Mieheni ja minä kävimme viime vuonna joka kuukausi treffeillä, tosin marras- joulukuussa emme treffailleet hyvästä syystä - suloinen tyttäremme syntyi ja elelimme vauvakuplassa jokusen kuukauden. Tosin itse taidan vieläkin olla siellä samaisessa kuplassa. Kuukausittainen parisuhdeaika olikin ihan paras uudenvuodenlupaus ja taisi olla ainut lupaus josta pidin kiinni. Käytiin elokuvissa, ulkona syömässä, museossa, taidenäyttelyssä, kynttilädinnerillä laiturilla - sellaisia perustreffijuttuja. Ja olihan meillä babymoonikin Helsingissä. Kerroinkin tämän vuoden alussa, että asetin saman tavoitteen tällekin vuodelle, eli kerran kuussa on päästävä treffeille.

Päästiinkin nyt vuoden ekoille treffeille. Mutta mukanamme oli kolmekuinen vauvamme. Viime vuonna oli helppo saada lastenhoitaja Hissulle, mutta nyt kun on kaksi lasta, kynnys viedä lapset hoitoon on todella kasvanut, en jotenkin halua rasittaa läheisiäni, vaikka hyvin tiedän, että moni on mieluusti meidän mussukoiden kanssa. Toki ratkaisu olisi se, että veisimme tytöt joko eri hoitopaikkoihin tai kotiimme tulisi useampi lastenhoitaja. Elikkä ehkä todellinen syy onkin siinä, että en halua antaa Herttaa vielä muiden hoidettavaksi pitkäksi aikaa. 

Ajattelin, että olisihan se jo tavallaan lapsivapaata-aikaa, kun saamme isomman tytön hoitoon, vauvahan nyt näin pienenä kulkee helposti vaan mukana menossa. Varasin pöydän ravintolasta heti kello viideksi kun ravintola aukeaa. Suunnittelin, että pienokainen nukkuisi alkuun iltapäikkäreitään, välissä vähän imettäisin, tyttö viihtyisi tyytyväisenä köllöttelemässä vaunuissaan, me saataisiin syödä ja jutella rauhassa ja lopuksi käytäisiin drinskuilla upeassa näköalaravintolassa tyttären nukkuessa taas päikkäreitä. Todellisuus oli jotain ihan muuta.

Ei mennyt nämä treffit kuin elokuvissa. Alku alkoi hyvin kun Hertta nukahti välittömästi vaunuihin kun lähdimme suuntaamaan kohti Clarion hotellin Kitchen & Table ravintolaa. Mutta juuri kun istahdimme pöytäämme Hertta heräsi. Hiukan aikaa "nylkytin" (mikä se oikea verbi on?) vaunuja ees taas siinä toivossa, että vauva saisi uudestaan unenpäästä kiinni, turha toive. Odottaessame ruokia lepertelimme ja lässytimme tyttöselle ja ihailimme hänen suloisuuttaan, niin, eikö treffien tarkoitus ollut jutella niitä aikuisten juttuja? Annokset saapuivat ja laitoimme vauvan köllöttelemään Stokkeihin. Mies söi kaksin käsin hotkaisemalla hampurilaisensa, jotta sai kärsimättömän vauvelin syliin. Sitten tytölle iski nälkä ja ajattelemattomana olin tilannut jonkun nuudelikeiton, joten syöminen imetyksen lomassa yhdellä kädellä ei todellakaan ollut mahdollista, joten sain nauttia lopuksi kylmää keittoa. Tilattiin rohkeasti jälkkärit, yritin imettää niin, että viereisen pöydän nuoripari ei höiriintynyt, kärryteltiin vuoron perään miehen kanssa josko tyttö nukahtaisi, syliteltiin vauvaa jne. Kaiken keskiössä oli kuopuksemme. Illallisen päätteeksi huomasin siinä istuvani yksin pöydässä syömässä jälkkäriä ja yritin nauttia hyvästä viinistä samalla kuin isi-ihminen heijasi vaunuja taka-alalla. Ei luovutettu vielä, drinkit näköalabaarissa oli saatava, kyllä tyttö nukahtaisi vaunuihin kun lähtisimme liikkeelle. No baarissa oli niin kova jumputus käynnissä jo alkuillasta, että käännyimme ovella.

Tytär nukahti vaunuihinsa välittömästi kun päästiin ulos hotellista ja nukkui hyvin koko matkan. Kotimatka olisi ollut hyvää rauhallista aikaa keskustella puolison kanssa, mutta taisin roikkua tämän ajan somessa, kun kerrankin minulla oli lapsivapaa hetki. Kotiinkin mentiin niin aikaisin, että esikoinen ei ollut vielä nukkumassa, joten päästiin (jouduttiin) taas käymään jokailtaiset iltarutiinit läpi.

Mies järjestää helmikuun treffit. Toivottavasti pystymme kyseisillä treffeillä keskittymään toisiimme. Sillä paljon olisi juteltavaa ja päätettävää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (18)

Vierailija
1/18 | 

Hmmm.. KAKSI hoitajaa kahdelle rauhalliselle ja helppohoitoiselle lapselle, ootko oikeasti tosissasi???? Meillä ne öjä lasta iältään 1-7 vuotiaat ja lukioikäinen tyttö pärjää oikein hyvin katraamme kans, on ollut jopa 6h kun olemme olleet mieheni kanssa kahdestaan viettämässä iltaa. Hoitajamme on laittanut lapsemme nukkumaan, lukenut ja leikkinyt heidän kanssaan, vaihtanut vaippoja, antanut iltapalaa ja tyhjentänyt ja täyttänyt tiskikoneen ja siivonnut lasten kanssa lelut pois. Kun tulimme kotiin, kaikki lapset nukkui tyytyväisinä. Ja hoitajia oli tosiaan vain yksi, joka on tottunut olemaan lasten kans :) avutonta sakkia läheisesi jos ei pärjää kahden pienen lapsen kans muutamaa tuntia! Vai olikohan lie vitsi kyseessä.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Lähinnä tosiaan kynnys jättää kuopus ensimmäistä kertaa hoitoon on iso. Vauvalla kun ei ole vielä mitään rytmiä ja on täysimetyksellä. Taaperot kuitenkin ovat paljon helpompia hoidettavia kuin sylissä/tissillä viihtyvät vauvat. Ihanaa, että teillä on löytynyt hyvä hoitaja, jolle haluat ja pystyt jättämään hoitoon monta lasta.

Nanni
2/18 | 

Toivottavasti pääset pitämään kiinni upeasta tavoitteestasi! Parisuhdekin tarvitsee aikaa ja panostusta.

Meillä yhdelle oli helppo saada hoitaja ja kahdellekin vielä löytyi. Nyt kun isovanhemmat ovat enemmän hoidettavia kuin hoitajia ja kummeilla omia lapsia, emme kehtaa kysyä kolmelle hoitopaikkaa kuin kerran vuodessa hääpäivänä. Parempi kai sekin kuin ei mitään.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Kiitos, varmasti pääsemme jatkossa treffeille. Kunhan kuopus vanhenee niin hänellekin rupeaa muodostumaan jokin selkeä rytmi päiviin, niin kynnys jättää vauva hoitoon ei ole niin suuri, kun voi jättää hoitajalle jonkinlaiset "vauvamme käyttöohjeet". Muistelen, että esikoinen oli hoidossa jo 2kk iässä pari tuntia, nyt kuopuksen kohdalla ei ole kiire mihinkään.

Vierailija
3/18 | 

Meillä myös kolmen kuukauden ikäinen kuopus, sekä lisäksi isompia sisaruksia muutama. Emme mieheni kans edes oleta et vauva jätettäisiin hoitoon jollekin "ulkopuoliselle", minä ja mieheni ollaan vain hoidettu häntä ja hän kulkee treffeillämme mukana ainakin puolen vuoden ikään saakka kun täysimetän siihen saakka ja sit alan pikkuhiljaa antamaan kiinteitä. Pullosta en ole edes yrittänyt antaa maitoa ja erossa olen ollut vauvastamme max 1,5h lenkkeilyn/ kauppareissun ajan. Vauva-aika on niin niin lyhyt että kahdenkeskisillä treffeillä ja omissa menoissa ehtii kyllä käydä ilman vauvaa senkin jälkeen kun vauva on hiukan isompi. Ja varsinkin kun teille ei enempää ole lapsukaisia tulossa niin ei ole homma eikä mikään ottaa pienimmäinen mukaan paikkaan kuin paikkaan ja ette kyllä käymään kahdenkeskisillä treffeillä myöhemmin kun vauva kasvaa :) keskittykää nyt pieneen vauvaanne ja sen ohella parisuhteeseen ;)

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Totta puhut, voimme tosiaan ottaa vauvan mukaan jatkossakin treffeille. Katsotaan miten asiat kehittyy seuraavan kuukauden aikana.
Itse oon käynyt muutamankin kerran omissa menoissa, jolloin isi on syöttänyt vauvalle pullosta maitoa. Kuopus kyllä syö pullosta, mutta imuote on sellaista hakemista.
Vaikka kyseessä ei luultavasti oo viimeinen vauvavuoteni, niin kyllä tää on ainutlaatuista aikaa. Oon nauttinut tästä vieläkin enemmän kuin esikoisen vauvavuodesta.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Joo, sen on taas oppinut, että kun aloittaa ruokailun vauvan nukkuessa herää tämä varmasti ensimmäisen suupalallisen kohdalla. 😂

Vierailija
5/18 | 

Täysimetys + alkoholi??? Raskaus- ja imetysaika olisi melko lyhyitä aikoja elämässä viettää "tipatonta".

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Joo, olen juonut lasillisen viiniä/kuohuvaa raskauden jälkeen silloin tällöin vaikka imetän. Varmaan googlesta löytyy faktaa kuinka paljon veressä pitäisi olla alkoholia, jotta sitä on myös äidinmaidossa. Lisäksi tulee huomioida, että humalassa ei saa käsitellä vauvaa.

saagaliina

Minäkään en ymmärrä alkuunkaan että imetyksen aikana/ saatikka vauvan kanssa lähdetään alkoholilla löytämään, ei edes ruokaviiniä. Kaikki mitä syöt ja juot menee maidon kautta vauvalle! Mutta kukin tyylillään. Itse olen pidättäytynyt alkoholista täysin raskauden ja imetyksen aikana. Vasta sen jälkeen kun vauva ei syö enää lainkaan tissimaitoa.

Vierailija

En kestä näitä jeesustelijoita. Eikö teillä ole surullisessa arjessanne mitään muuta ilonaihetta kuin tuntea ylemmyyttä jostain turhasta marttyyriroolista? Lasi viiniä, iik! Mutta suklaata kyllä mussutetaan naama tahmeana j akahvia lipitetään: kaikki se kofeiini menee suoraan vauvalle myös!! Ja sitten ihmetellään kun suomalaiset vauvat eivät nuku yöllä. Kyllä muissa maissa nukkuvat ja avioliitot pysyvät kasassa, kun on enemmän Joukolattaren asennetta (vähemmän pieruverkkareita ja marttyyriasennetta ja enemmän viiniä ja treffejä puolison kanssa).

Sundaysunday
6/18 | 

Mun mielestä on hienoa että yrititte kumminkin mennä treffeille, olisihan se parhaassa tapauksessa voinut mennä just nappiin :)
Ei musta ole mahdoton ajatus kaksi hoitajaa kahdelle lapselle. Varsinkin omalla kohdalla voisin kuvitella että isovanhemmat hieman arastelee taas pienen vauvan hoitoa, ja eri hoitopaikat antaisi täyden rauhan keskittyä. Myöhemmin sama hoitopaikka on varmaan sisaruksillekin mukavampi.
Tsemppiä tuleviin treffeihin. Jos kokee tarvetta parisuhdeajalla (kuten itse koen) kannattaa siitä yrittää pitää kiinni.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Treffeillä käynti on kyllä ihan huippua, vatsanpohjassa on sellainen kiva kutina, aivan kuten suhteen alkuaikoina. Katsotaan päästäänkö helmikuussa treffeille kaksin, vauvan kanssa vai kenties tuplatreffeille ystävien kanssa. Romanttista arkea teille. ❤

Vierailija
7/18 | 

Hytkyttää rattaita, EI NYLKYTTÄÄ.
(Koirat nylkyttävät jalkaa vasten tai toisiaan, kun naivat.)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013