Vietin tällä viikolla syntymäpäiviäni. 31 vuotta tuli mittariin. Syntymäpäivissä on aina sellainen kiva kutkuttava tunnelma. Viime vuonna syntymäpäiviä juhlittiin isommin tasavuosien kunniaksi - oli glögijuhlat ja illallinen Savoyssa.

Syntymäpäiväni alkoi ihanasti, kun nukuttiin tyttären kanssa puolikymmeneen. Ihan luksusta, sillä edellisenä yönä olimme koko perhe valvoneet pari tuntia vauvan nuhan vuoksi ja nyt nukuimme kaikki hyvät pitkät yöunet. En tiedä oliko tyttären yöpöydällä olleilla sipuleilla vaikutusta hyviin yöuniin. Mies oli jättänyt lahjan tyynyn päälle odottamaan heräämistäni. Lahjojen saaminen on kyllä niin hauskaa näin aikuisenakin.

Tein rauhassa tyttären aamutoimet. Imetys, aamupesu, päivävaatteet, hammaspesu ja puuro. Tytär rupesi leikkimään tyytyväisenä olohuoneen lattialla ja ajattelen syödä rauhassa aamiaisen. Mies oli yllätykseksi tehnyt jääkaappiin valmiiksi voileipiä. Kahvinkeittimenkin hän oli ladannut valmiiksi. Laitoin jouluradion soimaan ja sytyttelin kynttilöitä ympäri kotia. Kahvi maistui hyvältä ja oli ihana syödä aamiaiseksi jotain muutakin kuin iänikuista puuroa. Aamiaispöydästä seurailin vauvan leikkejä ja samalla juteltiin kivoja.

Päivällä tyttären kanssa ulkoiltiin ja käytiin asioilla. Miehen tultua töistä kotiin lähdettiin juhlaillalliselle Kuninkaan Kartanoon.  Oli kiva syödä rauhassa yhdessä koko perheen voimin. Ja ihanan lahjapaketinkin sain. Tytär oli mitä mainioin ravintola-asiakas - jutteli, söi hyvin ja käyttäytyi mallikkaasti.

Mukava päivä ennen perheen joululoman alkua.

Miten päivä todellisuudessa meni:

- olin saanut tyttären aamutoimet tehtyä ja hän leikki tyytyväisenä lattialla, juuri kun rupesin nauttimaan aamiaista, tuli vauvalle välttämätön vaipan vaihto

- olin vasta lopettamassa aamiaistani, tuli tyttärelleni kaamea nälkä - äkkiä lounasta hänelle

- olin suunnitellut lähteväni ulos vaunulenkille tyttären 1. päikkäreiden aikaan, mutta kun väsy tuli niin aikaisin en ollut ehtinyt saamaan itselleni muuta päälle kun mieheni virtyneen paidan (klo oli jo kuitenkin lähes puolipäivä), joten nukutin tyttären sisälle

- tytär nukkui huimat 20min päikkärit, tiesin jo silloin, ettei hän tulisi jaksamaan päivälliseen asti näillä unilla

- minulla oli kakkua jääkaapissa, mutta kukaan äitikavereistani ei ehtinyt juuri tänään poikkeamaan kahville

- lähdettiin vaunulenkille ja asioille, kun ajattelin, että tytär haluaisi nukkua niiden 20min unien jälkeen lisää. Väärin aateltu, tytär huuteli ja hymyili ohikulkijoille. Toisaalta kivaa, että reissu meni mukavasti ja jäätiin vielä pihalle leikkimään vaunuajelun jälkeen

- sisällä yritin pitää tytärtä hereillä leikin lomassa päivälliseen asti, jotta nukkuisi sitten normaalit päikkärit päivällisen jälkeen autossa matkalla Kuninkaan kartanolle

- tytär nukahti kuitenkin syliini leikin lomassa

- tytär itki koko automatkan kartanolle ja syötin pullosta maitoa, jotta rauhoittuisi. Perillä tajusimme, että hän oli huutanut kuumuutta.

- illalla kotona puuro ei yllättäen maistunutkaan, ajattelimme mieheni kanssa, että tytär on luultavasti jo liian väsynyt

- mitä vielä - vielä kaksi tuntia normaalin nukkumaanmenoajan jälkeen tytär lauloi iskän kanssa lauluja Soivasta laulukirjasta

Seuraa päiviäni Instagramissa joukolatar.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013

Instagram