttää ikäjoustoa (ja tietysti muutekin, kun olet lapsen kanssa liikkeellä). Hyödynnä sivustoja, jotka kertovat elokuvista tarkemmin. Esimerkiksi Media-avain, yhdysvaltalainen Common Sense Media ja Internet Movie Databasen parents guide -osuus ovat mielestäni hyviä lähteitä. Pelkkä ikäraja kertoo elokuvasta ja sen sisällöstä todella vähän. Ikäraja ei kerro, minkä ikäiselle elokuva on suunnattu tai sopiva.
  3. Ikäjoustoon tarvitaan tuttu ja turvallinen aikuinen. “Jousto on tarkoitettu lapsen huoltajan tai muun lapsen hyvin tuntevan aikuisen harkittavaksi”, täsmentää ikärajaluokittelua valvova KAVI. Tuttu aikuinen pystyy parhaiten arvioimaan lapsen valmiuksia katsoa tietty elokuva, mutta tärkeää turvaa tuo myös aikuisen seura: “Aikuinen pystyy tarvittaessa lohduttamaan tai rauhoittelemaan lasta ja voi auttaa elokuvakokemuksen käsittelyssä.”
  4. Ikäjousto ei koske elokuvia, joiden ikäraja on 18. Tällaisia leffoja teattereihin ei kovin usein edes tule. K18 on "vakava varoitus elokuvan sisällöstä".

IMDb:n Parents Guiden löydät jokaisen elokuvan yhteydestä skrollaamalla.
IMDb:n Parents Guiden löydät jokaisen elokuvan yhteydestä skrollaamalla.

Ikärajaluokittelusta vastaava Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) korostaa kahta asiaa: “lapsen hyvin tunteva aikuinen” tietää jo ennalta lapsen herkkyydestä, temperamentista, kehitystasosta jne. Se auttaa sekä leffavalinnassa että  lapsen reaktioiden seuraamisessa ja elämyksen turvallisessa tukemisessa. “Aikuisen seurassa” taas tarkoittaa sitä, että aikuinen todellakin on läsnä, ei esimerkiksi toisessa huoneessa tai elokuvateatterin penkkirivin toisessa päässä. Tälläkin pyritään varmistamaan se, että lapsi voi tukeutua turvalliseen aikuiseen tarpeen vaatiessa.

Etenkin pieni lapsi seuraa myös aikuisen reaktioita ja peilaa niihin omia tuntemuksiaan: onko tämä varmasti turvallista?

Oletko sinä käyttänyt ikäjoustoa onnistuneesti? Jaa kokemuksesi kommenttiboksissa!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Petteri Kaniini (2018). Kuva: Walt Disney Studios Motion Pictures Finland.

Koko perheen leffablogi on nyt yksivuotias!

Olen katsonut kuluneen vuoden aikana tapani mukaan kymmeniä lasten- ja nuortenelokuvia, joista aika moni on pyörinyt myös kotimaisissa elokuvateattereissa. Joskus parhaat leffat voi bongata vain festareilla, kuten pari viikkoa sitten näkemäni Eighth Graden.

Suoratoistopalveluissa omat listani paisuvat katsomista odottavista sarjoista ja alkuperäistuotannoista. Esimerkiksi Netflixistä löytyvä Viidakkokirja-filmatisointi Mowgli (äänirooleissa mm. Christian Bale, Cate Blanchett, Benedict Cumberbatch ja Andy Serkis) kiinnostaa.

Katson toki myös aikuisille suunnattuja elokuvia sen minkä ehdin. Dvd-soittimessa odottaa japanilainen rikosjännäri Tehtävänä murha. Kuluneen kuukauden ensi-iltasuosikkeihin kuuluu Julian Schnabelin lumoava taiteilijakuva Van Gogh - Ikuisuuden porteilla.

Mutta asiaan. Tässä ovat Koko perheen leffablogin kolme luetuita juttua ensimmäisen vuoden ajalta.

Viiru ja Pesonen - Viiru muuttaa (2018). Kuva: SF Film Finland Oy.
Viiru ja Pesonen - Viiru muuttaa (2018). Kuva: SF Film Finland Oy.

3. Hypitäänkö teilläkin sängyllä?

Tämä sopii lapsen ensimmäiseksi elokuvaksi - Arviossa Viiru ja Pesonen: Viiru muuttaa

“Viirun ja Pesosen uusin elokuva Viiru muuttaa käsittelee muun muassa näitä lapsiperheille tuttuja tilanteita - sekä lapsen että aikuisen näkökulmasta. Lapsen itsenäistymispyrkimysten lisäksi myös vuorovaikutustaidot ja erityisesti toisen tunteiden huomioiminen ovat tarinan keskiössä.”

 

Kuva: iStock
Kuva: iStock

2. Elokuviin pienen lapsen kanssa!

Ekaa kertaa elokuviin lapsen kanssa? Ota nämä asiat huomioon!

“Lapsen ensimmäinen retki elokuvateatteriin voi jännittää: jaksaako lapsi istua? Mitä jos hän puhuu koko ajan, vaikka pitäisi olla hiljaa? Mitä jos elokuva onkin liian pelottava? Tai tylsä? Näillä neuvoilla varmistat hauskan ja turvallisen elokuvaelämyksen pienen lapsen kanssa.”

 

Petteri Kaniini (2018). Kuva: Walt Disney Studios Motion Pictures Finland.
Petteri Kaniini (2018). Kuva: Walt Disney Studios Motion Pictures Finland.

1. Onko Petteri Kaniini liian väkivaltainen?

Lastenelokuvan väkivalta puhuttaa: "Petteri menee liian pitkälle"

“Yhdessä voidaan miettiä, mikä on hauskaa ja miksi - ja suhtautua armollisesti, jos naurattaa, kun alasin putoaa kojootin päähän. Usein ilmeikkyys ja yllätyksellisyys ovat törmäilykomedialle oleellisempia aineksia kuin mahdollinen kipu. Aina kannattaa kuitenkin olla varuillaan, jos väkivalta esitetään ratkaisumallina.”

Myös nämä jutut olivat suosittuja:

Onko perheessäsi ekaluokkalainen? Näillä elokuvilla lievität koulun alkuun liittyvää jännitystä

Nämä aikuinenkin haluaa katsoa: Parhaat lasten sarjat Netflixissä juuri nyt

Tuon viimeksi mainitun jutun laatiminen oli muuten erityisen hauskaa.

Nyt saisi esittää myös toiveita. Etsitkö esimerkiksi sopivaa katsottavaa herkälle lapselle? Askarruttavatko elokuvien ikärajat? Löytyisikö leffaa, jonka jaksaisivat katsoa sekä perheen eskarilainen että teini? Pura sydäntäsi kommenttiboksiin!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: iStock

Miltä tuntuu nähdä kuva isolta kankaalta elokuvateatterissa?

“Hassulta, kun se on niin iso, ja vähän oudolta”, kuvailee kohta viisivuotias kokemusasiantuntija.

Entä mitä tehdä, jos elokuva tuntuu liiankin jännittävältä? Tarvitaanko mukaan eväitä? Pitääkö istua omalla paikalla? Eli miten elokuvateatterissa ollaan?

Kokosin vinkkejä parhailta asiantuntijoilta - lapsilta!

Teatterissa elokuvaa ei voi panna pauselle

Sampo (4): Elokuvateatterissa käyttäydytään kiltisti. Silleen ettei hölmöillä, ei puhuta vessajuttuja, eikä lyödä tai potkita tai tönitä. Elokuvissa ei tarvii pelätä. Mutta jos tulee pelottava kohta, voi laittaa silmät kiinni tai kädet silmien eteen... Mut mitä jos vauvat tulee sinne mukaan? Sit ne vauvat rupee itkemään ja kiukuttelemaan ja muut ei kuule.

Oula (5): Penkissä pitää istua tai sitten äidin sylissä, mutta pitää istua.

Livia (5): Siellä mun piti mennä pissalle, mutta elokuvaa ei voi panna pauselle. Eikä voi meluta tai häiritä toisia.

Gabriel (6): Joskus pidetään noita laseja päässä. Pitää olla hiljaa, että kaikki muut kuulee.

Elina (7): Yleensä ensin tulee mainoksia. Elokuvissa pitää olla hiljaa, mutta mainoksissa voi vähän puhua. Jos jännittää tai pelottaa, voi mennä penkin taakse piiloon. Pienet voivat pelästyä kuvia kun että ne luulevat että se on totta, mikä siinä on. Siksi pienille kannattaa valita ei-kovin-pelottavia.

Eeli (7): Jos kovat äänet pelottaa tai sattuu korviin niin kannattaa ottaa kuulosuojaimet mukaan. Ei kukaan niitä siellä pimeässä huomaa.

Lenny (8): Muista, että se ei oo totta vaan elokuvaa.

Lilli (9): Ekana ei kannata mennä 3D-leffaan.

Noa (10): Eilen mun ikää kysyttiin kun menin katsomaan Bumblebeetä. Mun mielestä pitäisi kysyä ennemmin, olenko saanut luvan mun vanhemmilta.

Fé (11): Hyvä istumapaikka on äärimmäisen tärkeä. Valitse paikka keskeltä. Elokuva on sama teatterissa ja kotona - teatterissa vain on paljon enemmän ihmisiä, ja kaukosäädin puuttuu.

Maija (12): Jos ei tykkää kovista äänistä, voi ottaa mukaan kuulosuojaimet. Jos eläytyy elokuvaan liikaa eikä tunnu kivalta, niin voi katsella ympärilleen ja todeta, että istuu teatterisalissa ja siellä on muitakin.

 

Entäs ne leffaeväät?

Hokkus pokkus Mikko Mallikas (2014) -elokuvassa herkutellaan. Kuva: Nordisk Film.
Hokkus pokkus Mikko Mallikas (2014) -elokuvassa herkutellaan. Kuva: Nordisk Film.

Elokuvaa voi mainiosti katsoa syömättä mitään. Monille karkki tai poppari on osa elämystä. Millaisia eväitä teillä suositaan?

Jonas (4): Mun lempiherkut on karkki, karkkipussi ja popcorn.

Gabriel (6): Haluisin karkkipussin ja kokista.

Eeli (7): Eväät pitää miettiä tarkkaan että ne kestää pidempään kuin mainokset.

Sisi (8): Ota paljon karkkia!

Lilli (9): Ota vähän karkkia.

Tristan (11): Popcornia, karkkia ja limua pitää olla. Ehkä nachojakin.

Maija (12): Kannattaa ottaa mukaan myös vettä. Kaikkea karkkia ei oo pakko syödä, vaan osan voi säästää kotiin ja syödä myöhemmin.

 

Mitkä ovat omasta mielestäsi tärkeimmät asiat, jotka kannattaa muistaa, kun lähtee lasten kanssa leffaan? Kerro perheenne vinkit kommenttiboksissa!

PS: Sain lapsilta myös loistavia leffavinkkejä - jaan ne teidän kanssanne mahdollisimman pian!

PPS: Lue myös nämä jutut:

Ekaa kertaa elokuviin lapsen kanssa? Ota nämä asiat huomioon

Pitääkö elokuvateatterissa olla hiljaa? Kolme poimintaa lapsiperheiden elokuvaetiketistä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Iso kiltti jätti (2016). Kuva ©DreamWorks II Distribution Co., LLC.

Trailerien lainalaisuuksien tunteminen helpottaa elokuvavalintoja varsinkin lapsiperheissä. Kokosin neljä trailereihin liittyvää faktaa, jotka kannattaa pitää mielessä. Trailerien ja ikärajojen lisäksi elokuvista kannattaa aina ottaa riittävästi selvää etukäteen esimerkiksi Media-avaimen avulla.

1. Traileri on mainos

Trailerin tarkoitus on yksinkertaisesti herättää katsojan mielenkiinto. Traileri ei välttämättä kerro elokuvasta totuudenmukaisesti; ennen kaikkea se pyrkii luomaan mielikuvan tietynlaisesta elokuvasta. Traileri voi ratkaista elokuvavalinnan, mutta se voi myös epäonnistua yrityksessään vangita elokuvan ydin. Kiinnostavalle leffalle kannattaa siis antaa mahdollisuus trailerista huolimatta! Millaisia tunteita ja odotuksia esimerkiksi allaoleva Lego Batman -elokuvan traileri herättää?

2. Traileri on oma taiteenlajinsa

Pitkien elokuvien ja pariminuuttisten trailerien rytmitys ja kerronta eroavat toisistaan huomattavasti. Napakasti leikattu, paljon letkautuksia sisältävä traileri viihdyttää ja tempaa mukaansa helposti. Trailerilla voidaan toki tavoitella tulevan elokuvan tunnelmaa, mutta silloinkaan traileri ei voi millään vastata kokoillan teosta. Samasta elokuvasta voisi leikkauksen ja musiikin avulla tehdä hyvin erityyppisiä trailereita erilaisten yleisöjen houkuttelemiseksi. Trailerit tehdään tavallisesti jo ennen kuin elokuva on valmis, ja toisinaan niissä saattaa olla sellaistakin materiaalia, joka lopulta jää pois itse elokuvasta.

3. Trailereita kannattaa katsoa

Trailereita katsomalla oppii tuntemaan niiden lainalaisuuksia ja tyypillisiä tehokeinoja sekä erottamaan erilaisia trailerigenrejä. Ylläoleva klippi on hauska tiivistys tietynlaisten trailereiden piirteistä.

Traileri voi olla myös mainio tapa valmistautua leffaelämykseen pienen katsojan kanssa.

Elokuvan hahmot ja visuaalinen maailma tulevat tutuiksi, ja myöhemmin elokuvaa katsoessaan lapsi voi iloita entuudestaan tutuista kohtauksista.

4. Trailereillakin on ikärajat

Elokuvien trailerit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja ne ikärajaluokitellaan samalla kriteeristöllä kuin elokuvat. Trailerien luokittelu on kuitenkin hieman tiukempaa, sillä trailerista puuttuu kokonaisen tarinan antama viitekehys, eikä katsojalla ole paljonkaan mahdollisuuksia varautua näkemäänsä etukäteen esimerkiksi elokuvateatterien mainoskimaran aikana.

Trailerin ikäraja ei läheskään aina ole sama kuin valmiin elokuvan. K16-elokuvan mainos voidaan mainiosti leikata vaikka kaikenikäisille sallituksi. Toisaalta yllättäviä, vaille ratkaisua jääviä vaaratilanteita sisältävä lastenelokuvan traileri voi hyvinkin saada korkeamman ikärajan kuin itse elokuva: esimerkiksi Iso kiltti jätti -elokuvan ikäraja on 7 mutta trailerin ikäraja 12.

Elokuvateatterit eivät esitä trailereita, joiden ikäraja on korkeampi kuin sen elokuvan, jota yleisö on tullut katsomaan. Aina sekään ei takaa, etteikö valkokankaalta tulisi nähtyä jotain, mikä jää vaivaamaan lapsen mieltä - ole siis aina valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mitä tänään katsottaisiin? Lasten- ja nuortenelokuviin erikoistunut leffahullu, Koulukinon erityisasiantuntija Heli Metsätähti tarjoaa elokuvatärpit joka lähtöön ja poimii parhaat palat elokuvia perheille arvioivasta Media-avaimesta. Riippumattoman palvelun tuottaa elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö Koulukino.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat