Muutosten pyörteissä - rakennetaan uutta ja tuunataan vanhaa

klo 15:05 | 4.4.2018

Välillä tuntuu, ettei minun elämässä ole yhtä ainuttakaan seeseistä hetkeä. Koko ajan olen uuden edessä. On muuttoa, opiskeluja, uusia työpaikkoja, remonttia tai vauvoja. Jos mitään muutosta ei ole näkyvissä, niin enköhän ala sellaista suunnittelemaan. Osaisinkohan edes olla niin, ettei mitään uutta ja jännitävää olisi näköpiirissä? En varmaankaan. Mutta nyt huhtikuussa minulla on tuntuu olevan useampi rauta tulessa, joten saapi nähdä miten emännän käy.

Blogin muutto

Maaliskuun lopulla olen instan puolella vihjaillut tulevista muutoksista blogin suhteen ja nyt voin viimein paljastaa mistä on ollut kysymys! Blogi on ollut viikon hiljaa, mutta kulisseissa on paljon tapahtunut. Virtuaalisia muuttolaatikoita on pakkailtu ja purettu, suunniteltu uutta banneria sekä alkua uudella blogialustalla. Kuten varmasti jo huomasit, on Koivulan emäntä muuttanut Vauvan upeaan blogiporukkaan Etä-äidin, Koti-iskä88, Mormuskamutsin, Rakkauden roihu sekä Koko perheen leffablogin rinnalle, unohtamatta mieletöntä blogiyhteisöä. Olen todella innoissani näistä muutoksista blogin puolella. Tämä on taas askel eteenpäin tai ainakin askel kohti uutta ja tuntematonta. Yhdestä asiasta voin olla varma, että tästä tulee hyvä matka!

Talon laajennus

Maaliskuun lopulla meillä alkoi talon laajennus. Projektin alkuvaiheista kirjoitin tammikuussa. Projektia on suunniteltu jo syksystä 2017, mutta tosi toimet alkoivat vasta pari viikkoa sitten. Remontin keskellä eläminen on osoittautunut kahden pienen lapsen kanssa melkoisen mielenkiintoiseksi. Tai oikeammin hermoja raastavaksi. Lapset käyvät ylikierroksilla, kun ihmisiä ravaa tontilla enemmän kuin syntymäpäivinä. Uusia ja outoja ääniä kuuluu, eikä näin ollen saa päiväunia nukutuksi. Päiväunet korvataan sitten pidemmillä yöunilla.

Jos laajennusosa valmistuu aikataulussa pääsemme sisustamaan poikien uutta huonetta jo ensi viikon lopulla. Tästä onkin blogin puolelle tulossa useampi postaus, sillä nyt yritämme tehdä huoneesta kahden pienen pojan unelmien huoneen. Mielessäni olen jo useaan otteeseen sisustanut poikien huoneen, joten ainakin ideoita riittää. Lisää ideoita sisustamiseen olen menossa hakemaan kevätmessuilta (messulippu arvonta Koivulan emännän instassa).

Ensi viikolla remontti siirtyy tänne vanhalle puolelle ja meille aletaan rakentaan uutta olohuonetta ja ruokailutilaa. Näiden olisi tarkoitus valmistua toukokuun ensimmäiselle viikolle. Samalle viikolle on sovittu meidän uuden sohvan toimitus. Paljon on uutta tulossa ja vielä paljon on suunnittelu vaiheessa.

Kevään ja alkukesän aikana blogissa tullaan näkemään paljon remontointi ja sisustusjuttuja.

Tällaista tällä kertaa. Olen kyllä niin innoissani tämän kevään tuomista uusista asioista, että en meinaa pysyä housuissani. Toivottavasti vanhat lukijat pysyvät matkassa ja uusia lukijoita löytää blogiin muutos tuulten puhallellessa.

Kati

PS. Jos haluat pysyä paremmin mukana menossa, niin kannattaa kirjautua Koivulan emännän seuraajaksi instassa, facebookissa, twitterissä sekä You Tubessa. Pyrin tuottamaan kaikkiin kanaviin hieman erilaista sekä monipuolista sisältöä.

yleinen
Koti

Kommentit (2)

Katri / Kotona ja kaupungilla

1/2

klo 15:40 | 4.4.2018

Onnea uusille tuulille! <3

Jatkossakin seuraan blogiasi ja luen innolla miten remppa etenee! :)

https://kotonajakaupungilla.blogspot.fi/

Koivulan emäntä -blogi

Liittynyt26.3.2018

klo 8:56 | 5.4.2018

Kiitos paljon. Tää remontointi on kyllä mielenkiintoista ja vaatii pitkää pinnaa. Onneksi ajatus millaiselta tulee näyttämään valmiina auttaa onneksi jaksamaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Koivulan emäntä

Pääsiäisenä maistuu lammas koko perheelle

klo 12:52 | 29.3.2018

Pääsiäisenä syödään perinteisesti lammasta. Se on ruoka, joka jakaa mielipiteitä vahvasti. Meidän perheessä on lammas tai karitsa alkanut maistumaan vasta viime vuosina. Olen aikaisemmin karsastanut lammasta, koska en vain ollut syönyt sitä hyvin tehtynä. En, ennen kuin olin appiukkoni luona pääsiäislounaalla ja meille tarjottiin karitsapataa, joka taivaallisen hyvää ja suussa sulavaa. Tämä kokemus mursi ennakkoasenteeni villasukan makuisesta lihasta ja päätin itsekin kokeilla lampaan valmistusta. Nyt meillä onkin viimeiset pari vuotta syöty lammasta myös kotona.

Viime viikolla aloin suunnittelemaan meidän pääsiäismenua, joka on hieman tuottanut päänvaivaa. Kokoliha ei tunnu olevan meidän perheen pienempien mieleen, joten paistit ja pataruuat sain tällä kertaa unohtaa. Italialaisia lihapullia valmistaessa alkoi mieleen nousta idea lammaspuikoista. Kyllähän lapset tykkää jauuhelihasta! Joten niinpä sitten pyöräytin kokeeksi lammapuikkoja. Täytyy kyllä sanoa, että nämä ovat paljon parempia kuin tavalliset kebakot taikka lihapullat.

Lammaspuikot

400g lampaan tai karitsan jauhelihaa (pakaste)

1dl murskattua hapankorppua (tai korppujauhoja)

2dl kermaviiliä (vettä jos maidoton)

1 kananmuna

1 sipuli

2 valkosipulin kynttä

mustapippuria

paprikajauhetta

Ota jauheliha hyvissä ajoin huoneenlämpöön sulamaan. Murskaa hapankorput ja anna niiden turvotota hetki kermaviilissä. Hienonna sipulit hyvin ja lisää kulhoon. Lisää mausteet ja sulanut jauheliha vaivaa sekaisin. Lisää joukkoon vielä kananmuna ja vaivaa tasaiseksi. Muotoile taikinasta sopivan kokoisia puikkoja tai pullia. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 20min.

Tzatziki

1/2 kurkku

2dl kreikkalaista jogurttia

mustapippuria

1 valkosipulin kynsi

(suolaa)

Pese ja raasta kurkku. Laita kurkkuraaste siivilään valumaan, jotta suurin nestemäärä valuu pois. Halutessasi lisää kurkkuraasteeseen hieman suolaan. Murskaa valkosipuli ja sekoita mustapippurin kanssa jogurtin sekaan. Lisää lopuksi kurkkuraaste jogurtin sekaan. Sekoita ja anna maustua jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua.

Tämä raikas ruoka maistuu pääsiäisenä koko perheelle, myös niille pienemmille. Ja ei varmasti maistu villasukille. Meidän perheen 11 kuukautta vanha sormiruokailija ihastui ikihyviksi, kun pääsi dippaa lammaspuikkoja tzazikiin. Olisi mennyt puikko jos toinenkin. Harmi, kun tyhmä äiti rajoitti lihan syömistä vain muutamaan puikkoon ja pisti porkkanaa ja kurkkua nenän eteen.

Mitä teillä syödään pääsiäisenä?

Ruoka

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Koivulan emäntä

Pitäisikö kellojen siirrosta luopua?

klo 10:56 | 25.3.2018

Tänään oli taas se aika vuodesta, kun täällä pohjoisella pallon puoliskolla siirryttiin kesäaikaan. Kello kolme yöllä kelloja siirrettiin tunti eteenpäin. Eli toisin sanoen saimme nukkua tunnin vähemmän. Viime vuosina on puhuttu paljon, että kellojen siirrosta tulisi luopua. Kellojen siirtämisen on todettu joissakin tutkimuksissa vaikuttavan negatiivisesti terveyteen. Sen on havaittu mm. nostavan infarktin riskiä sekä sekoittavan yksilön sisäisen kellon (Turun yliopistollisen keskussairaalan rekisteritutkimus 2015). Sydän- ja aivoinfarktiriskin on todettu nousevan n. 15% kesäaikaan siirtymisen jälkeisellä viikolla.

kellojen siirto kesäaikaan

Kuva: pixabay

Tiedetään, että vuorotyötä tekevien sisäinen kello on sekaisin. Vuorotyössä ollessani huomasin, että ruutineista oli haastava pitää kiinni, sitoutuminen harrastuksiin taikka edes ruoka-aikoihin oli vaikeaa. Koin jatkuvasti oloni väsyneeksi, erityisesti iltavuorosta siirryttäessä aamuvuoroon. Tämä johti usein epäsäännölliseen unirytmiin sekä herkutteluun. On todettu, että vuorotyön vaikuttavan negatiivisesti sokeritasapainoon, verenpaineeseen sekä vireystilaan. 10 vuoden vuorotyökokemuksella pystyn allekirjoittamaan tämän.

Kellojen siirtäminen vaikuttaa joihinkin ihmisiin samalla tavalla kuin vuorotyö. Erityisesti tämä koskee työelämässä olevia. Kesäaikaan siirtymisen jälkeen on vaikea päästä töihin. Aivan kuin iltavuorosta aamuvuoroon. Onhan sitä kadonnut yksi tärkeä tunti yöstä ja näin uniaika vähentynyt tunnilla. Toisin kuin vuorotyössä kellojen siirron vaikutus on lyhytaikaista ja ihminen sopeutuu yleensä muutamassa päivässä uuteen aikaan.

Syksyllä 2017 eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin kesäajasta luopumista. Aloite jouduttiin kuitenkin hylkäämään, koska EU direktiivi säätää kesäajasta, eikä Suomi yksin voi irtaantua kesäajasta. Nyt Suomen hallitus on lähtenyt ajamaan kesäajasta luopumista EU:ssa. Sää nähdä saako tämä aloite siellä kannatusta. Suomen hallitus on ollut yksimielinen, että kesäajasta tulisi luopua, nojaten terveydellisiin vaikutuksiin. Europarlamentin tutkimusyksikön mukaan kesäajan haitat ovat nykyään suuremmat kuin siitä saatu hyöty. Hyötynä on pidetty sitä, että valoisa aika vastannut paremmin ihmisen valveillaolo- ja työskentelyaikaa ja näin saatu säästettyä energiaa.

Kellojen siirto kesäaikaan

Kuva: pixabay

Minusta oli ihanaa, että tänään siirryttiin kesäaikaan. Aamuaurinko siirtyi tunnilla myöhemmäksi, mikä tarkoittaa sitä ettei aurinko ala heti kuudelta porottaa ikkunasta (ainakaan vielä) herättäen perheen pienimmät. Meillä on viimeiset pari viikkoa herätty viimeistään kuudelta, jolloin aamu on alkanut jo sarastaa. Tänään nukuttiin ennätyksellisesti 7.30 saakka. Toivottavasti tämä jatkuu.

Toinen mieluisa asia kesäaikaan siirtymisessä on, että illat muuttuvat entistä valoisammaksi, mikä tarkoittaa sitä, että perheen yhteinen ulkoiluaika pidentyy illasta. Onhan se nyt valoisassa vaan kivempi ulkoilla. Miehen kotiuduttua töistä ja päivällisen jälkeen on ollut niin hämärää, ettei perheen pienempien kanssa ole enää viitsinyt lähteä ulos. Nyt tähän tiedossa muutos.

Itse pidän siitä, että meillä Suomessa on kesä- ja talviaika. Haluan maksimoida valoisan ajan käytön. Onhan se kesäaikaan siirtyminen ärsyttävää ja saattaa aiheuttaa pientä univajetta, mutta sama ongelma tulee matkustaessa aikaeron muodossa.

Pitäiskö sinun mielestä kellojen siirtämisestä luopua?

Hyvinvointi

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Koivulan emäntä

Teini-ikä ja seksuaalisuus - Minä, Simon

klo 11:12 | 22.3.2018

Seksuaalisuus, seksuaali-identiteetin rakentuminen, minäkuva ja sukupuolitietoisuus ovat puhuttaneet ja kiinnittäneet minun huomioni aloitettuani opintoni seksuaalineuvojana. Olen tullut entistä tietoisemmaksi ilmiöstä ja sen moninaisuudesta, mikä varmasti onkin opintojen tarkoitus. Ahmin kirjallisuutta, luen artikkeleita ja etsin tietoa, mitä kaikkea seksuaalisuus pitää sisällään. Tällä hetkellä olen erityisen kiinnostunut seksuaali-identiteetin rakentumisesta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä miten tukea tässä elämänvaiheessa olevaa nuorta, luonnollisesti oman teini-ikäisen lapsen vuoksi.

Kiitos opintojeni, olen alkanut tuota meidän teiniä valistamaan asioista, mikä ei tietenkään ole aina hänen mieleen. Kuka teini nyt haluaisi jutella seksuaalisuudesta tai seksistä oman äitinsä kanssa? No, onneksi on kirjallisuutta, jota voi vaivihkaa viedä teinin pöydälle luettavaksi taikka elokuvia, joiden pohjalta keskustelua syntyykin sitten ihan luonnostaan. Olinkin innoissani, kun pääsimme katsomaan ennakkoon Nordisk filmin elokuva Minä, Simon, sillä olin varma, että tämä elokuva aiheuttaa keskustelua jälkeen päin. Ja oikeassa olin, elokuva teki vaikutuksen niin minuun kuin meidän teiniin.

Minä, Simon

"Jokainen ansaitsee suuren rakkaustarinan, mutta Simonille asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Kukaan ei nimittäin vielä tiedä hänen pitävän pojista. Simon on myös rakastunut netissä, eikä hänellä ole aavistustakaan pojan henkilöllisyydestä. Asioiden ratkaiseminen osoittautuu hulvattomaksi, pelottavaksi ja ennen kaikkea elämää mullistavaksi. Becky Albertallin menestysromaaniin Minä, Simon, Homo Sapiens perustuva elokuva on hauska ja sydämellinen tarina aikuistumisesta, itsensä löytämisestä ja rakastumisesta. Elokuvan on ohjannut Greg Berlanti (Dawson´s Creek, Brothers & Sisters)." (Nordisk film, Minä, Simon)

Tämä kepeä komediallinen elokuva kätki sisälleen monta äärimmäisen tärkeää viestiä, jotka varmasti tulevat puhuttamaan pitkään kotona. Meissä herätti elokuvan jälkeen todella paljon keskustelua tosiasia, että homojen tulee tulla ulos kaapista. Miksi? Miksi heidän tulee ilmoittaa oma seksuaalisuutensa? Miksi heteron ei tarvitse? Miksi oletamme, että kaikki ovat heteroja ennen kuin toisin ilmoitetaan? Me tosiaan elämme heteronormatiivisessa maailmassa, jossa kaikki pyörii hetero-olettamuksen ympärillä. Toivottavasti tietoisuus seksuaalisuuden moninaisuudesta tulee muuttamaan tämän.

Toisena elokuvasta nousi konkreettisesti esille internetin haittapuolet. Netissä voi esiintyä millaisena vain. Kasvottoman ihmisen kanssa keskustellessa et voi tietää kuka hän todellisuudessa on. Omien tietojen avaaminen yleisissä koneissa saattaa johtaa väärinkäytöksiin, elokuva antoi oikein tehokkaan ja konkreettisen esimerkin tästä. Sekä netin välityksellä voit joutua kiusatuksi ja nolatuksi. Erittäin suuria ja tärkeitä aiheita.

Elokuvan tärkein opetus oli mielestämme se, että seksuaalinen suuntautuminen ei oikeasti muuta yhtään mitään. Sitä ollaan ihan samanlaisia ihmisiä, ei se ihminen katoa tai muutu mihinkään. Ystävyys ja perhe-elämä voi jatkua ihan entiseen malliin, jos sen itse vain sallii.

Elokuva sai ajattelemaan, että onhan se nuorelle oikeasti todella iso juttu, jos pitäisi sukulaiset ja ystävät koota yhteen ja siinä sitten kaikkien tuijottaessa kertoa, että on homo tai mikä tahansa. Pelkkä tilanne on jo haastava ja aiheuttaa selkäkarvojen nousemista pystyyn ja kämmenien hikoamista. Omaa elämää niin suuresti ohjaavan asia on kuitenkin sellainen, minkä todennäköisesti haluaa keskustella kasvotusten, eikä hoitaa viestillä. Elokuvan jälkeen tein teinille jälleen kerran selväksi, että hän saa kertoa minulle ihan mitä vain, eikä se tule koskaan muuttamaan tunteitani häntä kohtaan. Asia on kuulemma tullut aikoja sitten selväksi... Mutta ei se kertaus koskaan ole pahitteeksi.

Minä, Simon elokuva tulee ensi-iltaan 4.5.2018. Suosittelen lämpimästi kaikille tämän elokuvan katsomista. Tämä elokuva voi avartaa maailman kuvaa, ehkä pikkasen.