Keksin yksi aamu, että minun ja vauvan päivä voisi alkaa rauhallisesti ravintola-aamiaisella. Tykkään tunnetusti aamiaisista ja brunsseista - mikä voisikaan olla parempi startti päivään kuin valmiiksi tehty herkullinen aamiainen jossain kivassa miljöössä. Päätimme tällä kertaa mennä Raitapaitoja ja leikkokukkia (joka on muuten yksi ehdottomista suosikkiblogeistani) blogikirjoituksen innoittamana Storyyn aamiaiselle. Vauvalle laitoin oikein mekon päälle, kun tiedossa oli kaupunkipäivä ja itse laitoin uutta ylle - olimme valmiita tyylikkäälle aamiaiselle. Ajattelin matkalla kauppahalliin, että miten ihanaa onkaan olla äitiyslomalla ja päästä nauttimaan heräilevästä Helsingistä.

Story sijaitsee uusitussa Helsingin vanhassa kauppahallissa. Storya pyörittää joukko huippuravintoloitsijoita, joten ravintolalta voi odottaa jotain kivaa ja laadukasta. Tykkään kauppahalleista, joten oli ihana päästä nauttimaan kauniista miljööstä heti aamusta. Storyssa on aamiaisella tarjolla neljä eri mutkatonta annosta. Lisäksi vitriinissä näytti olevan tarjolla muun muassa erilaisia runsaita voileipiä. Tarjoilijan suosituksesta otin jugurttia, puuron ja eggs benedictin. Näillä annoksilla jaksoin hyvin seuraavaan ateriaan asti, joka oli vasta iltapäivästä neljän aikaan. Granola ja jugurtti olivat taivaalliseen hyvää! Parasta tietysti oli kokea kuinka vanha kauppahalli on herännyt uudestaan eloon.

 Tämä oli se kaunisteltu versio. Mutta miten homma oikeasti menikään...

Hotkin Eggs Benedictin pureksimatta siinä välissä kun tytär makoili hetken tyytyväisenä vaunuissa. Häsläsin toisella kädellä paitojeni ja imetysliivien kanssa saadakseni tissin esille ja toisella kädellä hyssyttelin itkevää vauvaa; olin taas tehnyt epäkäytännöllisen asuvalinnan. Olisin tarvinnut lisää vettä juodakseni, mutta en jaksanut lähteä vauvan ja kaikkien kamojen kanssa toiselle puolelle ravintolaa, sillä en uskaltanut jättää tavaroita vartioimatta. Söin hyssyttelyn tiimellyksessä kylmäksi ehtinyttä ohrapuuroa ja imetin samalla lastani. Yritin piiloutua kohteliaasti ravintolan viimeisimpään nurkkaan, kun ajattelin, että ravintolan toiset asiakkaat ja erityisesti turistit saattavat häiriintyä imetyksestä. (Minä muuten imetän melko julkisesti, enkä todellakaan syötä tytärtäni missään invavessassa) Uusi silkkipaitani oli aivan puklussa, kun en ollut vieläkään oppinut, että tytär on tämän viikon aikana ruvennut puklauttelemaan. Tajusin, että minun on käytävä seuraavaksi Stockmannin tuoksuosastolle, jos en haluaisi tuoksua äidinmaidolta seuraavassa tapaamisessa. Häpesin, että vauvani itkeskeli ja muut joutuivat sitä kuuntelemaan, vaikka on ihan luonnollista, että vauvat välillä itkevät. Lopuksi kulautin kurkusta alas liiaksi jäähtyneen mansikkateeni.

Ja kun tämä kaikki häsläys oli ohi ja lähdimme kävelemään ulos kauppahallista, tytär nukahtikin minun tuurillani silloin välittömästi tyytyväisenä vaunuihinsa. Olisihan tämä voinut huonomminkin mennä, mutta emme ehkä pariin päivään lähde kahden ravintolaan.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013

Instagram