Sähköinen ystäväkirja

Reilu vuosi sitten Etä-äiti-blogin Helka haastoi minut kertomaan itsestäni asioita sähköisen ystäväkirjan avulla. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten tässä vastaukseni!

Bloginimeni tarina: Kivakupla tarkoittaa KIintymysVAnhemmuuskuplaa, johon solahdin esikoisen ollessa noin puolivuotias, eli neljä vuotta sitten.

Perusjuttuja
Siviilisäätyni: Naimisissa, kesällä vietimme seitsemättä hääpäiväämme mutta yhteensä olemme olleet jo 14 vuotta yhdessä
Asumismuotoni: Rivitalo
Ammattini: Luokanopettaja (kasvatustieteen maisteri), nyt olen tosin vanhempainvapaalla
Työpaikka: Koti (töissä ollessani alakoulu)
Kiinalainen horoskooppini: Google kertoi, että olen rotta!
Harrastukset: Piirtäminen, lukeminen ja pelaaminen (lauta- ja videopelit, sulis & uusimpana innostuksena padel)

Syvällistä
Periaatteeni: Tee hyvää itsellesi ja muille
Maailmankatsomukseni: Entinen tapakristitty, nykyinen pakana. Olisi ihanaa ja lohdullista uskoa, mutta tieteellinen maailmankatsomukseni jyrää nuo toiveet. Uskon ihmisen hyvyyteen.
Pohdin: Tunnelukkoja, kasvatusasioita ja riittämättömyyden tunnetta
Vihaan: Itsekkyyttä, välinpitämättömyyttä, siivoamista ja maiskutusta
Halveksin: Julmuutta ja ilkeyttä
Pyrin: Välillä liikaa täydellisyyteen
Rakastan: Perhettäni, ystäviäni, työtäni, taidetta ja metsiä
Haaveilen eniten: Lastenkirjailijuudesta ja/tai kuvittamisesta
Tarvitsen: Ympärilleni ystävällisyyttä & rakkautta, säännöllisin väliajoin omaa rauhaa ja riittävästi unta
Pelkään: Sitä, että puutumme ilmastonmuutokseen liian myöhään
Kaipaan: Aikaa tehdä ihan vain omia juttujani keskeytyksettä
Murehdin: Raha-asioita ja ajoittain poden maailmantuskaa
Kerään: Kirjoja ja pölypalleroita kaikkien mahdollisten tasojen alle

Lempi-
värini: Vaaleanharmaa, sammaleenvihreä, turkoosi ja musta
vuodenaika: Alkusyksy ja loppukevät
eläin: Karhukainen, maailman sitkein otus
kirja: Kjell Westön "Missä kuljimme kerran", J.K. Rowlingin ”Harry Potter-sarja”, Gail Honeymanin ”Eleanorille kuuluu ihan hyvää”, L.M. Montgomery ”Anna-sarja”
elokuva: Taru sormusten herrasta -trilogia, Forrest Gump, Schindlerin lista, Inside out, Pikku naisia ja Pieni merenneito
musiikkilaji: Indie, klassinen
numero: Seitsemän
asia minussa: Luovuus
ruoka: Pizza, avokadopasta ja poronkäristys+perunamuusi
juoma: Vesi
lomakohde: Italia
tuoksu: Vasta ajettu nurmi, metsä sateen jälkeen, Chanelin Chance
kasvi: Vaahtera, tammi ja koivu
säätila: Alkusyksyn kuulaat päivät
tapa viettää vapaailta: Piirtäminen yksin tai lautapelin pelaaminen rakkaiden kanssa

Kysymyksiä
Pidätkö tytöistä vai pojista? Sukupuolilla ei ole väliä minulle, pidän mukavista ihmisistä sukupuoleen katsomatta
Onko sinulla salaisuuksia? Kyllä
Onko sinulla valkolakkia? Löytyy kyllä, opiskeluaikojen riehakkaista vapuista vähän damagea ottanut ei-enää-niin-valkoinen valkolakki, joka pitää aina vapun aikaan kaivaa laatikosta esiin ja asetella päähän
Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistyksesi? Ensimmäinen lävistykseni oli seitsenvuotiaana kinutut korvareiät. Punaisista harjoituskorviksistani tuli mieleeni Afrikan tähden rubiinit. En usko, että koskaan haluan tatuointia itselleni.
Mitä tilaat baarissa? Hah, baarit kuuluvat menneeseen elämään mutta Henry Westons-siideriä, Hartwallin lonkeroa tai jos baarista saa, Aperol Spritziä
Poltatko tupakkaa? En, pienenä kokeilin salaa puolikkaan henkosen isän punaisesta Marlboro-tumpista, ja se oli kamalaa. Olin myös vanhempien mielestä varmasti superrasittava terveysvalistaja, kun jo pienenä keuhkosin tupakan ja keyhkosyövän yhteydestä.
Omistatko eläimiä? En. Pienenä meillä on ollut koiria ja kissoja, nyt mieheni allergioiden takia emme voi hankkia lemmikkieläimiä.
Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? Puolisoni on paras ystäväni. Olen onnekas koska minulla on lisäksi monta läheistä ystävää.
Mitä muuttaisit itsessäsi? Besserwissereistä ei kukaan tykkää, kunpa malttaisin enemmän kuunnella muita ja hillitä omia ratkaisuehdotuksiani ja ajoittaista esitelmöinnintarvettani

Kerro jotakin siitä kun...
olit 10-vuotta nykyistä nuorempi: Opiskelin viimeistä vuotta Savonlinnan okl:ssä ja nautin opiskeluriennoista ja yliopiston meiningeistä täysillä. Tein gradua, opesijaisuuksia ja olin onnellinen. Olin tuolloin seurustellut jo neljä vuotta mieheni kanssa ja ystäväpiirini kuuluivat jo tuolloin samat rakkaat kuin vielä nykyäänkin. Rakastin yliopistoaikojani ja Savonlinnan opiskeluelämää!
viimeksi koit romanttisen hetken: Tulee mieleen vain arjen romantiikkaa kuten vaikkapa se, että mieheni vei molemmat lapsemme ulos leikkimään, että sain pelata hetkisen rauhassa Simsiä ja syödä suklaata. Pitäisi ehkä viritellä vähän jotain romanttisempaa säpinää, jos vain tässä vauva-arjessa jaksaisi!
viimeksi sait jonkun nauramaan oikein makeasti: Painimme nelivuotiaani kanssa ja koska en osaa judoheittoja, jouduin turvautumaan kutitusotteisiin, jotka naurattivat lastani kovasti
joku kehuu sinua taitavaksi: Hämmästyn, vaivaannun, ja alan vähättelemään itseäni. Yritän opetella sen sijaan kiittämään kehuista
teet itsellesi lounasta: Ennen en tykännyt tai jaksanut oikein kokkailla mitään mutta kotiäitivuosien aikana olen pakko-oppinut ihan kelvolliseksi kokiksi. Jos teen lounasta vain itselleni, kokkaan luultavasti risotto milanesea tai halloum-kesäkurpitsapihvejä jogurtilla ja perunamuusilla
sinulla viimeksi oli kotoisa olo: Heräsin tänä aamuna ennen muita ja ihastelin hetken kaikessa rauhassa kolmea suloista ja rakasta perhepedissä nukkuvaa kultaani
lausut kehuja: Kehun mielestäni läheisiäni (ja tuttaviakin) usein: ”Onpa sinulla ihana paita”, ”Kiitos, kun tyhjensit astianpesukoneen”, yritän kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että kehuisin lapsiani yrittämisestä (”Sukeltaminen sujuu sinulta hienosti, olet jaksanut harjoitella ahkerasti) enkä niinkään ominaisuuksista (”Oletpa taitava jalkapalloilija”).
viimeksi luit jotakin syvällistä: Luen paljon kaikenlaista, mutta ehkä Helsingin sanomista lukemani surullinen juttu tyttöjen yhä edelleen jatkuvista silpomisista oli viimeksi lukemistani syvällisintä

Voit halutessasi kopioida nämä ja haastaa ystävän kirjoittamaan vastaukset. Itse haastan Vauvan blogiyhteisön ihanat: Uuden elämän selviytymisblogin, Sateenkaarifaijan, Lue meille äitikulta, Sesse ja poika ja Meidän Combo by Susannan!

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tavoitteenani on olla lempeä vanhempi. Nelivuotias ja vauva eivät tee sitä aina helpoksi. Blogissa kiintymysvanhemmuuspohdintoja ja helsinkiläistä perhe-elämää.

Blogia kirjoittaa Sanni. Yhteydenotot: kivakuplablogi@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat