On tullut aika kääntää uusi sivu lapsiperhearjessa. Tätä on pelätty lähes yhtä paljon kuin ajoittain toivottu. Kai se päällimmäinen tunne on kuitenkin kaikilla pieni jännitys, kun tyttäremme siirtyvät kotihoidosta päiväkotiaikaan.

Omasta tarha-ajasta on vierähtänyt jo yli 25 vuotta. Silti muistan ajat suhteellisen hyvin ja pääasiassa ihan todella mukavana ajanjaksona elämässäni. Sain päiväkodissa kavereita, joita morjestelen edelleen tavattaessa. Vitsit, morjestan muutamaa tarhantätiänikin, jos joskus harvoin törmäämme.

Olemme kohtalaisen onnellisessa asemassa saadessamme suorittaa jonkinlaista arpomista hoitopaikan suhteen. Olemme tosin siitä epäedullisessa asemassa, että esikoisten mennessä päiväkotiin, meillä ei ole oikeastaan hajuakaan, mitä tarhan tulisi tarjota. Onko maalaisjärjellä ajattelemamme pointit tärkeitä valittaessa tarhaa vai menemmekö aivan metsään pohdinnoissamme? Vain aika näyttää osuimmeko oikeaan.

Onko helpoin ja nopein lapsiemme kannalta se paras vaihtoehto?

Helpoin vaihtoehtohan lapsiperhearjen pyörittämisen näkökulmasta olisi ollut valita lähin, nopein ja suorin paikka kodin ja työpaikan väliltä. Sellainen vaihtoehto käytännössä löytyikin. Kunnallinen päiväkoti sijaitsee noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kotoamme ja sekä bussi- että autoyhteys on täydellinen. Vaan onko helpoin ja nopein lapsiemme kannalta se paras vaihtoehto?

Itselleni on tärkeintä saada heti vaikutelma siitä, että lapseni ovat turvassa. Heillä pitää olla lähellään välittävä, opastava ja auttava aikuinen sen aikaa, kun minä teen töitä. Heillä tulee olla turvallinen ympäristö, jossa kasvaa ja kehittyä.

Tuohon helppokulkuiseen kunnalliseen päiväkotiin ei arpomistamme aloittaessa ollut paikkoja, joten päädyimme tarkastelemaan erästä yksityistä palveluntarjoajaa. Tämä vaihtoehto oli selvästi kauempana. Jalkapatikassa sinne olisi turha kuvitella lähtevänsä lasten kanssa aamutuimaan talsimaan, jos aikoisi päivän aikana ehtiä vielä töihinkin.

Olimme tyytyväisiä näkemäämme. Naapurin rouvalta saimme kuitenkin vähän nuivan arvion tästä nimenomaisesta yksityisen puolen palveluntarjoajasta. Jäimmekin mietiskelemään  muita mahdollisuuksia, kun saimme ilmoituksen kunnalliselta puolelta, että lapsillemme olisi sittenkin paikat lähitarhassa. Lähdimme tutustumaan.

Kunnallisessa päiväkodissa meininki oli jokseenkin rauhaton. Osasto, jonne lastemme oli tarkoitus sijoittua, koostui kolmesta huoneesta. Yhdessä huoneessa neljä vauhdikkainta vipeltäjää kiipeili pöydillä ilman minkäänlaista valvontaa. Kaikki kolme tarhantätiä olivat ryhmittyneet rauhallisempaan tilaan, jossa vähän vanhemmat lapset keskittyivät värittelemään ja piirtelemään itsenäisesti. Ilmapiiri touhuhuoneessa oli suoraan sanottuna välinpitämättömän kaoottinen. Teki mieleni itse jäädä tarkkailemaan kvartettia. Tietäisinpä edes sanoa ambulanssihenkilöstölle, mitä tapahtui. Omat vipeltäjäni tuntien, he olisivat mitä todennäköisimmin tuossa huoneessa tekemässä näyttäviä stuntteja ilman kummempaa valvontaa. Ei kiitos.

Kysyttäessä päiväohjelmasta yksityinen päiväkoti kertoi meille retket, lelupäivät, pienryhmätoiminnan ja niin edelleen. Kävimme lähes tulkoon kaiken tunnin tarkkuudella läpi. Kunnallisessa ohjaaja alkoi selittämään yhden leikin toimintaperiaatetta. Yksityisessä päiväkodissa meidät tutustutettiin koko päiväkotiin keittiötä myöden, kunnallisessa meidät jätettiin aulaan ihmettelemään itseksemme ilman opastusta. Yksityisellä puolella koko henkilökunta moikkasi iloisesti, kunnallisella puolella edes osa tyttärillemme ajatellun ryhmän hoitajista ei tullut tervehtimään meitä. Pieniä asioita, joista tulee aika todella isoja tehdessämme valintaa.

En nyt halua kirjoituksellani lynkata koko kunnallista päiväkotijärjestelmää, olenhan itse kunnallisen päivähoitojärjestelmän tuote. Tässä tapauksessa vain yksityisen ja kunnallisen ero oli dramaattisen selvä. Meidät otettiin yksityisellä puolella huomioon. Lapsemme olivat selvästi lämpimästi tervetulleita. Kunnallisella puolella tuli lähinnä tunne, että "heittäkää kakarat tänne vaan, kyllä ne täällä ehkä päivät pärjäävät". Mikä tärkeintä, siellä ei viitsitty edes yrittää näytellä kiinnostunutta.

Sen verran eroavaisuuksia oli, että arvontalaulun ei tarvinnut raikaa. Kun hintakin on sama valitsimme kumman vain, päätös oli lopulta aika selvä. Herään mielummin aamuisin tunnin aikaisemmin, että saan lapseni välittävään, aktivoivaan ja turvalliseen ympäristöön. Tästä se alkaa, ruuhkavuodet!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 | 

Itselläni jäi yksityisestä päiväkodista tosi huono kuva: tiloissa ei ollut ikkunaa, päiväkodinjohtaja ei tullut sovittuun esittelytapaamiseen, hoitajat olivat vaihtuneet tiuhaan, hoitajia oli vähemmän kuin laki edellyttää. Kauhulla lähdin pois. Kunnallisessa ihanat hoitajat ja paremmat tilat. Eli ihan tapauskohtaista.

KAkkavalta
Liittynyt6.10.2017

Totta, täysin tapaus- ja paikkakohtaista. Itse muistan oman kunnallisen päiväkotini vuosikymmenten takaa hoitajineen todella mahtavana paikkana. Hienointahan tässä on, että olemme molemmat löytäneet paikan, johon voimme huoletta jättää jälkikasvumme päiviksi.

Vierailija
2/6 | 

Oman kokemuksen perusteella (lapset olleet kahdessa eri yksityisessä päiväkodissa ja nyt toinen on julkisessa esikoulussa), jaottelulla yksityinen - julkinen ei ole mitään merkitystä. Ensimmäinen yksityinen päiväkoti, jossa esikoisemme oli, oli jokseenkin kylmäkiskoinen paikka. Hoitajat eivät selvästi nauttineet työstä, eivätkä touhuilleet lasten kanssa pakollista enempää. Lasten seuraava yksityinen päiväkoti, jossa kuopus on edelleen, on aivan ihana paikka. Opettajat/hoitajat tekevät selvästi hommaa koko sydämellä ja nauttivat lasten kanssa touhuilusta ja ottavat jokaisen huomioon yksilöinä. Olemme myös olleet erittäin tyytyväisiä julkisen puolen esikouluryhmään.

Summa summarum, sillä, onko päiväkoti yksityinen vai julkinen, ei ole merkitystä vaan sillä, millainen tunnelma siellä on. Tuleeko itselle sellainen olo hoitajista, että olet (aikuisena tai lapsena) aina tervetullut juttelemaan heidän kanssa ja ovatko he aidosti innostuneita työstään ja kiinnostuneita lasten hyvinvoinnista. Vaikka tämä saattaa kuulostaa hienolta, sen kyllä huomaa hyvin lyhyellä vierailulla päiväkodissa. Kuten tekin teitte. Valintanne on varmasti oikea. Tärkeintä on, että lapsenne voivat hyvin ja voitte itse olla hyvillämielin töissä.

Vierailija
3/6 | 

Kummassakin on hyviä ja huonoja paikkoja. Yksityisten ( ketjujen ) ongelma on työntekijöiden huono palkka kunnallisiin verrattuna ja siten työntekijöiden tiheä vaihtuvuus ( toki alalla muutenkin paljon vaihtuvuutta mm. äitiyslomista johtuen). Lisäksi yksityisellä puolella hieman kierretään henkilökuntamitoitusta teetättämällä hoitohenkilökunnalla siivous ja keittiöhommia mikä on tietysti pois ajasta lasten kanssa. Toisaalta näissä paikoissa voi olla paljon vastavalmistunutta ja innokasta henkilökuntaa. Itsekin olin vielä silloin vastavalmistuneena niin innokas ja reipas työntekijä. Enää ei voi sanoa samaa 2 lapsen ja 10+ työvuoden jälkeen.

Eveliinaa123
4/6 | 

Olen ollut töissä sekä kunnallisessa että yksityisessä päiväkodissa. Yksityiseltä otin lopputilin alle puolen vuoden jälkeen kun ymmärsin mitä yksityinen päivähoito on.
Eli kunnallisella puolella hoidetaan lapset määrärahoilla ja yksityisellä tehdään rahaa koska sehän on bisnestä, lapset hoidetaan siinä sivussa ja yritetään saada kaikki näyttämään mahtavalta ja tehokkaalta vaikka resurssit on ihan eri luokkaa.
Hoitajien ja opettajien palkat ovat paljon pienemmät yksityisellä puolella, siivoojia tai keittiöhenkilökuntaa ei yleensä erikseen ole (paitsi ehkä työkkärin työkokeilijoita...) mitoituksessa huijataan esim ryhmässä voi olla ollut 3 työntekijää päivässä vaikka yksi olisi ollut 5minuuttia päivästä. Työntekijöille myös luodaan paineita tehokkuudesta että kulissit pysyy kunnossa ja asiakkaita piisaa. Usein lapsia onkin yli sallittujen rajojen reilustikin koska noh "se on väliaikaista".. Itse en laittaisi mistään hinnasta omia lapsiani yksityiselle ja KAIKKI työkaverit jotka tässä samassa talossa oli/on töissä on samaa mieltä. Sekin kertoo jo jotain että lähes koko henkilökunta on jo vaihtunut siellä muutamassa vuodessa.
Mutta noh olet varmaan googlettanut kyseisen firman missä lapsenne ovat ja tehnyt omat johtopäätökset, toivottavasti teillä sujuu kaikki hyvin siellä, usein vanhemmat ei nää näitä ongelmia samalla lailla ja pääasia tietysti on että lapset viihtyy ja voi hyvin.

Tässä oli minun kokemukseni lastentarhanopettajan silmin!

KAkkavalta
Liittynyt6.10.2017

Kiitos kokemuksistasi ja hyvistä huomioista liittyen yksityisen puolen ongelmiin! Näitä kokemuksia eri päivähoitopaikoista pitäisi kerätä kollektiivisesti johonkin luotettavalle alustalle, josta vanhemmat voisivat lukea muiden mielipiteitä ja muodostaa oman näkemyksensä hyvästä hoitopaikasta.
Kyllä kaikki kivet tuli käännettyä ennen kuin lapset lähtivät päivähoitoon :) Koskaanhan ei voi varmaksi sanoa, oliko valintamme täysin oikea. Se hyvä näissä hommissa on, että vaihtaminen onnistuu. Ja vaihto ihan varmasti tapahtuukin, mikäli asiat eivät suju oikein.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

(K)Akkavalta on isäblogi monikkoperhearjesta kaikkine iloineen, suruineen ja kommervenkkeineen. Vaippavuorien, itkupotkuraivareiden ja ainaisen sekamelskan ytimestä löytyy huumori, joka siivittää perheemme kohti uusia seikkailuja.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018