Lego-elokuva (2014). © 2013 Warner Bros. Ent. All Rights Reserved.

Mainonnan ja viihteen erottaminen voi olla joskus työlästä lapsiperheessä. Tenavat vaalivat lelumainoslehtiä kuin Gutenbergin Raamattua ja kieltäytyvät riisumasta lepakkomiesnaamariaan edes iltapesun ajaksi.

LEGO® Elokuva on kiinnostava esimerkki aiheesta. Siitä odotettiin pinnallista kokoillan lelumainosta, mutta se osoittautuikin itsetietoiseksi ja varsin hauskaksi tarinaksi mielikuvituksesta ja populaarikulttuurista. Toisaalta kyseessä oli edelleen maailman suurimman leluvalmistajan tuotteisiin perustuva elokuva, joka herätti kysymyksen: olisiko aika pitää pieni mainonnan lukutaidon oppitunti perheen kesken?

Emoji-elokuva mainostaa pelejä ja sovelluksia. © 2017 CTMG, Inc. All Rights Reserved.
Emoji-elokuva mainostaa pelejä ja sovelluksia. © 2017 CTMG, Inc. All Rights Reserved.

Televisiosta ja valkokankaalta voi katsella lelubrändeihin perustuvia tarinoita My Little Ponysta Transformersiin, mutta sama toimii myös toisin päin: suositut ohjelmat poikivat oheistuotteita salamannopeasti.

Markkinoiden näkökulmasta on tietenkin sopivaa, että elokuvan tai sarjan nähtyään perheet ostavat siihen liittyviä tuotteita. Parhaassa tapauksessa syntyy vuosia kestävä villitys. Näin ovat toimineet esimerkiksi Autot ja Frozen – Huurteinen seikkailu.

On silti myönnettävä, että oheistuotteet voivat myös tukea lapsen kasvua

Lelubrändireppu ei välttämättä miellytä vanhempien silmää, mutta lapselle hahmo voi olla aidosti läheinen ja tärkeä. Lapsille on luontevaa käsitellä elokuvaelämyksiään jälkikäteen leikeissä, tarinoissa ja muussa luovassa toiminnassa.

Jopa pikaruokapaikan muovikrääsä, joka saa monet vanhemmat kiemurtelemaan, voi palvella tätä lapsen tarvetta; senkin kautta elokuvan tarina ja valta käsitellä ja muokata sitä siirtyvät lapselle.

Nyrkkisääntö: kun tuotemerkit ovat näkyvillä, on mainonta tarkoituksellista ja maksettua

Jotakuinkin kaikki teattereihin tulevat elokuvat ovat kaupallisia siinä mielessä, että niiden tekemiseen on käytetty paljon rahaa ja niiden esittäminen on katsojamääristä riippuva, taloudellinen riski. Oheismarkkinoiden lisäksi myös itse elokuvat voivat sisältää mainontaa. Lastenelokuvissa se on harvinaisempaa, muttei tavatonta.

Nykyisin vielä yksinkertaista tuotesijoittelua yleisempää on niin sanottu viihdemarkkinointi, jossa tuotemerkki liitetään yleisellä tasolla katsojia kiinnostavaan sisältöön. Alkutekstejä edeltävästä sponsorilogojen kimarasta aikuinen saattaa bongata tietyn talonvalmistajan nimen, vaikka lapsikatsojalle Onnelin ja Annelin talo onkin vain elokuvan satumainen lavaste. Mutta auta armias, jos lapset saavat tietää, että talosta on kaupan ihan oikea, hieman pienennetty leikkimökkiversio!

Onnelin ja Annelin talo on elokuvan mukaan juuri sopiva kahdelle tytölle. Kuva: Nordisk Film.
Onnelin ja Annelin talo on elokuvan mukaan juuri sopiva kahdelle tytölle. Kuva: Nordisk Film.

Tuotesijoittelun ja oheistuotteiden lisäksi vanhempien kannattaa perata lasten kanssa myös laajempaa kokonaisuutta: millaista elämäntyyliä elokuvat “markkinoivat”? Asuvatko hahmot luksuskodeissa? Viettävätkö lukiolaiset vapaa-aikansa shoppailemalla? Esitetäänkö vaatimattomuus kurjuutena? Tässä - kuten kasvatuksessa yleensäkin - aikuisen on oltava tietoinen omista arvoistaan ja näkemyksistään.

Erityisen helposti elokuvan voi valjastaa mediakasvatuksen tarpeisiin, kun sen kerronnassa hyödynnetään mainonnan keinoja. Esimerkiksi Lemmikkien salainen elämä -animaation hurmoksellisen, makkaratehtaaseen sijoittuvan musikaalikohtauksen avulla voidaan pohtia yhdessä, millaisia mielikuvia mainoksilla halutaan välittää ja miksi.

On tärkeää, että aikuinen tunnistaa ja auttaa lasta tunnistamaan mainokset ja vaikuttamispyrkimykset. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä, että myös leluun perustuvasta lastenohjelmasta saa nauttia.

Viisi vinkkiä mainonnan lukutaidon tueksi:

  1. Tunnistakaa mainokset. Auta pieniä lapsia erottamaan mainonta muusta sisällöstä. Bongaa isompien lasten kanssa myös tuotesijoittelut ja mielipidevaikuttajat kuten tubettajat ja muusikot. Muistuta, että mainoksella halutaan vaikuttaa.
  2. Pohtikaa yhdessä, millaisia ajatuksia ja tunteita mainokset herättävät. Havainnoi myös omia mainontaan liittyviä tunteitasi ja järjenkäyttöäsi.
  3. Miettikää, millaiset asiat markkinointisisällöissä kiinnittävät huomionne. Keskustelkaa mainonnan keinoista ja motiiveista. Mitä mainoksessa luvataan?
  4. Tarkkailkaa, mitä lasten mediaympäristöön liittyviä hahmoja tai merkkejä löydätte vaatteista ja tavaroista. Keskustelkaa siitä, miksi oheistuotteita on olemassa ja ovatko ne tarpeellisia. Mitä eroa on tarvitsemisella ja haluamisella?
  5. Mainonnan mekanismeja voi harjoitella ymmärtämään esimerkiksi kauppaleikillä, kodin omalla ilmaisjakelulehdellä tai tuotesijoittelua sisältävällä vlogauskokeilulla!

 

Lisälukemista ja linkkivinkkejä:

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mitä tänään katsottaisiin? Lasten- ja nuortenelokuviin erikoistunut leffahullu, Koulukinon erityisasiantuntija Heli Metsätähti tarjoaa elokuvatärpit joka lähtöön ja poimii parhaat palat elokuvia perheille arvioivasta Media-avaimesta. Riippumattoman palvelun tuottaa elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö Koulukino.

Blogiarkisto

2018