Kirjoitukset avainsanalla Sisustus

En usko, että tosiaan sanon tämän. Mutta... Sisustusähky! Se on ihan oikea termi tälle fiilikselle mikä on vallallaan. Niin innoissaan, kun olin vielä viikko takaperin laittamassa kotia ja sisustamassa, on tunne vaihtunut sisustusähkyyn. Tuntuu etten mitään muuta kerkeä tekemään. Ajatukset pyörivät keskeneräisissä huoneissa ja katse yrittää etsiä sopivia valaisimia, hyllyjä, mattoja ja muita sisustuselementtejä.

Pääni sisällä pyörii paljon erilaisia sisustusvisioita, mutta ne kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Esteenä raha taikka suurien linjojen muutos. Visioissani suurin ongelma on se, että jos esimerkiksi lastenhuone on täydellinen neljä vuotiaalle, niin se ei sovi yksi taikka seitsemän vuotiaalle. Eli toisin sanoen saisin olla vaihtamassa huoneen sisustusta jatkuvasti taikka jakaa poikien yhteisen huoneen kahtia. Ja tämä ei yksinkertaisesti ole tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollista.

Ajattomuus. Me tarvitsemme ajattoman lastenhuoneen. Sellaisen mikä kestää vauvasta yläkouluun. Mutta onko sellainen lastenhuone vain omissa mielikuvissani mahdollinen? 

Jos tällaisesta ajattomasta lastenhuoneesta haaveilee, niin tässä kohtaa täytyy heittää romukoppaan suunnitelmat auto- taikka pellekuvioisista verhoista. Ihanat pöllö- ja puputapetit jäävät kaupan hyllyille. Vaikka ihania olisi, tiedän kyllästyväni tällaisiin nopeasti. Tilalle on otettava yksinkertaisia sekä selkeälinjaisia asioita, sellaisia joita jaksaa tuijotella seuraavat viisi taikka kymmenen vuotta. 

Haluan talomme kaikkien huoneiden pysyvän harmonisina ja tyylillisesti sopivan toisiinsa sekä olisivat vielä aina käyttäjänsä näköisiä. Taidan olla aika vaativa. Olemme päätyneet skandinaaviseen ja klassisen selkeään tyyliin talon muissa huoneissa. Joten tältä pohjalta rakennamme jälleen kerran lastenhuoneen uusiksi.

Loppuun vietyjen suunnitelmien laatiminen ennen toteutusta ei ole minun vahvin laji. Niin kuin ei nytkään. Sisustaminen lähtee lapasesta, kun löydän yhden asian jonka haluan ja sitten seuraavan. Tämän jälkeen on mietittävä miten ihmeessä saan nämä asiat sopimaan toisiinsa, jonka jälkeen tavarat saattavat olla viikkoja tai jopa kuukausia jossain varaston nurkassa odottamassa tulevaa paikkaansa.

Koivulassa poikien lastenhuoneeseen valikoitui pääväreiksi musta ja valkoinen, ihan vain siitä syystä kun Ässä välttämättä halusi itselleen Batman taulun sekä suuren Batmobilin huoneeseensa. Hauskoilla elementeillä pyritään rikkomaan tylsyyttä. Teemaksi onkin muodostunut Batman ja sen ympärille rakennettu huoneen sisustus.

Mielestäni lastenhuone kaipaa värejä, joten täysin mustavalkoinen huone ei ole pojille tulossa. Kattovalaisimeksi sattuma heitti ihanan Normann Copenhagenin Bau Multi Colorin. Tämän valaisimen pohjalta valitsimme lopulta huoneen tehosteväreiksi keltaisen, sinisen ja punaisen. Huoneeseen on tulossa Eero Aarnion Nukkumatti-pöytävalaisin sinisenä sekä verhoiksi Marimekon Räsymatto keltaisella raidalla. 

Luulen, että olemme onnistumassa luomaan pojille melko ajattoman huoneen, jossa viihtyvät lapsesta aikuisuuteen. Muuramen ajattomat kaapistot sekä työpöydät sopivat niin lapsille kuin aikuisille. Lasten sängyt tulevat jossain kohtaan vaihtumaan aikuisille sopiviin sänkyihin. Mutta siihen on vielä onneksi aikaa. Jatkettavat sängyt sopivat loistavasti useamman vuoden.

Millaisia lastenhuoneita teillä on? Vaihtuuko lastenhuoneen sisutus miten usein?

Terkuin, Kati

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Remontin jäljiltä meillä on melko tyhjää. Tavaroita on viety pois remontin tieltä. On konmaritettu oikein kunnolla. Ja nyt kun koti on saatu tyhjäksi, ei oikein tiedä mistä aloittaa täyttäminen. Osaa tavaroista ei enää haluta lainkaan takaisin, vaan kärrättiin suorinta tietä kaatopaikalle. Osa tavaroista eivät vain enää sovi uudistettuun kotiin, mutta ei niitä raaskisi heittää poiskaan, joten ne on sullottu varastoon. Tavaraa toisaaltaan on, mutta silti koti huutaa tyhjyyttä.

Perusasiat, kuten sohva, keittiön kalusteet, sängyt ja sen sellaiset ovat löytäneet paikkansa. Mutta muuten on tyhjää. Ja niin kovin valkoista, että oikein silmiin sattuu. Seinät huutaa tyhjyyttä ja lattiat tuntuvat kylmille ilman mattoja. Kaikkialla on uutta ja jotenkin kliinistä. Ei näytä enää sille viihtyisälle kodille. 

Millainen on sitten se viihtyisä koti?

Rehellisesti sanottuna, tällä hetkellä en tiedä millainen on viihtyisä koti tai oikeammin millainen on meille se viihtyisä tai oikeammin koitoisa koti. Mutta siitä olen täysin varma, että se ei ainakaan ole täysin valkoinen. Meidän koti tarvitsee ihan ehdottomasti värejä. Ja jotain mikä tekee siitä meidän kodin. 

Tällä hetkellä olemme niin hyvässä tilanteessa, että voimme etsiä sitä juuri meille sopivaa tyyliä. Pikku hiljaa täyttää tyhjänä olevaa kotia. Löytöjen ympärille voimme rakentaa sen omannäköisen talon ja kodin. Vaikka olemme sisustuksellisesti tällä hetkellä hukassa, on meillä pieni aavistus miten haluamme täyttää osan kodista.

Kuvista tauluiksi

Remontin aikana päätimme luopua kaikista merkityksettömistä tauluista, jotka olimme ostaneet vain sisustuselementeiksi ja koska oli kiva kuva. Tilalle oli saatava jotain, joten päädyimme tekemään meidän kuvista tauluja. Ensimmäinen tauluseinä valmis. Seuraava on jo kovaa vauhtia rakentumassa.

Sopiiko valokuvat tauluiksi? Onko itse rakkautta tuoda omia perheenjäsenten kuvia seinille ja koristaa niillä koko talo? Tämä jakaa mielipiteitä. En oikein ollut ihastunut ajatuksesta aiemmin, että minun kuvani roikkuisi meidän seinällä jossakin. Mutta pikku hiljaa ja oikeilla kuvilla olen lämmennyt ajatukseen.

Ylläoleva tauluseinä on tällä hetkellä yksi lempiseinistäni meidän kodissa, vaikka siinä roikkuukin muutama kuva minusta. Samaan tyyliin rakentuu käytävän seinät sekä lasten leikkihuoneen seinät. Ruokailutilaan tilaan tulee meidän ottamia kuvia kakuista sekä juhlista. Aulaan pääsevät meidän kaikki nykyiset ja edesmenneet rakkaat nelijalkaiset ystävät. Makuuhuoneisiin tulee sekalaisesti meidän suosikkikuvia. Yllätyksekseni meidän teinityttö halusi ripustaa omaan huoneeseen pikkuveljien kuvat. Vanhemmat eivät kuitenkaan päässeet pärstäkertoimellaan koristamaan teinin seinää.

Pienin askelin lähestymme erittäin kotoisaa kotia, joka takuu varmasti näyttää asukkailleen.

Mikä sinusta tekee kotoisan kodin? Mistä sinun kotisi tunnistaa?

Terkuin, Kati

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Lastenhuoneen pitää olla asujiensa näköinen. Joten kun poikien uusi huone valmistui aloimme pohtimaan millaisessa huoneessa pojat viihtyisivät. Kysyimme Ässältä mitä hän huoneeseen haluaa ja olemme ottaneet mukaan valikoimaan huoneen sisutuselementtejä.

Supersankarit ovat se juttu ja erityisesti Batman. Se on ihan paras kaikista hahmoista. Ja voiko ollakaan parempaa hahmoa, sillä väritys on helppo yhdistellä kaikkeen. Musta ja valkoinen, sopii kaiken kanssa. Äiti kiittää ja säästää muutamalta harmaalta hiukselta, kun yritän epätoivoisesti löytää huoneeseen yhteensopivia tuotteita.

Poikien huoneesta on tulossa todella hieno! Vaikka ite sanonkin. Huone ei ole vielä lähellekään valmis, mutta olemme löytäneet suunnan mitä kohti kulkea. Olemme löytäneet huoneeseen Batmanin auton, supersankari pinginviini taulun, oikean Batman figuurin sekä upean naulakon. 

Upea supersankari pingviini juliste löytyi facebookin sisustuskirpputorilta. Ei tarvinnut kahdesti miettiä ostosta, sillä juliste huusi meidän poikien nimeä. Ja nyt kun katson sitä kehystettynä poikien huoneessa, olen ihastunut. Se sopii sinne täydellisesti.

Naulakko on Normann Copenhagenin hang on. Ihanan erikoinen. Tämän oli tarkoitus tulla eteiseen, mutta Ässä päätti omia naulakon itselleen. Ja jos totta puhutaan, niin se sopii Ässän huoneeseen paremmin kuin hyvin. Luultavasti paremmin kuin meidän eteiseen. 

Naulakkoon on tarkoitus ripustaa aina seuraavan päivän vaatteet valmiiksi, josta ne löytyvät kiireisinä aamuina helposti. Pojat ovatkin oppineet itse ripustaa naulakkoon vaatteitaan. Ei enää lattialla lojuavia paitoja! JES!

Koska huone on kahden pienen Batman fanin, niin toki huoneessa asuu myös itse Batman. Suoraan Gotham citysta ilmestynyt supersankari muutti poikien naulakkoon asumaan, josta valvoo yöunia. Tähän huoneeseen ei möröt uskalla tulla, kiitos Batmanin.

Asuuko teidän lastenhuoneissa supersankareita?

Terkuin, Kati 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Remonttielämä ei sovi minulle. Se yksinkertaisesti ei vaan sovi. Olen liian perfektionisti ja siisteyttä rakastava ihminen, jotta voisin elää stressittömästi keskellä kaaosta. Minua ärsyttää suunnattomasti nurkissa lojuvat tavarat. Tavarat, joille ei löydy minkäänlaista paikkaa koko talossa, koska remontti. Koko ajan jokin huone on poissa käytössä osittain tai kokonaan. Tavaroita kuljeksii edestakaisin ilman päämäärää. On erilaisia kasoja ympäri taloa. Kasat vain lisääntyvät. Itse KonMari olisi ihmeissään, kun näkisi missä sekasorrossa meillä eletään.

Olohuoneeseen olen yrittänyt rakentaa rauhan. Talon ainoa huone, joka alkaa pikkuhiljaa muistuttaa valmista. Huone, jota olemme sisustaneet edes jonkin verran. Huonekaluja on valittu huolella. Tai ainakin mietitty sellaisia, jotka ovat ajattomia, yksinkertaisia, tyylikkäitä ja helppo yhdistellä eri kokonaisuuksiin. Olemme yhdistäneet vanhaa, uutta, käytettyä ja itsetehtyä. Tulos on tähän mennessä mielestäni melko onnistunut.

Tuoli on Hakolan mallistosta. Se oli ensimmäinen asia, jonka ostimme "uuteen" kotiin. Se on se meidän nollapiste, josta kaikki lähti liikkeelle. Tuon tuolin mukaan olemme yrittäneet suunnitella olohuoneemme uutta ilmettä. Hakolan tuoli löytyi Facebookin kirppikseltä. Tuolille on löytynyt R/H Studion ihanasta Hand printistä tehty tyyny, joka oli alkukeväästä alessa R/H:n omassa liikkeessä.

Verhot ovat itse ommeltu Marimekon Kaivo kankaasta. Kankaat löytyi Facebook kirpparilta. Toinen verhoista on ikävästi kellertävä, ilmeisesti kangas oli odottanut ompelua asunnossa, jossa tupakoidaan. Pesin kankaan ennen ompelua, mutta keltainen väri ei lähtenyt. Ehkä joku päivä ostan uuden palan kangasta. 

Olohuoneen ehkä upein ilmestys on tämä pieni sivupöytä. Yksinkertaisuudessaan tyylikäs, upea ja silmää miellyttävä ilmestys. Ensisilmäyksellä näin, että tuo pöytä minun on saatava. Siinä oli jotakin, mikä puhutti ja sai minut ihastumaan täysin. Tämä on pöytä, joka sai minut avaamaan kukkaroni nyörit, vaikka olin päättänyt olla vähintään kuukauden ostolakossa. Aterkin Maison Carré table löytyi Tori.fi palvelusta. 

Sohvaksi valikoitui pitkällisen pohdinnan jälkeen kotimaisen Hakolan Lazy rahilla. Päädyimme kulmasohvan sijaan rahiin, joka on osoittautunut huomattavasti käytännöllisemmäksi ratkaisuksi. Rahia on mahdollista siirrellä ja se luo lisäistumapaikkoja tarvittaessa, kulmasohvan ihanuudesta tinkimättä. Tästä sohvasta (sekä rahista) saa kätevästi kaikki kankaat irti ja ne voidaan pestä pesukoneessa (mahtuvat 8kg kotikoneeseen), mikä vaikutti lopulliseen ostopäätökseen. Sohva on ostettu uutena Lundian myymälästä.

Marimekon Lumimarja koristetyynyt löysivät tiensä sohvalle tuomaan väriä. Meidän olohuoneesta on pelottavasti tullut tylsän värinen, joten pientä väriä oli saatava. Tyynyt löytyivät kirppikseltä.

Sohvan toiselle laidalle on löytänyt tiensä Artekin ritiläpenkki. Tämä vanha klassikko, jota olen aina rakastanut. Siitä tulee mummola mieleen. Mummin luona penkki toimittaa kukkapöydän virkaa, meillä se odottaa pöytävalaisinta sekä mahdollisesti aikakausilehtiä tai kirjoja. Tai sitten siitä tulee myös meillä kukkapöytä, vielä ei tiedä. Bonuksena, myös tästä saa tarvittaessa lisäistumapaikkoja. Ritiläpenkki löytyi Tori.fi palvelusta.

Lattiatyynyt ovat itsetehdyt, joiden valmistuksesta kirjoittelin kesäkuussa.

Olohuoneen lattia odottaa VM-carpetin Valokki mattoa. Seinille on ilmestymässä valokuvista teetettyjä tauluja. Olohuoneen katosta puuttuu valaisin, jonka valinta on muuttunut mahdottomaksi tehtäväksi. Huone kaipaa myös kukkia, jospa vaan löytäisin itsestäni piilossa olevan viherpeukalon. Pikku hiljaa. Ehkä meillä on jouluna valmista?

Terkuin, Kati

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Äiti kolmelle, vaimo yhdelle. Shoppailuaddikti, ikuinen laihduttaja, nautiskelija ja hyvän olon etsijä. Rakkautena valokuvaaminen, ruuanlaitto ja leipominen. 

Koivulan emäntä on elämänmakuinen blogi, jossa pohditaan naiseutta, parisuhdetta tai parisuhdettomuutta, seksuaalisuutta ja perhe-elämää. Sukelletaan syvälle tunteisiin ja ajatuksiin, kunnes palataan kevyempiin asioihin, kuten päivän ruokalistaan.

Voit seurata blogia nyt myös Blogit.fi palvelussa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016