Tein joku aika sitten meidän päivä-postauksen mökkipäivästä ja kyselin silloin lukijoiden toiveita tavallisista arkipäivityksistä. Arkiset jutut tuntuivat olevan toivottuja, joten tässä kooste meidän perheen tästä päivästä, tai oikeastaan eilisestä.

Tiistaipäivä alkoi kunnolla hieman ennen seitsemää. Mies lähti töihin kuuden aikoihin ja siitä asti köllin hereillä sängyssä, vaikka yleensä käännän vaan kylkeä ja jatkan unia sen jälkeen kun mies on tullut antamaan lähtöpusun. Ehkä ajatukset pyörivät sen verran paljon jo tulevassa päivässä, etten saanut enää nukahdettua.

Tosiaan ennen seitsemää lastenhuoneesta rupesi kuulumaan itkua. Yleensä vauva herää tyytyväisesti jokellellen, joten tiesin, että kaikki ei ollut nyt hyvin. Tytär olikin heittänyt rakkaan Halipupu-unilelunsa pinnojen välistä lattialle ja itki sen perään, rauhoittui siis välittömästi kun sai oman pupunsa takaisin syliinsä.

Meidän välillä oli aamupusut ja hyvät huomenet. Aamumaito on viime päivien aikana jäänyt pois ja tyttö rupeaakin tyytyväisesti leikkimään heti herättyään ennen aamutoimia.

Laitoin tytön kuntoon päivää varten ja menin itse suihkuun. Pystyn käymään hyvin suihkussa, vaikka olen kaksin tytön kanssa kotona, sillä taapero istuskelee aina kylppärin kynnyksellä odottelemassa ja höpöttelee siitä minulle.

Aamutoimien jälkeen istahdettiin rauhassa yhdessä aamiaispöytään. Molemmat söimme viiliä marjasoseella. Syötin tyttöä, sillä tällä hetkellä riippuu hetkestä tykkääkö hän pitää itse lusikkaa kädessä. Haasteita tuotti yllättäen D-vitamiini pastilli, jonka tyttö sylki suustaan, joten annoin tälle D-vitamiinit tippoina.

Laitoin pöydässä tytölle laastarin peukaloon, estämään että pikkuinen ei imisi peukkua. Hissun peukalo on nimittäin melko pahan näköinen, kun tyttö ilmeisesti imee peukkua yön aikana unessa paljon. Laastari pysyi sormessa ehkä vartin ja loppu aamun se olikin vaan jännä leikkikalu.

Tämä aamu oli todella rauhallinen, eikä meillä ollut kiire mihinkään. Ehdin jopa petaamaan sängyn. Muistelin niitä aikoja, kun tyttö oli nuorempi ja nukkuimme yhdeksään asti, jolloin aamut olivat todella kiireisiä, jos halusimme ehtiä jonnekin. Nyt kun heräämme seitsemältä tuntuu päivä ihanan pitkältä ja ehdimme tehdä kaikkea rauhassa. Ja kuinka luonnollisesti ja helposti tämäkin rytmi on vaan muotoutunut.

Hissu viihtyi aamulla jotenkin poikkeuksellisen hyvin yksinään rauhassa leikkimässä huoneessaan. Yleensä hän haluaa olla joko lähellä minua tai kulkee määrätietoisesti ympäri asuntoa availemassa laatikoita. Tänä aamuna tyttöä kiinnosti erityisesti kirjat ja musiikin kuuntelu. Sillä aamu oli rauhallinen ehdimme lukemaan yhdessä monta kirjaa ja samalla halimaan. Tytön leikkien aikana täytin pyykinpesukoneen, meikkasin, tein muutaman puhelun, järjestin paikkoja ja puin.

Kotimme lähellä on mukava leikkipuisto, jonne lähdimme. Aluksi osallistuimme yhteiseen lauluhetkeen, jonka jälkeen tyttö keinui, leikki hiekkalaatikolla, ajeli mopolla ja leikki nukella. Itse yritin ehtiä juttelemaan naapuruston äitien kanssa jotain.

Helsingin leikkipuistojen parhaita juttuja näin kesällä on puistoruokailu, joka on tarkoitettu lapsille. Yksi ateria vähemmän mitä tarvitsee miettiä ja valmistaa itse, tosin itselle pitää keksiä sitten jotain lounasta. Tänään tarjolla oli kasvihernekeittoa ja se upposi hetkessä Hissulle.

Sillä lounas oli vasta klo 12, lähdimme puistosta välittömästi kotiin päikkäreille. Tyttärenihän syö yleensä lounaan jo klo 11. Pikaisen vaipan vaihdon jälkeen siivosin aamuiset leikit pois ja laitoin verhot kiinni tytön huoneessa ja tytön sänkyyn. Tämä nukahtikin välittömästi peiton alle.

Olin pyytänyt äitin lastenvahdiksi, sillä minulla oli sovittuna tärkeä tapaaminen. Äidilläni on onneksi viikolla vapaapäiviä ja hän on mieluusti tullut näinä päivinä tarvittaessa viettämään aikaa lapsenlapsensa kanssa. Äitini on ollut Hissun kanssa jo useasti, eikä ihmeellisempiä vauvanhoito-ohjeita hänelle tarvitse antaa, mikä helpottaa elämää suuresti.

Itselleni puin suosikkimekon päälleni ja lähdin julkisilla palaveriin. Tapaaminen olikin menestys, mutta siitä lisää myöhemmin.

Tapaamisen jälkeen minulle jäi luppoaikaa ennen seuraavaa ihanaa sovittua menoa. Niinpä teinkin tehoiskun Stockmannille, jossa kävin mm. ihoanalysissa Kiehl´sin osastolle ja ostin itselleni sopivan putsarin. Alkosta kävin ostamassa shampanjaa, sillä olin sen ansainnut. Sillä olin poikkeuksellisesti aivan yksin liikenteessä ajattelin hiukan fiilistellä ja menin sushille Stockmannin sushi-baariin, niin hyvää.

Kävin vielä ostamassa Nespressolta lisää suosikkikahveja (Roma ja Dulsoa ja Vanilio) kotiin ja samalla nautin myymälässä kupillisen cappuccinoa.

Minulle oli varattuna kuumakivihieronta SiluettiSpassa. SiluettiSpa on mielestäni tällä hetkellä  Helsingin tyylikkäin spa. Mikä tunnelma siellä vallitseekaan kun sinne astuu sisään! Miljöö on niin rauhallinen ja mystinen, hoitohuoneet ovat mielettömiä, kynttilät palavat, tee on täydellistä, palvelu on ensiluokkaista, rauhallinen musiikki soi taustalla ja hoidot ovat täydellisen rentouttavia.

Kiitos äidilleni tästä ihanasta joululahjasta. Heidi loves!

Kotiin päästyäni kello oli 19 ja tytär oli juuri käynyt nukkumaan. Oli ihana kuulla, että kaikki oli mennyt hyvin äidilläni ja tytöllä. Miehenikin oli lähtenyt treeneihin, sen jälkeen kun oli töistä tultuaan käynyt pikaisesti tekemässä päivällistä tytöille. Eli mummi oli hienosti hoitanut illan puistoilut ja iltatoimet.

Kun mieheni tuli treeneistä kotiin korkkasimme shampanjapullon. Kilistimme nimittäin uudelle työpaikalle, jonka olin päivällä käynyt sopimassa. Hienoa Heidi! Aloitan uudessa työpaikassa jo kesän aikana. Olin jotenkin ajattelut olevani kotona vielä kesän yli, mutta kun sain yllätten mieluisan työtarjouksen oli siihen pakko tarttua. Mieheni jää nyt kotiin siihen asti kunnes tyttö aloittaa päiväkodissa. Olen todella onnellinen, että isäihmiselle tarjoutuu myös mahdollisuus olla kotona, eikä niin, että omisin kaikki perhevapaat itselleni. Toki olen kateellinen jo nyt, että mieheni saa jäädä kotiin tytön kanssa, mutta se aika heille suokoon. Isoja muutoksia siis tulossa meidän perheen arkeen. Mutta tällä hetkellä olo on kyllä innostunut, onnellinen ja helpottunut!

Illalla katsottiin telkkarista puoliehdeksän uutiset ja Huvila ja Huussi. Uutista lähtien olen istunut tässä koneella ja kirjoitellut tätä postausta ja valinnut ja ladannut kuvia juttuun. Välissä katsoin Iinan todella sympaattiset ja hellyyttävät videopostaukset heidän päivästään. Maksoin myös laskuja, vastailin tuttujen onnitteluihin koskien uutta työpaikkaa, varasin tyttärelle aamuksi lääkärinajan, vastailin blogiyhteistyö sähköposteihin ja viimeistelin tulevan postauksen.

Sellainen kaupunkipäivä. Hieman erilainen päivä, sillä saamani työtarjous on taas yksi iso askel elämässäni. Lisäksi sain olla vain aamupäivän tyttären kanssa, sillä palaveri ja jo aikoja sitten varattu spahoito täyttivät minun iltapäivän ja illan. Huomenna, eli siis tänään,  onneksi saan viettää koko päivän tyttären kanssa, tosin illalla pääsen teatteriin.

Aurinkoista viikkoa sinulle!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013

Instagram