Raskausviikko 18 oli varsinaista hemmottelua. Helatorstain tienoilla tytär ja isi-ihminen lähtivät mökkeilemään Joukolaan muutamaksi päiväksi ja sain monta vuorokautta aikaa vain itselleni. Hoitelin kaupungissa käytännönasioita, tiedätte varmaan miten ahdistavaa on kun lista tekemättömistä asioista pyörii jatkuvasti mielessä. Lisäksi tein vapaa-aikana vain niitä juttuja mistä itse tykkään: istuin kahviloissa ja kävin treenaamassa rauhassa. Tosiaan treenit sujuvat taas ihan eri temmolla, kuin viime viikkoisen flunssan aikoihin. Vaadin, että mökkeilijät palaavat kotiin ennen äitienpäivää ja äitienpäivä olikin kerrassaan täydellinen päivä. Muutaman päivän erossa olo teki rehellisesti sanottuna hyvää sekä parisuhteelle että siihen kuinka jaksoin taas olla läsnä ja leikkiä tyttären kanssa. Äitienpäivän aamuna esitin nukkuvaa, samalla kun kuuntelin kuinka mieheni ja tytär valmistivat minulle aamiaista. Aamiainen tuotiin sänkyyn laulujen saattelemani ja yksi päivän parhaista hetkistä oli kun söimme tyttären kanssa riti rinnan jugurttia ja voileipiä pehmeiden valkoisten lakanoiden välissä. Muutenkin päivä oli täynnä aurinkoista yhdessäoloa brunssilla ja Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Jotta tämä hemmottelu ja oma aika ei päättyisi tähän, niin kävin eilen suosikki kauneushoitolassa, eli Living Day Spassa, odottaville äideille tarkoitetussa sweet living for mom-to-be -hoidossa. Niin täydellistä, että itkin spasta lähtiessäni, mutta lisää Living Day Spasta ja kokemastani hoidosta kerron lisää blogissakin.

Olen tällä viikolla tuntenut jonkinlaista kroppakriisiä. Asiaa ei ole helpottanut se, tai luulenpa että syy siihen on, kuulemani kommentit siitä kuinka olen pyöristynyt, lihonut ja levennyt. Tiedostan toki itsekin, että olen muuttunut muhkeammaksi myös muualta kuin masun seudulta, mutta ei se tunnu kivalta, kun toiset naiset avoimesti arvostelevat ulkonäköäni. Ehkä lapsellista miettiä omaa ulkonäköään raskaana ollessa, mutta jotenkin kriiseilen nyt kroppani vuoksi. Uskon kuitenkin, että tämä turpoaminen tasoittuu, nyt kun olen päässyt liikkumaan ja ruokailukerrat pysyvät järkevinä. Vielä kun saisin pidettyä ruoka-annokset jotenkin naisellisina, kun minulle on jäänyt tavaksi syödä lounaaksi sellaisia rekkamiesannoksia että, olen syönyt ihan vaan varmuuden vuoksi runsaasti, etten vaan kokisi heti inhoamaani näläntunnetta. Muhkeutta on tullut onneksi lisää myös rintavarustukseen. Olen aina ollut rintava, mutta muistelen, että esikoisen raskauden aikana rinnat eivät kasvaneet kuin vasta synnytyksen jälkeen, mutta nyt rinnat tuntuvat jo nyt valmistautuvan tulevaan imetysrupeamaan. Kasvanut kuppikoko olikin hyvä syy hankkia uusia alusvaatteita vielä tässä vaiheessa ennen kuin pääsen käyttämään seksikkäitä imetysliivejä. :)

Olen ottanut tavaksi iltaisin rauhoittua ja oikein keskittymällä keskittyä josko masusta tuntuisi potkuja. Jotain kuplintaa on masussa tuntunut, mutta en tiedä olenko vain kuvitellut, vai onko kyseessä ensimmäiset hentoiset vauvanliikkeet. Rupean pian olemaan melko hysteerinen, että onhan masussa edelleen kaikki hyvin ja odotan malttamattomana parin viikon päästä olevaa rakenneultraa. Naapuri tarjosi lainaan kotidoppleriaa, mutta en uskaltanut sitä vielä testata, kun pelkään, että en löytäisi heti vauvan sykkeitä.

Kommentit (17)

Pauke
1/17 | 

Muistan kans, ku raskaana olin sellaisessa mamien hemmottelu hoidossa ja itkin onnesta, ku astuin autoon miehen tullessa hakemaan. Oli niiin rentouttavaa, et jos joskus vielä onnistaa ja uudelleen raskaudun, niin aivan varmasti menen uudestaankin :)

Ihana massu <3

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Jotenkin se fiilis täydellisestä hoidosta ja hetkestä, jolloin sain kuunnella vain omaa kehoani ja siellä kasvavaa pienokaistani, sai minut todella liikuttuneeksi. Itsekin kävin ensimmäisen raskauden aikana odottajille tarkoitetussa hoidossa, joten voi kai sanoa, että tästä on tullut tapa. Nyt kokemani spa ja hoito oli kyllä jotain ihan omaa luokkaansa.

Kiitos, rakastan masua ja rakastan tätä olotilaa raskaana ollessa. Mitä nyt vähän kriiseilen ihan turhaan.

jonna.mm
2/17 | 

Tuttua on tuo muiden naisten kommentointi raskauskiloista - tai lähinnä oon kuullut siitä vanhemmilta naisilta. Minulle anoppi sanoi lähtiessään lomalle, että lihoo siellä varmaan samaa tahtia kuin minä. Ja oma mummoni sanoi, että nyt näyttää tulevan jo liikaa kiloja liian nopeasti. Inhottavia kommentteja, kun odotan kumminkin kaksosia ja painoa saa tullakin. Sitä paitsi kärsin oikein kunnon turvotuksesta, sormuksetkaan ei ole mahtuneet sormiin sitten rv10. Tosi loukkaavaa se on, kun kyse on ihan luonnollisista kiloista, jotka kertyy vähärasvaisesta ja -suolaisesta ruokavaliosta huolimatta. En minäkään ikinä kommentoi ei-raskaana olevillekaan painosta, ja ei kyllä kovinkaan kummoista sivistystä osoita, jos siitä odottaville äideille alkaa keljuilemaan.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Nimenomaan vanhemmat naiset minuakin ovat arvostelleet. Luulenpa, että nuorempi sukupuoli ymmärtää, että langanlaihuus ei ole se ainoa naisihanne.

Neuvolassa tuntuvat seuraavan tarkkaan tuota turvotusta, ja hyvä niin, mutta itse en valitettavasti voi mielestäni laittaa sen pikkiin, sillä ihan rehellisestä lihomisesta on ollut kyse mun tapauksessa. :)

Tuulia29
4/17 | 

Ihan ensimmäisenä onnittelen raskaudesta! Olen blogisi pitkäaikainen seuraaja ja ekaa kertaa uskalsin / ehdin nyt kommentoida jotain tänne. Tykkään blogistasi tosi paljon. Ihanaa seurata raskauttasi viikko viikolta. Itse haaveilen kolmannesta, vaikka tiedän ettei kolmas lapsi ole mahdollista. On kuitenkin ihanaa lukea kaikesta odotukseen ja äitiyteen liittyvästä.

Ihan turhaan kriiseilet kroppasi takia, oot tosi upeen näkönen! Ihmettelen miten joku voi ylipäätään arvostella raskaana olevaa kiloista :o

Onnellista odotusta Heidi ja ihanaa kesän jatkoa!

Ps. Mä luulen että ne on just niitä vauvan liikkeitä mitä oot tuntenut ;)

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Olipa mukavaa kun tulit tänne kommentoimaan!

Olen aina ollut hiukan muhkea, mutta siitä huolimatta sinut itseni kanssa. Tunnustan, että painoa on tullut vähän liikaa tässä alkuraskauden aikana, mutta en kuitenkaan jaksaisi kuulla loukkaavia kommentteja toisilta ihmisiltä. Onneksi mies edelleen tykkää minusta kaikesta huolimatta ja sanoo, että "toiset tykkää muhkummasta". <3 Enköhän mä saa taas oman itsevarmuuteni pian takaisin.

Kiitos kauniista sanoista. Ja kiitos, että seuraat blogiani. Mukavaa viikonloppua sinulle.

Vierailija
5/17 | 

Itse lihoin vain 7kg koko raskauden aikana ja ällistyin hieman niitä positiivisia kommentteja. Oi kun olet vielä niin hoikka! Ja et ole yhtään muuttunut (kasvanut) muualta paitsi vatsan kohdalta! On niin kapoiset kasvot! jne. Olin toki iloinen etten lihonut yhtään koska olen ihan normaalipainoinen, eli en tarvinnut mitän 'varastoa' hehe. Mutta jännä miten raskaudenkin aikana nykyään ihannoidaan ettei kerry muualle 'extraa'. Jopa neuvolassa oltiin innoissaan. Tokihan se on hyvä terveyden kannalta ettei liho turhaan mutta kuitenkin. 

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Itselläni tuli ensimmäisen raskauden aikana painoa +10kg ja ajattelin, että se olisi hyvä määrä tässäkin raskaudessa. Toisin taitaa kuitenkin käydä, sillä tuo 10kg taidetaan saavuttaa jo lähiviikkojen aikana. Apua, sillä tiedän nimittäin, että minulta ei raskauskilot niin vain lähde pois.

Mielestäni on hyvä, että neuvolassa seurataan odottajan painoa, onhan se merkittävä terveydellinen asia. Ja eikö sitä sanota, että ei sitä oikeasti tarvitse syödä kahden edestä raskaana, niin kuin itselleni on ainakin nyt käynyt. Mutta tosiaan ulkopuolisten ei mielestäni tarttisi kommentoida odottajan painoa, sillä tuleva äiti on muutenkin aika herkässä mielentilassa raskaana ollessaan. Hurjaa on myös se miten nykyään ihannoidaan sitä, kuinka nopeasti kuninkaalliset ja fitnesstähdet palautuvat muutamassa päivässä synnytyksestä ja raskaudesta. Itselläni oli pömppömaha vielä monta kuukautta synnytyksen jälkeen.

Vierailija
6/17 | 

Pömppömaha ja kilot saa ollakin raskauden jälkeen, ei ole mitään kiirettä koittaa ehtiä viikko synnytyksen jälkeen normimittoihin. Annetaan vauvavatsan pömpöttää ihan rauhassa ja ethän sä nyt mikään lihava ole. Ei se laihuus ole ainoa oikea  ihanne tässä maailmassa, pääasia kun on terveyttä ja muuten elämä kunnossa, viis muutamasta ylimääräisestä kilosta , kunhan ei sairaalloisesta ylipainosta ole kysymys! Onnellista odotusta :)

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Joo, kyllä jokainen äiti palautuu raskaudesta jossakin ajassa. Toisilla se vaan kestää kauemmin, kuten itselläni. :) Hurjaa vaan miten mediassa tuodaan aina esille kuinka julkkisäidit ovat upeasti palautuneet jo parin päivän sisällä synnytyksestä.

Vierailija
7/17 | 

Niin, ehkä kannattaa koittaa syödä terveellisesti niinkuin olet tehnytkin, ja välttää välipaloja. Minulle tuli ensimmäisessä raskaudessa kiloja 10, jotka kaikki jäivät synnärille. Toisessa raskaudessa taas painoa alkoi kertymään alusta asti enemmän ja turvotustakin tuli tasaisesti enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Kokonaisuudessaan painoa tuli raskauden aikana lisää 19 kiloa, joista vielä 10 kannoin kotiinkin. Ihan puhdasta lihomistakin oli mukana, mutta onneksi ylimääräiset kilot karisivat puolessa vuodessa. Nyt jos tulisin vielä raskaaksi, niin ehdottomasti pyrkisin välttämään vastaavan painonnousun kuin toisessa raskaudessa. Se teki olon tukalaksi. Mutta ei se tietenkään maailmanloppu ole, vaikka painoa tulisikin vähän enemmän lisää, kunhan pysyy kohtuuden rajoissa.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Tämän raskauden alussa nälkä oli jotain niin jäätävää, että normaalit 5 ateriaa päivässä todellakaan riittäneet. Neuvolatäti rauhoitteli, että onneksi olin kuitenkin syönyt pääasiassa terveellisesti, enkä syönyt nälkääni suklaata, sipsiä tai pullaa. Nykyään onnneksi nuo 5 ateriaa päivässä.

Hienosti olet saanut raskauskilot karistettua. Itseltäni taisi siihen kulua lähemmäs vuosi, joten tiedän, että kilot eivät minusta häviä niin vaan ja sen takia olen kauhulla seurannut tämän raskauden painonnousua. Toivon tosiaan, että paino pysyy kohtuuden rajoissa, sillä tiedän jo nyt, että en tunne itseäni hyväksi liian isossa kropassa synnytyksen jälkeen.

Kirsi
8/17 | 

Minulla tuli myös toisen raskauden aikana huomattavasti enemmän kiloja kuin ekassa raskaudessa. Oli turvotusta ja muutenkin lihoin. Tiedän hyvin, miten ikävää tuollainen kommentointi on, vaikkei se pahaa tarkoittaisikaan. Raskaana ollessa vaan herkistyy ja pahoittaa mielensä helpommin. Yritä olla välittämättä, eläkä stressaa etukäteen kilojen pudottamista. Vauvan synnyttyä sinulla on myös esikoinen, joka pitää liikkeessä myös vauvan nukkuessa. Usko vain, kyllä ne kilot sulavat aikanaan.

Onnea odotukseen Heidi.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Toivotaan tosiaan, että  nämä raskauskilot lähtevät tällä kertaa helpommin pois kropastani kuin esikoisen vauva-aikana. Kiitos tsemppaavista sanoistasi.

StyleC
9/17 | 

Argh, itse en voi käsittää kenenkään painon kommentointia missään tilanteessa, en siis myöskään raskaana ollessa. Ellei kyseessä ole erittäin erittäin läheinen ihminen ja syy todella painava, en ikinä enkä missään tilanteessa kommentoi toisen painoa (siis myöskään sen laskua) ellei ihminen itse ota sitä puheeksi. Minua ei kiinnosta eikä minulle kuulu kenenkään muun paino tai sen kehitys, eikä koskaan voi tietää mitä taustalla on. Omassa raskaudessani minulle tuli tosi vähän lisäkiloja -jopa siis niin vähän että tutkittiin onhan kaikki hyvin (onneksi oli). Minusta tuntui sen takia ihan hirveältä, kun minulle aika usein kommentoitiin kuinka pieni olin jne. Kommentoijat tarkoittivat sanansa kehuiksi ja halusivat vain hyvää, mutta itsestä tuntui kuin minusta ja painostani olisi yhtäkkiä tullut vapaata riistaa, jota kaikki saavat töllätä ja kommentoida. Sen lisäksi että olin tietysti huolissani, kun paino ei noussut vaikka loppuvaiheessa yritin jopa oikein tankatakin, mikä lisäsi kommentoinnin tuomaa pahaa mieltä. Onneksi kaikki meni hyvin ja lapsi oli/on edelleen terve (myös syntyessään aivan normaalipainoinen), mutta jotenkin ajatus (joskus tulevaisuudessa kenties mahdollisen) toisen raskauden mukanaan tuomasta vertailusta ensimmäisen raskauden pieneen mahaan jne kauhistuttaa jo etukäteeen. 

En vaan voi millään lakata hämmästelemästä niitä kaikkia erilaisia tapoja, joilla äidit painavat toisiaan maahan. 

Sinä näytät upealta! Toki painonnousua kannattaa jonkin verran seurata juuri mainitsemistasi terveydellisistä syistä ja sinulla on muutenkin oikeus tuntea kaikkia niitä tunteita joita raskaus muutoksineen herättää, mutta toivottavasti pystyt kuitenkin pääasiassa keskittymään voimaan hyvin:) Muuta ehtii murehtia sitten myöhemmin <3 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013