Kuva: Rouva Sana

 

 

Olisin varmasti tienannut jo sievoisen summan, jos olisin saanut euron joka kerrasta, kun minulla on sanottu:

 

Vauvaa ei kannata totuttaa olemaan sylissä liikaa, muuten joudut aina pitää sylissä. Pilaat lapsesi, kun kannat sitä joka paikkaan tai pidät koko ajan sylissä. Kasvatat lapsestasi ujon nössön.

 

Olen saanut kuulla tuota fraasia toistuvasti. Minua on useasti varoiteltu siitä, että lapsi ei tule myöhemminkään viihtymään muualla kuin sylissä, jos tottuu vauvana olemaan paljon sylissä. Syliin tai liinaan nukuttaminen on suurin virhe minkä teen lapsieni kanssa. Tulevaisuudessa saan lastani hytkytellä ja nukuttaa vielä kouluikäisenä. Lapsestani tulee kasvamaan ujo ja sulkeutunut, joka ei osaa tehdä mitään ilman äitiä. Kyllä vanha kansa tietää...
 
Onneksi nykyään on paljon tutkimuksia, jotka todistavat ettei lasta voi pitää liikaa sylissä. Jokaisella lapsella oma yksilöllinen tarve kuinka paljon kaipaavat ja tarvitsevat syliä. Eikä kukaan lapsi ole ikuiseksi ajaksi sinne vanhemman syliin jäänyt.
 

Sylin suojaava vaikutus

 
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan syli suojaa aivoja. Sylin aivoja kehittävät elementit voidaan tiivistää kahteen ydinasiaan: vuorovaikutukseen ja kosketukseen. Nämä ovat kaksi seikkaa, joiden kautta vauvan aivot rauhoittuvat ja kykenevät jäsentämään maailmaa. Vauvalla on alkeellinen kyky rauhoittua yksin, tähän tarvitaan aikuista. Vauvalla on kuitenkin luontainen kyky stressi- ja valppaustilaan, mikä näkyy vieraiden ja tuntemattomien asioiden pelkona. Vauva kohtaa joka päivä paljon uusia asioita, joihin tottuminen ottaa oman aikansa. Jotta vauvan aivot voisivat kehittyä tasapainoisesti, ne tarvitsevat vastapainoksi rauhoittumistilan, joka on turvallisen ja tutun aikuisen syli. Paras tapa turvata lapsen aivojen suotuisa kehitys on sopiva vaihtelu virikkeiden ja rauhoittumisen välillä.
 

Vasta turvaa kokiessaan lapsen aivot voivat käsitellä aistimuksiaan uuteen muotoon eli järjestää niitä tiedoksi. (Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä)

 

Lapsen ollessa sylissä hän luonnollisessa vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Vaikka vauva ei osaa puhua, hän osaa antautua vuorovaikutukseen. Vauva aistii sylissä lämmön, liikkeen, kosketuksen ja äänet. Vauvalla on anturit, joilla hän tunnistaa ollaanko häneen yhteydessä. Lepertely ja rytminen puhuminen viestittää vauvalle, että häneen halutaan olla yhteydessä. Jukka Mäkelän kuvaa vastasyntyneen aivoja "mahdollisuuksien pakettina". Perimissään geeneissä vauva on saanut oman toimintansa mahdollisuudet, alttiudet ja rajoitukset. Ympäristö vahvistaa näitä taipumuksia ja muokkaa hermostoa sekä aivoja. Lapsen toimintamallit muotoutuvat opituista kokemuksista. Ilon, mielihyvän ja turvallisuuden seurauksena vauvalle turvallisuudentunne ja kyky nauttia yhteydestä toisiin. Se luo pohjan sosiaalisille taidoille sekä avaa polkuja menestykselle.
 
Meillä syli on lapsen turvapaikka, sieltä on turvallista tutustua maailmaan ja se on paikka missä voi rauhoittua. Sylissä käydään tankkaamassa turvallisuutta ja sitten taas jatketaan matkaa. Kun alkaa väsyttää tullaan syliin hakemaan rauhoittumista ja unta. Lapset ovat itse saaneet määritellä kuinka paljon tarvitsevat syliä tai läheisyyttä. Uskon tehneeni oikean valinnan, sillä kun katsoo Teinimonsteria ja Ässää joista on kasvanut avoimia, sosiaalisia sekä luottavaisia lapsia, vaikka kumpaakin olen pitänyt kuulemani mukaan AIVAN LIIKAA SYLISSÄ.

 

Kuva: Rouva Sana

 

Mitä mieltä sinä olet, voiko lasta pitää liikaa sylissä?
 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Äiti kolmelle, vaimo yhdelle. Shoppailuaddikti, ikuinen laihduttaja, nautiskelija ja hyvän olon etsijä. Rakkautena valokuvaaminen, ruuanlaitto ja leipominen. 

Koivulan emäntä on elämänmakuinen blogi, jossa pohditaan naiseutta, parisuhdetta tai parisuhdettomuutta, seksuaalisuutta ja perhe-elämää. Sukelletaan syvälle tunteisiin ja ajatuksiin, kunnes palataan kevyempiin asioihin, kuten päivän ruokalistaan.

Voit seurata blogia nyt myös Blogit.fi palvelussa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016