Jo herätessäni tiesin, että tästä päivästä tulisi mukava - liikuntaa, ystäviä ja hemmottelua.

Meidän aamutoimet tiedätkin jo - imetys, aamupesu, päivävaatteet ja aamupala - niin tänäkin aamuna. Aamupalan laiton yhteydessä huudatamme Suomipoppia ja tanssimme tyttären kanssa Antti Tuiskun Hyökyaallon tahdissa. Nauran Suomipopin jutuille Vauva-lehdestä ja av-mammoista. Mukavan päivän kunniaksi puen suosikkipaitani, vaaleansinisen Espritin paidan, joka on niiin mukava päällä ja peittää kivasti masumakkarat.

Lähdönhetki on aina jotenkin oma projektina, kun pitää saada tavarat kasaan, tyttärelle ja itselleni päälivaatteet päälle ja sitten saada koko kööri kasseineen alas vaunuvarastoon. Henkäisen aina syvään kun päästään vihdoin ulos. Menemme tällä kertaa metrolla Satsiin normaalin kävelyn sijaan, sillä haluan olla paikalla hyvissä ajoin ennen StrongMama-tunnin alkua. No eipä jäänyt yhtään luppoaikaa ja menemme saliin juuri kun tunti on jo alkanut.

Olenkin aikaisemmin kertonut meidän harrastuksista täällä ja myös Satsin StrongMamasta. Tänään on uusi ohjelma ja ohjaajan kanssa käymme kaikki kuntopiirin liikkeet läpi. Tunnin aikana liikkeet ehditään tekemään  kolme kertaa läpi. Vikalla kierroksella tyttärelläni rupeaa menemään jo hermo ja joudun keskeyttämään treenaamisen imettämisen ajaksi.

Pukkarissa on oma shownsa kun pitää käydä suihkussa, pestä hiukset, pukeutua, meikata, kuivata hiukset, vaihtaa vauvan vaippa, syöttää tyttärelle lounas ja pukea päälivaatteet päälle. Juttelen muiden äitien kanssa vauvojen ruokailuista ja liikkumisesta. Onnistun selviytymään pukkarirumbasta rennoin fiiliksin, ilman että minä tai tytär itkisi. Rakas nukahtaa välittömästi vaunuihin kun lähdemme liikkeelle ja ehdimme juuri sopivasti keskustaan menevään metroon.

Olen sopinut lounastreffit ystäväni kanssa Hakaniemen Silvopleehen. Ravintolassa on lounasbuffet, jossa maksetaan ruasta painon mukaan. Vähän innostuin kaikista kasvisherkuista ja lounaani maksoi 20€. Siis 20€!!

On piristävää tavata pitkästä aikaa ihana ihminen ja vaihtaa kuulumiset. Seuraamme liittyy myös ulkomailla asuva kälyni, joka on käymässä Suomessa viikonlopun yli. Tytär herää päiväuniltaan - ylläri, sillä olinkin juuri aloittamassa nauttimaan lämmintä ruokaa.

Lähdemme tyttären kanssa kotiin metrolla. Kotona rupean heti nukutuspuuhiin, sillä vauvan ensimmäiset päikkärit jäivät mielestäni liian lyhyiksi. Heräämme tyttären kanssa vuotesta, kun isä-ihminen tulee kotiin. Oltiin nukuttu sellaiset parin tunnin päikkärit ritirinnan. Aikas kivaa ja teki hyvää.

Laitan pyykkikoneen taas pyörimään, neljäs kerta tällä viikolla, ja viikkaan eiliset pyykit narulta kaappeihin. Mies tekee sillä aikaa keittiössä päivällistä ja pieni Hissumme touhuaa keittön lattialla. Syömme.

Minulle on varattuna täydellinen kasvohoito Itiksen Kauneusstudio Pinkkiin. Täydellistä, kun tiedossa onkin totaalista rentoutumista, eikä raskasta treeniä, niin kuin kahtena edellisenä iltana. Hoito kestää lähes pari tuntia ja se käsitti kuorinnan, puhdistuksen, kulmien ja ripsien kestovärjäyksen, seerumin, naamion ja kasvohieronna. Hoito on miellyttävä ja oloni on tyyni. Iso kiitos aviomiehelleni, joka tämän hemmotteluhetken järjesti.

Päätän kuitenkin, että ensi viikolla lähden iltamenoihin vasta tyttären mentyä nukkumaan puoli kahdeksan aikoihin. Tämä oli jo kolmas ilta kun olin poissa kotoa, silloin kun tytär menee nukkumaan. Yhteiset illat, koko perheen kesken ovat minulle kuitenkin tärkeitä.

Kävelen kotiin ja loppu ilta sujuu tavanomaiseen tapaan rennoissa merkeissä. Mies on poissaoloni aikana muun muassa innoillut  ja laittanut hääpukuni roikkumaan katosta - sehän on siinä ihan kaunis. :) Isoin asia minkä saamme mieheni kanssa tehtyä on päiväkotihakemuksen jättäminen. Viisi toivetta kotiseutumme päiväkodeista, joista vasrsinkin kolme ensimmäistä kävisi melkeinpä mikä vaan. Aloitus tyttären päivähoidolle olisi syksyllä.

Kello on puoli yksi ja kirjoitan tätä postausta. Huomenna on lähtö miehen kotiseudulle viikonlopun viettoon, enkä ole vieläkään pakannut tyttären ja omia tavaroitani. Yritän ehtiä huomenna jossain vaiheessa, sillä nyt haluan sänkyyn.

Mitä jäi kertomatta:

- no ehkä mä jouduin viihdyttämään tyttöä jumpassa aikaisemminkin kuin vain vikan kierroksen aikana

- tytär rupesi itkemään lounaalla kun tapasi tätinsä pitkän ajan jälkeen. Onneksi rauhoittui nopeasti.

-lounashetki ravintolassa ei ollut mitenkään rentouttava, sillä tytär oli kovin itkuinen liian lyhyiden päikkäreiden vuoksi

Seuraa elämääni Instagramin kautta @joukolatar

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013

Instagram