Olen tänään lukenut noin 400 artikkelia, blogipostausta, somepäivitystä, runoa, oodia, psalmia ja/tai puhetta, joissa ylistetään isiä ja isyyttä. Selitellään, että miksi juuri minä tai hän on se maailman paras isä ja miksi isyys on parhautta. Homma alkoi toistaa juustoista itseään toisen tuotoksen kohdalla.

Se on kieltämättä aika hienoa. Osallistuvasta isyydestä tulee vuosi vuodelta normaalimpaa.

Kuvitelkaa -70-lukulainen Kalervo-isä keskelle tätä kaikkea. Ylenpalttinen kehuskelu ja sydänemojien lätkiminen eivät sovi Kallun subjektiin. Kahvin kanssa makusteltu mokkapala ja sängynreunalle hiljaisuuden vallitessa niiaten tai nopeasti kumartaen tuotu kartonkikortti ilmentävät isyyttä tarpeeksi. Korttia ei oikeastaan sen kummemmin tarkastella, laitetaan se mielummin suoraan sinne piironginlaatikkoon muiden muistamisten jatkeeksi.

Hän järkyttyy päiväkodissa nähdessään sellaisenkin outouden, että isä menee ja lepertelee pojalleen saadessaan askarteluräpellykset käteensä: "Oi kiitos, kulta! Tämä on ihana!". Kyllä. Kullittelee poikaansa muiden nähden ja ennen kuolinvuodetta. Joku roti.

Arjessa jotkut isät osallistuvat jopa kokkailuun vapaaehtoisesti. Lasten kanssa on aikaa ja halua leikkiä. Kallu on kerran yrittänyt tehdä rosvopaistia. Leikkimiseksi lasketaan leikkiauton päälle astuminen ja sitä seurannut vartin kestänyt selkäsauna.

Nykyään jotkut isät jäävät päiviksi, jopa kuukausiksi kotiin. Muutkin kuin taiteilijanplantut, joilla ei ole päivisin muuta tekemistä kuin lorvia. Jättävät työt ja päästävät naiset kodin ulkopuolelle. Kallu tekee töitä 365 päivää vuodessa, olipa sitten kännissä, keuhkokuumeessa, kolarissa tai kuollut. Muija pysyy kotona.

Isä puhuu lapsilleen muustakin kuin sukujen välisistä riidoista tai Kekkosen kaljuudesta. Lapsille luetaan muutakin kuin raamattua ja kommunistien pamfletteja. Videolaitteeltakin voi toistaa vireeninlassen kaatumisjuoksun lisäksi vaikka animaatioita.

Ennen kaikki oli paremmin. Vai oliko?

Kalervolla ei valitettavasti ollut käryäkään isyydestä. Onneksi nykyään isä voi olla isä ja nauttia olemisestaan täysillä.

Mukavaa isänpäivää kaikille isille, Kalervollekin!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

(K)Akkavalta on isäblogi monikkoperhearjesta kaikkine iloineen, suruineen ja kommervenkkeineen. Vaippavuorien, itkupotkuraivareiden ja ainaisen sekamelskan ytimestä löytyy huumori, joka siivittää perheemme kohti uusia seikkailuja.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018