Miten kasvatin kuppikokoani? Tarinani on tavallinen. Ostin ensimmäiset oikeat rintaliivini joskus 90-luvun lopulla. Menimme kaverin kanssa yhdessä Sepälän pukukoppiin sovittamaan rintsikoita ja löysin "oman kokoni". Tai ainakin ne, jotka tuntuivat päällä mukavimmalta. Kaverini oli lukenut rintaliivien koon valitsemisesta Sinä ja Minä -lehdestä, niiden vinkkien avulla etsimme sopivat liivit. Kun se sopiva koko ja malli löytyi, niin sitä kokoa ostettiin aina.
 
 
Ostin siis ensimmäiset liivini 15-17 vuotiaana. Siis ensimmäiset, jotka korostavat rintoja ja toivat esiin orastavaa naisellisuuttani. Aikaisemmin olin käyttänyt toppimallisia "harjoitusliivejä" tai sellaiseksi minun mummini niitä kutsui. Niiden "harjoitusliivien" tarkoitus oli lähinnä litistää tissini mahdollisimman huomaamattomiksi.
 
Muistan kuinka teininä olin aina kateellinen minun ystäville, joilla oli aina isommat rinnat kuin minulla. Olin erittäin pienirintainen. Osittain tämä pienirintaisuus saattoi myös johtua vääränlaisista liiveistä. Mutta kyllä, minä olin "lauta", niin kuin luokan pojat minua leikkimielisesti kutsuivat...

 

 

Muistan edelleen sen päivän kun huomasin tissieni kasvaneen. Se oli se päivä, kun maito alkoi nousta rintoihin oikein urakalla. Olin ostanut valmiiksi kasan imetysliivejä, mutta ne jäivät kaikki käyttämättä, kun minulla oli viimeinkin ISOT TISSIT! Ensimmäinen asia minkä tein päästyämme kotiin Teinimonsterin kanssa laitokselta, lähdin ostamaan itselleni isommat imetysliivit. Ihana myyjä alusvaatekaupassa auttoi minua valikoimaan oikean koon. Ja voi sitä onnenpäivää, kun sain ostaa kaksi kuppikokoa isommat liivit.
 
No, sitä isotissistä elämää ei sitten kauan kestänyt. Kun imetys loppui, eikä maitoa enää kertynyt rintoihin, surkastuivat tissini takaisin alkuperäiseen kokoonsa. Tai eivät edes siihen alkuperäiseen vaan siitä hieman pienempään. Tissini olivat pelkät nahkalätkät. Oikeat lerpakkeet. Olin entistä tyytymättömämpi tisseihini ja pohdin silikoneja.

 

 
Aloin käyttämään push-up liivejä sekä reilusti topattuja, jotta rintani näyttäisivät edes jotenkin aikuisen naisen rinnoille. Aloin tottua olemaan taas pienirintainen. Aloin harrastamaan kuntosalilla käyntiä. Harjoittelun avulla sain rintoihini lihaksia ja ryhtiä. Aloin tuntemaan itseni taas oikeaksi naiseksi. Haaveilu silikoneista loppui.
 
Ässän raskaus- ja imetysaika ei kasvattanut rintojani lainkaan. Imetysliivit olivat samaa kuppikokoa kuin muutkin liivit, ainoa ero saumattamuus ja kaarituettomuus sekä imetysluukut. Imetyksen loputtua vedin vanhat liivini takaisin päälle. Aluksi ne tuntuivat epämukaville, mutta pian niihin tottui.
 

 

Muutama viikko sitten eräs äitikaverini houkutteli minut lähtemään hänen kanssaan alusvaateostoksille. Menimme alusvaatteisiin erikoistuneeseen myymälään, jossa myyjä oli erittäin ystävällinen ja halukas opastamaan liivien valinnassa. Aluksi ajatus siitä, että vieras ihminen alkaisi mittailemaan tutkimaan millaiset liivit minulle sopisi tuntui kamalalle. Kuitenkin myyjä sai tuntumaan kaiken luonnolliselle ja itsestään selvälle.
 
Alkuun myyjä kysyi kuppikokoani. Vastasin. Myyjä naureskeli ja totesi, että jos se on minun kokoni ollut toisessa liikkeessä, niin ei ainakan ole heidän liikkeessä. Sain erittäin nopeasti tietää, että olen käyttänyt aivan liian pientä kuppikokoa ja aivan liian suurta rinnanympärystä. Kun myyjä ilmoitti minulle minun uuden kokoni, purskahdin nauruun ja pyörittelin päätäni. Ajattelin myyjän kertoneen huonon vitsin. Suostuin kuitenkin sovittamaan myyjän valikoimia liivejä. Ja kas kummaa, ne olivat oikeasti sopivat! Ne oli aivan täydelliset. Sain myös kuulla, että on todella tavallista naisten käyttävän liian pieniä liivejä. Naiset usein jämähtävät siihen kuppikokoon, mikä oli sopiva 20 vuotiaana tai ennen lapsia. Näin oli käynyt minulle.
 
Jos vielä et ole käynyt alusvaatteisiin erikoistuneessa liikkeessä valikoimassa itsellesi rintaliivejä asiantuntijan kanssa, niin suosittelen menemään mitä pikemmin. Kokemuksesta jäi minulle erittäin positiivinen tunne. Ja mikä parasta, minun kuppikokoni kasvoi KOLMELLA koolla. Oikeasti! Ja rinnanympärykseni pieneni 15 sentillä. Rintani myös näyttävät paremmille ja suuremmille tässä uudessa koossa. Liivit myös tuntuvat paremmille päällä. Nyt jälkeenpäin ihmettelen, miten olen koskaan voinut käyttää vanhoja liivejäni, jotka ovat ihan selkeästi olleet minulle liian pienet.
 
 
 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Koivula on tila eli projekti, joka ei valmistu koskaan. Täällä tuunataan, rakennetaan, remontoidaan ja eletään. Koivulan parhaita puolia on ehdottomasti iso metsään päättyvä tontti, jossa koirat ja lapset mahtuvat leikkimään sekä emäntä rakentelemaan omaa puutarhaansa. Täydellistä!

Koivulan emäntä on äiti kolmelle ja vaimo yhdelle. Sosiaalialan ammattilainen ja ikuinen opiskelija. Shoppailu addikti, nautiskelija ja hyvän olon etsijä. Rakkautena valokuvaaminen, ruuanlaitto ja leipominen.

Koivulan emäntä -blogi on kaikkea tätä. Tervetuloa matkaan!

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016