Kirjoitukset avainsanalla ajatuksia herättävä

Unna ja Nuuk (2006). Kuva: FS Film Oy

Syyslomalla elokuvateattereissa on runsaasti katsottavaa perheille, mutta joskus on mukavinta käpertyä porukalla kotisohvalle.

Yle Areenassa ei ole tällä hetkellä juurikaan tarjolla varsinaisia lastenelokuvia - mutta yksikin riittää! Kotimainen seikkailuelokuva Unna ja Nuuk (2006) kuljettaa katsojan esihistorialliselle ajalle. Elokuvan ikäraja on 7.

Areenasta kannattaa toki tsekata myös kesällä vinkkaamani nostalgiapaketti (josta asiaa tuon linkatun jutun lopussa), joka on edelleen katsottavissa ja isältää muun muassa kuolemattoman Susikoira Roi -sarjan molemmat tuotantokaudet.

Lisäksi Areenasta löytyy joukko mykkäelokuvan koomisen kivikasvon, Buster Keatonin lyhytelokuvia, joiden ilmeikkyys kutkuttaa ikään katsomatta. Suosittelen!

Netflixistä ei löydy kaikkea, mutta melkein jokaiselle löytyy jotakin. Tarjolla on ainakin tuttuja ison budjetin animaatioelokuvia (mm. Näin koulutat lohikäärmeesi), laadukkaita lastenelokuvia (mm. Paddington) ja klassikoita (mm. Ihmemaa Oz). Muutamasta mainiosta lasten sarjasta olen jo kirjoittanutkin tässä jutussa. Jos haluaa kokeilla jotain uutta, voi Netflixistä katsoa myös vaikkapa Bollywood-musikaalia, all black cast -komediaa tai ruotsalaista nonsensea.

Oman syksymme kiinnostavimpia löytöjä on ollut surrealistinen kummitusjuttu Piha-aidan tuolla puolen

Animaatiosarja kertoo outoon metsään eksyneistä veljeksistä, jotka kohtaavat matkallaan kummallisia ja pelottavia asioita onkivista kaloista karmivaan kurpitsapääkulttiin. Americana-outo ammentaa satuperinteestä ja Uuden Englannin talikko ja hilkka -estetiikasta. Nykylapset kuvaavat sitä osuvasti sanalla creepy. Sarjaa voivat kokeilla kammotuksesta kiinnostuneet yli 9-vuotiaat.

Hokkus pokkus, Mikko Mallikas

Netflixissä saatavilla olevista leffoista suosittelen 4-7-vuotialle Hokkus pokkus, Mikko Mallikas -animaatiota niin usein kuin vain jaksan.

Elokuva tavoittaa hienosti ja lempeästi kouluiän kynnyksellä olevan lapsen maailman, tunteet ja sen ristiriidan, että on yhtaikaa jo iso mutta kuitenkin vielä pieni.

Parvana (The Breadwinner)

Sosiaalisesti tiedostaville varhaisteineille ja teineille sopii irlantilais-kanadalainen Parvana (The Breadwinner).

Oscar- ja Golden Globe -ehdokkaanakin ollut, realistista kerrontaa ja fantastisia satujaksoja yhdistelevä animaatioelokuva kertoo 11-vuotiaasta tytöstä, joka kamppailee perheensä puolesta talebanien hirmuvaltaa vastaan Afganistanissa. Leffa on rankka ja riipaiseva mutta myös toiveikas.

Elokuvaa ei ole virallisesti luokiteltu Suomessa, mutta mielestäni sen ikäraja olisi kuvaohjelmalain kriteerien mukaan K12.

Elokuvateatterien leffakattaukseen kannattaa tutustua Koulukinon Media-avain-palvelussa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin (2018). Kuva: Future Film

Lastenelokuviin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Lastenelokuvan tulee olla järkevä, myönteinen ja prososiaalisia malleja tarjoava. Toisaalta peittelemätöntä opettavaisuutta kammoksutaan. Viihdyttää elokuvan ainakin pitää! Mutta ei sitten mitään aivotonta höttöä, pliis.

Elokuvaa, olipa se suunnattu lapsille tai aikuisille, ei saa ajatella pelkän hyödyn kautta, vaikka sen hyvinvointivaikutukset ovatkin ilmeisiä. Sekä aivotyöskentelyä tehostavia että ajattelusta vapauttavia elokuvia tarvitaan.

Elokuvasta ei tarvitse oppia mitään.

Mutta aina elokuvasta ei tarvitse myöskään nauttia. Joskus paras elokuva on se, joka pakottaa katsomaan kipeästi omaan sisimpään tai läväyttää kasvoille jotain täysin uutta.

Mediapedagogi Ismo Kiesiläinen tuumasi äskettäin Facebook-päivityksessään, että varsinkin kotimainen elokuva on usein ylenpalttisen turvallista: “elokuva ei vie katsojia reunoille tai heittele teräviä esineitä”.

Lokakuussa ensi-iltansa saavaa Hölmö nuori sydän -nuortenelokuvaa Kiesiläinen kuitenkin kiittelee: vaaran tuntua on. Tätä elokuvaa odotan kovasti itsekin!

Hyväntahtoinen Aja päätyy supertähden hotellihuoneeseen matkalaukussa. Kuva: Future Film
Hyväntahtoinen Aja päätyy supertähden hotellihuoneeseen matkalaukussa. Kuva: Future Film

Jokaisen ajatuksia herättävän elokuvan ei tarvitse olla shokkihoitoa

Etenkin nuoren katsojan kehittyvälle mielelle voi riittää yksinkertainenkin kipinä: avoin loppu tai yksi moraalinen ongelma.

Kasvatuksellisia leffa-arvioita tarjoavasta Media-avaimesta löytyy kootusti erilaisia ajatuksia herättäviä elokuvia. Uusin niistä on sadunomainen draamakomedia Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin tarjoaa elämänkokoisia kysymyksiä kevyessä paketissa.

Intialainen katutaiteilija Aja (Dhanush) matkustaa Eurooppaan selvittämään henkistä perintöään ja kulkee kommelluksesta toiseen. Matkallaan Aja kohtaa niin filmitähtiä kuin paperittomia siirtolaisiakin. Samalla hän katsoo silmästä silmään muun muassa ihmisoikeuksia, karmaa ja omien valintojensa vaikutusta maailmaan.

Media-avain kokoaa jokaisen elokuva-arvion yhteyteen myös keskusteluideoita, joiden avulla elokuvien teemoja voi lähteä purkamaan leffaelämyksen jälkeen

Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin tarjoaa runsaasti hyviä keskustelunavauksia, vaikka se on helposti lähestyttävä, ehkä vähän hömppääkin. Media-avaimen arvion elokuvasta löydät täältä.

Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin (The Extraordinary Journey of the Fakir, Ranska/Yhdysvallat/Intia 2018), ikäraja 7. Ensi-ilta 17.8.2018.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Television katselu ja autoilu ovat haitaksi muistille! Näin kajautti Iltalehden lööppi torstaina. Surkastuttaako Pikku Kakkonen aivot?

Yle uutisoi jo keskiviikkona samasta tutkimuksesta, jossa on tutkittu fyysisen passiivisuuden vaikutusta muistiin. Tutkimuksessa ei ole siis selvitetty, onko esimerkiksi Paratiisihotelli hyvää vai huonoa viihdettä, ovatko Salkkarit lapsille sopivaa katsottavaa tai vaikuttaako Ryhmä Hau katsojan muistiin. Ylen mukaan tutkimuksessa ilmeni, että "paljon televisiota katsovat ja runsaasti autoilevat pärjäävät muistitesteissä ikätovereitaan huonommin". Television mahdollista haitallisuutta saattoi osaltaan selittää vielä siihen usein liittyvä napostelu.

Uutisoinneissa puhutaan nimenomaan televisiosta, mutta sanon sanasen myös elokuvista. Elokuva nimittäin voi - ja saa - olla puhdasta viihdettä, "popkornia aivoille". Mutta sen on lupa myös herätellä katsojaa. Ajatuksia herättävän elokuvan tarina voi esimerkiksi kannustaa kriittiseen ajatteluun, herättää keskustelua tai esittää vaihtoehtoisia maailmoja.

Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä (2016). Kuva: SF Film Finland Oy
Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä (2016). Kuva: SF Film Finland Oy

Ajatuksia herättävä elokuva ei väistä vaikeita aiheita. Disney-Pixarin uusin animaatio Coco pohtii elämää ja kuolemaa. Ruotsalainen nuortenelokuva Pieni siskoni kertoo syömishäiriöstä yksinkertaistamatta ja syyllistämättä. Kehitysvammaisten punkbändiä seuraava dokumentti Kovasikajuttu ohjaa katsojan pohtimaan omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan. Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä avaa satumusikaalin lomassa keskustelun kasvissyönnistä.

Media-avaimesta löydät lisää ajatuksia herättäviä elokuvia eri-ikäisille!

Ja mitä television katsomiseen tulee, siihen voi soveltaa näitä aivotutkija Mona Moisalan antamia digihyvinvoinnin avainkohtia, joihin itsekin tutustuin Mediakasvatusseuran seminaarissa marraskuussa.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mitä tänään katsottaisiin? Lasten- ja nuortenelokuviin erikoistunut leffahullu, Koulukinon erityisasiantuntija Heli Metsätähti tarjoaa elokuvatärpit joka lähtöön ja poimii parhaat palat elokuvia perheille arvioivasta Media-avaimesta. Riippumattoman palvelun tuottaa elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö Koulukino.

Blogiarkisto

2018

Instagram