Kirjoitukset avainsanalla Parisuhde

Kuva: pixabay

Ympärilläni on ystäviä, jotka ovat kipuilleet asian kanssa, milloin on hyvä tai oikea hetki esitellä uusi poika- tai tyttöystävä lapsille. Lisähaasteen tuo miten sen esittelyn tekee. Onko edes olemassa oikeaa tapaa? En osaa neuvoa tai auttaa. Osaan lausua latteuksia, joita kirjoista olen lukenut tai elokuvissa nähnyt. Pystyn kuuntelemaan ja yrittää myötäelää ystäväni ongelmaa. Usein tämä riittääkin.

Maanantain kunniaksi Vierustan naisten Anni palasi takaisin muutaman vuoden taakse ja muisteli Hymyn ja lasten tutustumista.

Kun Hymy saapui taloon

"Palataan taas Hymyn ja minun tarinan ensimmäisille sivuille. Ensimmäisen tapaamisemme jälkeen oloni oli melko tyyni. En suin päin alkanut suunnitella yhteistä elämää. Halusin seurata ilman mitään paineita, mitä tämä olisi... Uusi tuttavuus ehdottomasti, mutta kaveri vai jotain muuta? Sitä en osannut ajatella, enkä halunnut edes arvuutella. 

Seuraavan viikon aikana ehdimme nähdä uudestaan. Niin sanottu treffailu oli tuottanut minulle vaikeuksia. Sinkkuäidin elämä oli hyvin aikataulutettua. Välillä se oli syy, toisinaan tekosyy. Joinain kertoina se oli hankaloittanut tutustumista ja joskus siihen oli vaan niin ihana vedota, kun homma ei kolahtanut alun jälkeen. Onneksi se ei ollut kumpaakaan sinä kesänä, jolloin lapset viettivät aikaa myös isällänsä sekä muilla sukulaisilla. Ajankohta tutustumiseen oli siis tällä kertaa kaikin puolin täydellinen. Viestittelimme Hymyn kanssa kuulumisiamme ja myös rehellisiä ajatuksia toisistamme. Aloimme suunnitella lähiviikkoja siten, että saisimme taas tavattua. Nähdessämme tuntui kuin olisimme tunteneet aina. En kammoksunut edes käsikkäin kävelyä, mikä oli tähän asteisessa sinkkuelämässäni saanut aikaan valtavan ahdistuksen. Muistan yhden arki-illan, kun kuljimme Jumbossa käsi kädessä. Vaikka jotkut ihmiset loivat ylimääräisiä ja jopa pahoja katseita, oloni tuntui keveältä. Ehkä se oli se huolettomuuden tunne. Hymyllä on sellainen vaikutus minuun vieläkin. Se on ensimmäinen ihminen, kenen vieressä olen osannut nukkua. 

Kerroin tytöille heidän kotiutuessaan, etten taida enää olla sinkku. Lapset ovat ihanan rehellisiä ja minua naurattaa se keskustelu vieläkin! Alkoi kunnon tenttaus: "Kuka se on, minkä niminen, minkä ikäinen, missä se asuu, missä tapasitte?" Kerroin, että nimi on Hymy ja tyttöjen ilmeet muuttuivat entistä kysyvimmäksi. Seurasi varovainen kysymys: "Onko Hymy pojan nimi?" -Ei ole, Hymy on nainen. Jälleen hiljaisuus ja sitten nuorempaa tytärtä alkoi naurattaa. Kannustin kertomaan, mitä on mielessä ja hän vain puisteli päätään ja hoki epäuskoisena: "En mä voi sanoo sitä..." -No sano nyt, kyllä mä kestän." kannustin uudelleen.  Nauraen tämä käkätti: "Äiti... sä oot homo!?" -No joo, jos nyt halutaan luokitella jotenkin, sanoin nauraen. 

Muistutin tyttöjä siitä, että ihminen ihastuu ihmiseen ja näin oli nyt käynyt minullekin ja olin siitä iloinen. Esikoinen oli pitkään hiljaa, mutta ilmeisesti vain siksi, että sai juuri oikeat sanat muodostettua lauseeksi: "Mä oon äiti ainakin onnellinen sun puolesta." Myös nuorempi totesi hetken keräiltyään: "Oikeestaan tää on tosi hyvä juttu." Tämän keskustelun jälkeen en olisi voinut olla onnellisempi!

Jo lyhyehkön tapailun jälkeen, meille oli itsestään selvää esitellä Hymy tytöille melko nopeasti. Hymy oli aiemmin ollut ennakkoluuloinen uusioperhettä kohtaan ja seurustelemisesta ihmisen kanssa, jolla olisi lapsia. Se kuulemma tuntui hankalalta, mutta tässä kohtaa lasteni tapaaminen tuntui sopivalta. Olin puhunut heistä niin paljon, että tytöt tuntuivat jo tutuilta Hymylle. Tyttöjen avoin suhtautuminen Hymyyn, Hymyn tekemät lettikampaukset tytöille ja tietenkin ilmassa aistittava onnellisuus mahdollistivat rennon alkututustumisen elämäni naisille." – Anni Halen

Vierustan naisten Annin lasten ja uuden puolison Hymyn tutustuminen meni lähes täydellisesti. Oliko onnistuneen tutustumisen takana avoimuus ja rento suhtautuminen vai mikä, en tiedä. Vai oliko se läpi paistava onnellisuus? Vai kaikki tämä yhdessä? Nämä naiset ovat onnensa ehdottomasti ansainneet.

Terkuin, Kati

PS. Jos sinulla on jäänyt jokin Vierustan naisten aikaisemmista jutuista lukematta, niin kategorian "Vierustan naiset" takaa löytyy kaikki ilmestyneet tekstit.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: pixabay

15 vuotta! Siis ihan oikeasti 15 vuotta, olen ollut mieheni kanssa naimisissa. Se on pitkä aika, ainakin minun mittapuun mukaan. 15 vuoden aikana on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut ettemme ikinä tule näkemään tätä päivää. Erilaisia vastoinkäymisiä on meidän eteen heitetty. Enemmän kuin tarpeeksi. Mutta niin se kristallihääpäivä tuli ja meni. Matka jatkuu kohti posliinihäitä.

Monet ystäväni ovat kyselleet; mikä on meidän salaisuus. Miten olemme saaneet pidettyä parisuhteemme näin kauan. Miten voimme edelleen olla rakastuneita näiden kaikkien vuosien jälkeen. Rehellisesti sanottuna, ei minulla ole tähän vastausta. Olen itsekin aivan yhtä hämilläni.

Manta pohti, että ihmisille voitaisiin laatia huoltokirja parisuhdetta varten. Huoltokirjan avulla parisuhteen kompastuskiviin voitaisiin reagoida mahdollisesti nopeammin ja ennakoiden. 

Huoltokirja parisuhdetta varten

"Moikka Kati,

Oletko ikinä miettinyt, jos ihmisellä olisi olemassa oma huoltokirja, niin kuin autolla?

Parisuhdetta voisi verrata autolla ajamiseen ja auton omistamiseen. Toisaalta myös ihmissuhteisiin voisi yhdistää monia teknisiä ja kaupallisia puolia, kuten takuun, palautusoikeuden ja käyttöohjeet.

Tärkein asia sekä autossa, että parisuhteessa on se, että kumpikin ruostuu ja rikkoutuu, jos sitä ei huolleta ja hoideta asianmukaisin keinoin. Lapsillahan on neuvolakortti, miksei aikuisilla voisi olla samanlaista ”huoltokirjaa”, onhan autoillakin omansa. Huoltokirjasta näkisi, koska on käynyt lääkärissä ja mitä ”operaatioita” on suoritettu; sukupuolielämän kannalta tämä olisi mainio, koska tähän voisi merkitä mahdolliset taudit. Naisethan käyvät säännöllisesti ”vuosihuollossa” gynekologilla, miksei miehillä ole vastaavaa käytäntöä?

Kilometrihuollot ihmisellä toimivat lähes päivittäin; käymme suihkussa, pesemme hampaita, huolehdimme ihosta, ehostamme itseämme.  

Huoltokirjasta voisi ilmetä myös edellisten omistajien yhteystiedot: numero, josta voisi kysellä mitä vikaa yksilöstä löytyy, miksi edellinen omistaja on luopunut yksilöstä jne. Samasta lappusesta selviäisi myös yhteystiedot valmistajille, johon voi ilmoittaa mahdolliset reklamaatiot. Myös mahdollinen takuu, palautusoikeus ja varaosapalveluiden yhteystiedot löytyisivät kirjasesta. Vanhemmilla yksilöillä todennäköisemmin takuu ja palautusaika ovat jo menneet umpeen. Luonnollisesti kirjassa olisi myös kirjattu sopimukset koeajan (ja koeajon) pituudesta ja toimintaohjeet, jos ei ole tyytyväinen koeaikaan.

Varsin pätevä keksintö olisi myös käyttöohjekirja jokaiselle ihmiselle erikseen, mutta toisaalta, niiden laatiminen jokaiselle erikseen olisi hyvinkin hankalaa, joten ehkä olisi syytä vain kirjoittaa lähinnä yleispätevä käyttöohjekirja parisuhteille. Toisaalta, näitähän on jo olemassa, ainakin jenkeissä kirjakauppojen hyllyt pullottavat parisuhdeoppaita ja sinkkujen selviytymisoppaita ja opuksia kumppanin metsästykseen. Ehkä pitäisi tehdä pakolliseksi opiskella aihetta jo peruskoulussa. Peruskouluun voisi sisältyä ihmissuhdeajokortti, jota myöhemmin voisi käydä kertaamassa vaikkapa kansalaisopistolla. Nykyisinhän esimerkiksi seurakunnat järjestävät parisuhdekursseja yms. Pitäisikö näiden olla pakollisia parisuhteessa eläville ihmisille? Toisaalta taasen, pakottamallahan ei mikään toimi, mutta…toisaalta melkein joka asiaan nykyään saadaan koulutusta ja järjestetään jos jonkin näköistä kurssia sun muuta, joten miksei sitten enemmän keskitytä parisuhteen hoitoon?

Onhan siinä toki se, etteivät kurssit yms. oheismateriaali kiinnosta jokaista ihmistä, mutta toisaalta asioiden oppiminen voisi auttaa ihmisiä oppimaan siihen, miten suhteet ongelmat voitaisiin ratkaista ilman äärimmäisiä ratkaisuja. Miten olisi pakollinen ongelman ratkaisukeinokurssi?

Ja kuinka paljon helpompaa elämämme olisikaan?

Tekninen parisuhde höystettynä (suurilla) tunteilla.

Rakkaudella, Manta"

Kun mietin omaa avioliittotaivalta, niin pakollinen parisuhdekurssi ei kuulosta yhtään hassummalta. Luulen, että kurssin avulla olisimme saattaneet säästyä monilta turhilta riidoilta ja väärinymmärryksiltä. Nyt olemme oppineet kaiken kantapään kautta. Riidat, erimielisyydet ja vastoinkäymiset ovat kuitenkin vahvistaneet meitä, koska olemme päättäneet rakastaa toisiamme ja olemme päättäneet selviytyä kaikesta yhdessä. 

Jos minun pitäisi nimetä meidän suhteen salaisuus, niin sanoisin sen olevan päätös olla yhdessä ja saada meidän keskinäinen suhde toimimaan. Kun olemme tämän päättäneet ja tiedostaneet, että meidän täytyy tehdä suhteemme eteen olemme onnistuneet pysymään yhdessä ja olemaan rakastuneita kaikkien näiden vuosien jälkeen. Ehkä se meidän salaisuus on se huoltokirja. Me huollamme, vaalimme ja olemme sitoutuneita meidän parisuhteeseen. Siinä se.

Rakkaudella, Kati

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: pixabay

Muistatko sen ensimmäisen kerran, kun tapasit tulevan puolisosi? Tiesitkö heti, että tämä tarina on tähtiin kirjoitettu? Muistatko mitä ajattelit? Miltä sinusta tuntui? Lepattiko sydämesi?

Palattiin Vierustan naisten Annin kanssa takaisin noihin suhteittemme ensi hetkiin. Niihin tunnelmiin, joista kaikki alkoi.

Minä:

Sen piti olla vaan kesätyö. Nopeaa, helppoa rahaa ja ulos. Minulla oli suunnitelma, tavotteita. Katse oli pidettävä tulevaisuudessa, sillä halusin olla joku. Halusin itselleni hyvän tulevaisuuden, jossa ei tarvitse olla huolissaan milloin saa seuraavan aterian. Halusin normaalin elämän. Sellaisen elämän, josta olin lukenut ja olin seurannut vierestä. 

Toisella työviikolla tapasin hänet. Hän asteli töihin typerä virne naamalla ja moikkaili kaikkia. Naisten kanssa jäi pidemmäksi aikaa juttelemaan, iski silmää ja vitsaili. Flirttaili jokaisen naistyöntekijän kanssa. Naisista näki, kuinka tämä hurttia huumoria heittävä ja ihan ok näköinen nuori mies sai heidän sukat pyörimään jaloissa.

Mikä tuossa miehessä kaikkia viehätti? Miehen alussa, joka huusi ongelmia. Olisin ymmärtänyt naisten ihastuksen paremmin, jos kyseessä olisi ollut jokin päiväunien adonis. Mutta ei. Keskinkertaisen näköinen, ei rikas, eikä mikään Einstein. Aivan tavallinen nuori mies ja silti kaikki naiset tuntuivat viihtyvän tämän miehen seurassa. Hän oli kuin Uuno Turhapuro, joka kaatoi naiset huumorillaan. 

Kesäromanssi! Päätin, ottaa asiasta selvää pienen kesäromanssin avulla ja  samalla hommata itselleni kokemuksen kesäkollista. Samalla kuin sopimukseni loppuu, loppuisi romanssi ja voisin astella kohti tulevaisuuttani muistellen kuumaa kesää. Jatkaisin omaa elämääni yhtä kokemusta rikkaampana.

Alkoi kissa-hiirileikki. Ihastukseni kohde oli naisten naurattaja, joten kilpailua riitti. Yhden illan juttuja harrastava huikenteleva ikisinkku ei ole lainkaan romassityyppiä. Hän kuitenkin iski minuun silmänsä. Kelpaisin hänelle yhden yön huviksi. Yhden illan juttua hän ei minusta saisi. En ollut niitä koskaan harrastanut, enkä olisi niitä nytkään aloittamassa.

Lopulta kaikki tapahtui nopeasti. Olimme työporukalla istumassa iltaa raskaan päivän jälkeen, kun yhtäkkiä hän suuteli minua. Järkytyin. En osannut reagoida mitenkään. Availin suutani kuin kultakala sanoakseni jotakin, mutta sanoja ei tullut. Lopulta hän kysyi, että häivytäänkö? Nousin, puin takkini ja sujahdin miehen kainaloon. Annoin hänen ohjata minut kotiinsa. 

Näistä tapahtumista on nyt aikaa reilu 18 vuotta. Edelleen tuo sama mies ohjaa minut kotiin.

Anni:

"Kesä on ihanaa aikaa! Tuntuu, että virtaa riittää ihan eri tavalla kuin talvella ja koko Suomi herää talviuniltansa. Joka paikassa on tapahtumia, koska ne on pakko saada järjestettyä samana, lyhyenä mutta niin suotuisana, vuodenaikana. Sikäli ei ole ihme, että vietämme Hymyn kanssa vuosipäiväämme kesällä. Todennäköisyys kohdata toisemme keskellä pimeää aikaa, olisi ollut minimaalinen. Toki Pride-viikolla oli oma merkityksensä myös…

Niin kuin aiemmin kerroin, silmäni aukenivat naisten suhteen vasta aikuisiällä. Tinderin ladattuani keväällä 2016, rajasin nopeasti hakuasetukset poimimaan vain naisia. Viestittelyä kummempaa en ehtinyt sovelluksen kautta hankkimaan, kunnes törmäsin mielenkiintoiseen profiiliin. Tekstinä oli ainoastaan kehotus liittyä salattuun Facebook-ryhmään, jonka kaikki jäsenet olisivat naisia. Epäilin ryhmän tarkoitusta, koska en etsinyt pelkästään seksikokemuksia. Toisaalta enhän minä tiennyt, miksi ryhmä oli olemassa, kunhan spekuloin. Hetken harkittuani klikkasin kuitenkin liittymispyyntöä ja ajattelin, että pääseehän sieltä pois tarvittaessa.

Ryhmä osoittautui hauskaksi ja oli todella tervetullut lisä elämääni. Osa jäsenistä tunsi selvästi entuudestaan, osa taas oli meitä Tinderistä ja muualta pölähtäneitä. Kaavailin saavani sieltä uusia kavereita, varsinaisesti treffiseuraa en huomannut kenenkään edes hakevan. Pride-viikon lähestyessä jäsenet sopivat tapaamisia keskustaan, mutta itse olin aiemmin sovitulla perhelomalla. Kotiuduin kuitenkin niin, että keksin kysellä seuraa viikon viimeiselle päivälle. Nimittäin vielä sunnuntainakin Helsingissä piti olla jotain ohjelmaa ja kiireetön kesäaika sai minut innostumaan ajatuksesta, että voisin aloittaa lapsivapaan lomani tekemällä jotain täysin poikkeavaa. 
Yllätyin positiivisesti, kun huomasin kyselyyni tulleen vastauksen. Jäsen kertoi olevansa lomalla ja lähtevänsä mielellään vielä sunnuntainakin kaupungille. Sovimme yksityisviestein aikataulut ja muistan, kuinka paljon jännitin junassa. Olin poistunut mukavuusalueeltani, niin kuin tietoisesti ja tarkoituksella olin alkanut muutenkin toimimaan niihin aikoihin. Olin siitä tosi iloinen ja samaan aikaan pelkäsin tapaavani jonkun sekopään. Yhtään romanttista ajatusta ei käynyt mielessänikään, koska olin kysynyt seuraa puhtaasti kaveripohjalta. 
Tämä nainen osoittautui hyväksi seuraksi. Päädyimme puhumaan tuntikaupalla elämäntilanteistamme, menneisyydestä ja jopa tulevaisuuden haaveista. Kumpikin oli ajatellut tapaamisen sujuvan nopeasti ja, että jatkaisimme iltaa omille tahoillemme. Kuitenkin useamman tunnin jälkeen halusimme edelleen jatkaa iltaa yhdessä ja päätimme vielä lähteä katsomaan Drag Improa DTM:an. Siellä joimme, nauroimme ja tanssimme. Vaikka aikaa on kulunut kaksi vuotta, niin muistan, että se ilta maistui elämältä. En stressannut mistään! En miettinyt, mitä toinen minusta ajattelee tai näemmekö enää koskaan. Ehkä hänet valtasi sama huolettomuus, kun yllättäen kuulin tämän kysyvän lupaa suudella minua. Mitään miettimättä, edelleen vailla stressiä, olin hetkessä mukana ja siitä se lähti; Hymyn ja minun yhteinen tarina." Anni Halen

Sitä ei koskaan tiedä milloin sen oikean löytää. Hetken romanssi voi muuttua elämän mittaiseksi suhteeksi. Sattuma voi johdattaa yllättävään suhteeseen, josta voi kehkeytyä vuosisadan rakkaustarina. On vain pidettävä silmät ja sydän auki, antautua hetken vietäväksi.

Lue myös: In Boho Home -blogista, kuinka rakkaus voi roihahtaa uudelleen. Jyllannin suomineito kertoo blogissaan, kuinka löysi tanskalaisen poikaystävänsä. Sekä Elämältä kaiken sain -blogista löytyy kertomus, miten puoliso on löytynyt netistä.

Milloin ja missä sinä kohtasit puolisosi? Tiesitkö heti, että se on menoa nyt?

Terkuin, Kati

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mitä rakkaus on? Tämä taitaa olla yksi elämämme suurimpia kysymyksiä. Se on kysymys, johon ei taida olla olemassa oikeaa vastausta. Moni tuntuu etsivän tuohon kysymykseen vastausta, löytämättä sitä. Se on niin abstrakti asia, että sitä on vaikea tarkasti määritellä. Se on tunne, joka peittoaa kaiken alleen.

Ajattelen, että maailmassa on olemassa erilaista rakkautta. Sama ihminen voi rakastaa monella eri tapaa, jopa samaa ihmistä. Rakkaus voi vaihdella aika- ja ikäkausien, tapahtumien sekä ympäristön mukana. Niin, rakkaus on aika hassu asia. Näin alkavan viikon kunniaksi Vierustan naiset laittoivat minulle viestiä, mitä he ovat yhdessä puhuneet rakkaudesta.

"Sanotaan, että on olemassa rakkauden eri kieliä. Rakkautta vastaanotetaan ja annetaan eri tavoin. Ihmisen käyttämä rakkauden kieli lapselleen ja ystävälleen voivat olla erilaisia. Luonteva tapa vaihtelee ja rakkautta voi antaa eri tavoin, miten taas itse sitä mieluiten vastaanottaa. Se voi olla yhteisesti vietettyä aikaa, myönteisiä sanoja, palvelusten tekemistä, fyysistä koskettamista tai lahjojen antamista/saamista.

Olemme Hymyn kanssa keskustelleet tästä aiheesta useasti ja tiedostamme erilaisuutemme. Osaamme siis arvostaa toistemme rakkauden osoituksia myös vähän vieraammilla kielillä. Itse arvostan tekoja. Mikään ei ole ihanampaa, kuin huomata Hymyn huolehtivan arjen sujuvuudesta esim. tyttöjen iltapalasta tai koulurepun pakkaamisesta. Hän rekisteröi väsymykseni aina ennen minua ja huolehtii tarvittavasta levosta. Sen sijaan Hymy vastaanottaa rakkauden mieluiten halauksina, suukkoina ja läheisyytenä. Ja minä yritän muistaa sen päivittäin.

Keväällä saimme aikaiseksi turhan päiväisen riidan väärinymmärryksestä. Olin salaa katsellut Tori-sivustolta lippuja Hyvinkään Rockfesteille, koska Hymy oli jo pitkään halunnut nähdä Avenged Sevenfoldin. Itselleni tuo bändi ei sanonut mitään, mutta tiesin sen olevan tärkeä Hymylle. Liput olivat mielestämme turhan kalliit, joten kumpikaan ei rynninyt tilaamaan niitä ”luukulta” ja ajatus koko festareille menosta jäi kevään tullen roikkumaan ilmaan. Tänä aikana minä tein kuitenkin sitä, mitä parhaiten osaan: etsiä muiden roskia ja muuttaa ne aarteiksi! Halusin pitää tämän kokonaan yllätyksenä, koska olisimme yhtä hyvin voineet jäädä lopulta ilman lippuja. Unohdin vaan kuukausien kuluessa, että vaikka itse pidän yllätyksistä, niin Hymy koki välinpitämättömyyteni festareita kohtaan loukkaavana ja ihmetteli lopulta, että miksi se ei olisi yhtä tärkeä meno kuin kaikki muutkin, mitä yhdessä teemme. Onneksi inhoamme riitelyä ja saimme selvitettyä tämän väärinkäsityksen. Harmikseni yllätystä ei siis tullut, mutta lopulta tuli yhteinen festarikokemus ja reissun paras kohta oli nähdä onnellisen avovaimoni kasvot." Anni Halen

Annin tarina sai minulla hymyn nousemaan huulilleni, sillä pystyin hyvin samaistumaan Hymyn tunteeseen. Olemme olleet aivan samassa tilanteessa mieheni kanssa ja hän joutui pettymyksekseen paljastamaan suunnittelemansa yllätyksen, koska vaimo alkoi mököttämään. Täytyy myöntää, että jälkeenpäin oma käyttäytyminen harmitti, että luulin ettei mieheni välitä minusta ja tunteistani. Voi kuinka väärässä olinkaan. Onneksi näistä voi ottaa opikseen ja seuraavalla kerralla yrittää luottaa hieman enempi.

Meillä rakkaus näkyy myös pieninä asioina arjessa. Se voi olla toiselle keitetty aamukahvi, yllätyskarkkipussi kauppareissulta taikka roskapussin vienti. Rakkaus näkyy toisen huomioimisena näissä ruuhkavuosien tuomissa kiireissä. Se on ohi menevä pusu taikka illalla saman peiton alle käpertyminen nukkumaan. Ne on ne pienet asiat, mitkä merkitsee lopulta kaikkein eniten. Ainakin meillä.

Mikä teillä on rakkautta?

Rakkauden täyteistä viikkoa toivottelee, Kati

Kommentit (1)

Maria (is) Strong

Rakkaus parisuhteessa ei ole oikeastaan enää niitä pieniäkään tekoja - ne on oikeastaan sitä romantiikkaa.Rakkaus on itselle anteeksiantaminen.Samalla tavalla kuin me annetaan omille lapsille kaikki anteeksi,niin me puolisoina ymmärretään toistemme väärinteot - ne kun ihmisluontoon valitettavasti kuuluu- ja osataan antaa ne anteeksi.Rakkaus on epävarmuuden ja vaikeidenkin aikojen sietämistä sekä hyväksymistä,että toinen ei muutu tai sitten muuttuu paljon.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Koivula on tila eli projekti, joka ei valmistu koskaan. Täällä tuunataan, rakennetaan, remontoidaan ja eletään. Koivulan parhaita puolia on ehdottomasti iso metsään päättyvä tontti, jossa koirat ja lapset mahtuvat leikkimään sekä emäntä rakentelemaan omaa puutarhaansa. Täydellistä!

Koivulan emäntä on äiti kolmelle ja vaimo yhdelle. Sosiaalialan ammattilainen ja ikuinen opiskelija. Shoppailu addikti, nautiskelija ja hyvän olon etsijä. Rakkautena valokuvaaminen, ruuanlaitto ja leipominen.

Koivulan emäntä -blogi on kaikkea tätä. Tervetuloa matkaan!

Voit seurata blogia nyt myös Blogit.fi palvelussa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016