Ennen kuin minusta tuli äiti. Tein ja söin lämpimiä aterioita. Minulla oli tahriintumattomat vaatteet. Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti. Nukuin niin myöhään kuin halusin, enkä kantanut huolta siitä, kuinka myöhään menin nukkumaan. Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti. Siivosin kotini joka päivä. En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja. Ennen kuin minusta tuli äiti, en tullut ajatelleeksi, olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät. En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti. Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu, kakattu, syljetty, pureskeltu, pissitty eikä nipistelty pienillä sormilla.
Ennen kuin minusta tuli äiti. Minulla oli täydellinen mielenhallinta, -ajatuksieni ja vartaloni hallinta. Nukuin koko yön. En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit voisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia. En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt. En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä. En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti. En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi, etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä. En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua. En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon. En koskaan ollut tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon. En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti. En tiennyt miltä tuntuu kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella. En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa. En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä. En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti. En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa. En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä iloa rakkautta sydänsärkyä ihmetystä tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee. En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon…
Ennen kuin minusta tuli äiti.
 -Tekijä tuntetamaton-
 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Koivula on tila eli projekti, joka ei valmistu koskaan. Täällä tuunataan, rakennetaan, remontoidaan ja eletään. Koivulan parhaita puolia on ehdottomasti iso metsään päättyvä tontti, jossa koirat ja lapset mahtuvat leikkimään sekä emäntä rakentelemaan omaa puutarhaansa. Täydellistä!

Koivulan emäntä on äiti kolmelle ja vaimo yhdelle. Sosiaalialan ammattilainen ja ikuinen opiskelija. Shoppailu addikti, nautiskelija ja hyvän olon etsijä. Rakkautena valokuvaaminen, ruuanlaitto ja leipominen.

Koivulan emäntä -blogi on kaikkea tätä. Tervetuloa matkaan!

Voit seurata blogia nyt myös Blogit.fi palvelussa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016