Viime viikolla ihana Hanna julkaisi blogissaan Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen Badmom blogihaasteen. Hanna oli saanut idean haasteeseen Badmoms leffasta, joka minun on jo monta kertaa pitänyt käydä katsomassa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Haasteen ideana on listata milloin on ollut hieman tuhma äiti ja laittanut mutkia suoriksi äitinä olemisessa.
 
Äitinä olemiseen liitetään hirveästi asioita, äidit osaavat ja pystyvät kaikkeen. Äidit eivät koskaan väsy eivätkä hermostu. Äidit ymmärtävät kaiken. Äitikuvaa kiillotetaan ja jokainen pyrkii olemaan täydellinen äiti. Omia virheitä yritetään kaikin keinoin piilotella, koska kaikki muuthan ovat täydellisiä, eikä mokaa koskaan. Näin olen minäkin joskus ajatellut. Olen myös asettanut itselleni hirveästi erilaisia tavotteita, millainen äiti minun pitäisi olla. Äidinhän pitää olla kaikki! Viihdekeskus, mestarikokki, tarinan kertoja, huolehtija, pohjaton kassa, megamuisti sekä vielä ystävä. Äidin pitää ehtiä kaikkialle ja huolehtia kaikesta. Äitiyteni ensimmäiset kaksi vuotta jaksoinkin olla, mutta sitten alkoivat ne kuuluisat ruuhkavuodet ja täydellinen äiti alkoi rapistua. Viimeisen 12 vuoden ajan olen reilusti ollut BADMOM.
 
Ja minun badmom listani tulee tässä:
 
1. Hyvin harvoin saan mentyä vanhempainiltoihin. Oikeastaan kartan niitä aina, kun vaan voin. Lahjon Isimiehen menemään tai sitten jätetään väliin.
 
2. Olen unohtanut muutaman kerran (USEASTI) hakea Teinimmonsterin treeneistä. Teinimonsterin soittaessa ja kysyessä, missä olen valehtelen olevani matkalla, vaikka todellisuudessa olen ollut löhöämässä sohvalla ja katsomassa telkkaria.
 
3. En juuri koskaan tarkista Teinimonsterin läksyjä. Saatan kysyä onko läksyt tehty, mutta siihen se jää. Eikö ne koulussa ne tarkista? Joten miksi minun pitäisi tehdä opettajien työ.
 
4. Olen "hieman" someriippuvainen. Ässä ja Teinimonsteri huomauttelee minulle usein asiasta. Varsinkin, jos minun pitäisi heidän kanssaan yhdessä katsoa telkkarista jotain, huomaan roikkuvani facessa tai kirjoittamassa blogia. Myös hiekkalaatikon reunalla saattaa kännykkä eksyä turhan usein käteen.
 
5. Olen erittäin niuho sokerin suhteen. Ässä on ollut nolla-sokerilla ja tavoitteena pitää asia näin viiteen ikävuoteen saakka, niin oli myös Teinimonsterin kohdalla. Toki saa keksin tai kakkupalan maistaa kerran puolessa vuodessa, mutta karkista ja jäätelöstä saa vain haaveilla. Myöskään danoninoja, jackyja yms. lapsille tarkoitettuja sokerilla kyllästettyjä välipaloja meille ei tule. Luonnonjogurtti, marjat ja hedelmät saavat kelvata.
 
6. Ostan usein jääkaappiin salaattiainekset ja unohdan ne sinne. Vain kurkut ja tomaatit häviävät, kun salaatti mätänee vihanneslaatikkoon. Yleensä vain viikonloppuisin saan aikaiseksi tehtyä salaatin, vaikka olemme sopineet, että joka aterialla on kasviksia.
 
7. Lahjon usein Teinimonsterin viemään Ässän puistoon, takapihalle tai päiväunille, kun itse haluan syventyä kirjaan, leffaan tai vaan olemiseen.
 
8. Siivoamisessa olen muuttunut turhan suurpiirteiseksi, ainakin tästä minulle on nykyään huomautettu. Olen siis aikaisemmin ollut siivoushullu, mutta nyt saattaa jäädä jopa lautanen ruokapöytään keräämään kärpäsiä. Imuroin ehkä kahdesti kuussa, vaikka meillä pitäisi imuroida joka päivä elukoiden vuoksi.
 
9. Ärsyynnyn helposti, jos pyyntöäni ei heti totella tai unohdetaan hoitaa sovitut asiat. En jaksa pyytää kahdesti nätisti. Oletan, että toimitaan aina reippaasti ja välittömästi, ärsyynnyn hidastelusta. Ja tästä usein seuraa nalkutusta, mäkätystä ja mökötystä.
 
10. Unohdan aina allekirjoittaa lupalaput, rahakeräykset, myyjäiset, talkoot yms. koulujen, päiväkotien tai harrastustoiminnan turhanpäiväiset aktiviteetit. Rahaa annan kun sitä pyydetään, mutta aikaani en ole kertaakaan vielä lahjoittanut.
 
11. Minulta usein lipsahtaa lasten kuullen kirosana jos toinenkin. Toisinaan en edes siitä välitä. Yleensä yritän siistiä suuni, kun lapsia on läsnä, mutta aina en voi mitään kielelleni.
 
12. Syön lapsiltani (ja Isimieheltä) salaa herkkuja. Usein jään karkkipapereista kiinni, jolloin väitän etteivät ne ole minun ja syytän Isimiestä tai Teinimonsteria.
 
13. Valehtelen rahan käytöstäni sekä siitä kuinka paljon minulla on tilillä rahaa tai kuinka paljon olen vinguttanut visaa. Minun rahat ovat minun rahoja ja Isimiehen koko perheen rahoja. Eikö vain?
 
Tässä tuli nyt 13 asiaa missä olen tuhma/huono äiti. 13 on juuri hyvä luku tällaiselle listalle, joten jätän listan tähän. Oikeasti noita kohtai olisi varmasti 130, mutta en nyt ihan kaikkea halua teillekään tunnustaa...
 
Kukaan ei varmastikaan ole täydellinen, vaikka sitä kuinka haluaisi olla. Joten haastan nyt kaikki äidit tekemään oman #badmom -listan. On aika vapauttavaa myöntää ja tunnustaa olevansa välillä badmom, vaikka onkin se täydellinen ja paras äiti juuri omalle lapselleen.
 
Olisi mahtavaa jos linkkaisit oman listasi minulle, olisi kiva nähdä löytyykö samanlaisia listoja.
 
 
 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Koivula on tila eli projekti, joka ei valmistu koskaan. Täällä tuunataan, rakennetaan, remontoidaan ja eletään. Koivulan parhaita puolia on ehdottomasti iso metsään päättyvä tontti, jossa koirat ja lapset mahtuvat leikkimään sekä emäntä rakentelemaan omaa puutarhaansa. Täydellistä!

Koivulan emäntä on äiti kolmelle ja vaimo yhdelle. Sosiaalialan ammattilainen ja ikuinen opiskelija. Shoppailu addikti, nautiskelija ja hyvän olon etsijä. Rakkautena valokuvaaminen, ruuanlaitto ja leipominen.

Koivulan emäntä -blogi on kaikkea tätä. Tervetuloa matkaan!

Voit seurata blogia nyt myös Blogit.fi palvelussa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016