Onko muiden miehet parempia kuin se oma mussukka? Vai onko se kaikki oman pään sisällä luotua kuvitelmaa? Seitsemän vuoden välein alkaa sisintä kaivaa mieskateus. Ystävien puolisot alkavat näyttää täydellisille omaan kultaan verrattuna. Sillä näyttää siltä, että muiden puolisot tekevät niitä kaikkia asioita paljon enemmän mitä sinä toivoisit oman kullan tekevän.

Mieskateus
Mieskateus

Toiset miehet:

  • Huomio puolisoaan jatkuvasti pienillä ihanilla eleillä
  • Tuo kukkia jatkuvasti
  • Auttaa kaikessa ja on läsnä
  • Keskustelee ja kuuntelee
  • Järjestää ihania lomamatkoja
  • Ostaa ihania lahjoja
  • Ottaa (parempia) valokuvia
  • Osallistuvat harrastuksiin tai muihin kiinnostuksen kohteisiin
  • Osaavat käyttäytyä ja pukeutua aina tilanteen mukaan
  • Ovat oikeasti hauskoja eikä vain pieruhuumori hauskoja

Minun ei ole mitään tuota. Hän ottaa kuvan mutta ei keskity rajaamiseen tai tarkentamiseen, joten kuva voi olla mitä vain. Ei kysele kuulumisia, ei toivota hyvää yötä. Ei vie yllätysmatkoillle eikä ostele lahjoja ilman hyvää syytä, kuten merkkipäivä. Kukkia on tuonut kotiin ehkä kahdesti meidän 18 vuoden yhteiselon aikana ja sekin sai minut epäilemään, onko mies tehnyt jotain pahaa. No, ei ole tuonut sen jälkeen kukkia.

Ei kuulosta kovinkaan ihanteelliselle puolisolle... Vai mitä?

Suhteen alkuhuuman kadotessa ja arjen koittaessa, sen oman täydellisen prinssi sisältä kuoriutuukin se ihan tavallinen Matti, joka piereskelee ja pitää syödessään ihan kummallista ääntä. Pukeutuu vanhoihin kulahtaneisiin vaatteisiin ja kertoo huonoja vitsejä ystävien kuullen. Muiden miehet / puolisot alkavat näyttää täydelliselle oman porsaan rinnalla. Mieskateus alkaa nostaa päätään. Olisiko tämä kohta, milloin se oma mies pitäisi laittaa vaihtoon? Vai pitäisikö tilannetta tarkastella uudestaan? Ulkopuolisin silmin?

Minun mies kertoo huonoja vitsejä. On läsnä ja mukana arjen pyörittämisessä. Antaa minun toteuttaa itseäni. Saan opiskella ja haihatella. Ei tuomitse, kun haluan vaihtaa alaa ja toteuttaa itseäni palkatta vapaaehtoistyössä tai harrastuksissa. Ei jätä tai vihoittele pitkään vaikka teen kaiken vastoin hänen toiveita, esimerkiksi tuomalla koiria ja kissoja taloon, joita hän ei olisi meille halunnut. Mieheni osaa kokata! Ja hän jopa ylpeilee asialla, että tekee parempaa ruokaa kuin minä. Ihan totta se ei kuitenkaan ole... Muutama bravuuri hänellä on ja olen hänen antanut ne pitää... Mutta väitän kuitenkin, että minun ruokani ja leipomukseni ovat parempia. Mieheni myös huolehtii itsestään, käy töissä ja kehittää itseään. Ei ihan pöllömpi yksilö.

Mieskateus
Mieskateus

Jälleen kerran tarkastelen suhdettamme. Olenko onnellinen tässä suhteessa? Tarvitsenko jotain muuta? Olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen? Ei se ole. Ei niiden ystävien kumppanit ole yhtään sen kummallisempia kuin se oma murukaan. Toisten parisuhteista näkee vain tietyn osan, joten emme voi tietää millainen se ystävän puoliso todellisuudessa on. Emmehän me asu hänen kanssaan. Mutta silti sitä miettii aika ajoin, onko muilla se unelmien mies ja itselle on jäänyt "musta pekka" käteen. Katsotaan mitä seuraava kriisi taas sanoo asiaan? Tällä erää ainakin olen edelleen ihan tyytyväinen valintaani. ;)

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Koivula on tila eli projekti, joka ei valmistu koskaan. Täällä tuunataan, rakennetaan, remontoidaan ja eletään. Koivulan parhaita puolia on ehdottomasti iso metsään päättyvä tontti, jossa koirat ja lapset mahtuvat leikkimään sekä emäntä rakentelemaan omaa puutarhaansa. Täydellistä!

Koivulan emäntä on äiti kolmelle ja vaimo yhdelle. Sosiaalialan ammattilainen ja ikuinen opiskelija. Shoppailu addikti, nautiskelija ja hyvän olon etsijä. Rakkautena valokuvaaminen, ruuanlaitto ja leipominen.

Koivulan emäntä -blogi on kaikkea tätä. Tervetuloa matkaan!

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016