Viimeisiä raskausviikkoja viedään ja olen ruvennut pohtimaan, että milloinkohan lähtö synnytyssairaalaan tulee, mistä tiedän että milloin pitää lähteä synnyttämään niin ettei tule käännytettyä takaisin kotiin mutta kuitenkin ehtii saamaan ammattilaisten apua. Sillä ensimmäinen synnytykseni käynnistettiin aikoinaan raskausviikolla 41+0 en tiedä mitä tapahtuu tai miltä tuntuu kun synnytys käynnistyy luonnollisesti. Esikoisen kohdalla kävimme viimeisenä iltana mieheni kanssa illallisella, ystävämme heitti meidän aamulla Kätilöopistolle ja sitten ruvettiinkin käynnistelemään synnytystä, oli jotenkin huvittavaa, että tiesimme etukäteen tarkan syntymäpäivän. Tällä kertaa toivon, että raskaus ei menisi paljoa yliajalle ja kroppani tajuaisi käynnistää synnytyksen luonnostaan. Sillä uudelleensynnyttäjille ei Helsingissä järjestetä synnytys/perhevalmennusta, jossa käsitellään synnytystä, muistin, että HUS:illa on Vauvamatkalla-sivut, josta löytyikin hyvin tietoa milloin tulee lähteä sairaalaan. Nyt toivon, että rupeaisin tuntemaan tämän raskauden ensimmäisiä kuvuliaita ja säännöllisiä supistuksia. Ja jos synnytys käynnistyy lapsivedenmenolla toivon, että se tapahtuu yhtä selvästi ja rajusti kuin ensimmäisen synnytyksen kohdalla, eikä mitään pientä tiputtelua.

Sillä odotan jo synnytystä innolla olen ruvennut havainnoimaan kehoani jatkuvasti. Olenkin löytänyt vaikka mitä pieniä poikkeuksellisia oireita. Alaselkäkipua - synnytys varmasti käynnistyy pian. Kuumat aallot - mistä tämäkin on merkki. Pahoinvointi - miksi tässä vaiheessa raskautta voin pahoin erityisesti iltapäivisin. Ja toimiiko masukin vähän poikkeuksellisesti. Loppujen lopuksi nämä kaikki taitavat olla vaan omia keksimiäni oireita.

Kaiken kaikkiaan odotus tällä viikolla on ollut hyvinkin leppoisaa. Minä nautin, ei kipuja ja pystyn elämään normaalisti. Olo on jo hyvin haikeaa, sillä tätä elämänvaihetta ja masua tulee varmasti ikävä. Olenkohan oikeasti viimeistä kertaa elämäni aikana raskaana.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 | 

Siinä vaiheessa ku supistukset alkaa oleen sitä luokkaa, että kyyneleet tulee silmiin tai meinaa lähteä taju on hyvä soittaa synnytyssairaalaan varsinkin jos lepo ei auta ja ne tulee säännöllisesti.
Itse just tällä hetkellä synnytyssairaalassa ja huomenna rv 39

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Iik, ihan samoilla raskausviikoilla mennään. Tsemppiä sinulle hirmuisesti synnytykseen! <3

Joo toi supistusten säännöllisyys on varmaankin se selkein merkki käynnistyneestä synnytyksestä, jotkut niitä ilmeisesti kellottava kotona ollessaan.

Vierailija

Kiitos, pikkunen synty eilen alkuillasta.

Ne kysyy puhelimessa kuinka pitkiä supistukset on ja miten usein niitä tulee. Jos et pärjää yhtään kotona kannattaa se sanoa, koska ainakin oma avautuminen oli nopea ja kivulias kaikissa asennoissa ennenkuin otin kipulääkkeen.

Varaudu muuten, ettet pääse kättärille. Meillä kävi, että Helsinki oli täynnä ja jouduttiin meneen Espooseen.

Pikkunen voi tulla hyvinkin äkkiä, koita olla stressaamatta ja onnea tulevaan

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Onnea tuhannesti! <3

Pitääpä tutustua puhelimen kellosovellukseen. :) Kuulinkin, että viime viikonloppunakin oli Kättärillä ollut sulku. Tänään juuri mies harjoitteli ajoreittiä Kättärille, katsotaan tuliko tarpeeseen, vai pääsemmekö mekin Jorviin. Se olisi toisaalta ihan hellyyttävä ajatus, sillä itse olen Jorvissa syntynyt silloin joskus viime vuosisadalla.

Ihania vauvantuoksuisia ensihetkiä teille ja kiitos tsempistä! <3

MiiaK
2/6 | 

Hih! Nyt on pakko kertoa omasta synnytyksen alusta, koska niin paljon samoja mietteitä oli silloin, mitä nyt tekstissäsi luettelit. Itse kuulostelin myös ennen synnytystä omia olotiloja ja supistuksia, joita tulikin muutama viikko ennen h-hetkeä, mutta taisivat olla vain harjoitusversioita. Koin myös kuvotuksen kaltaista pahaa oloa viimeisen kuukauden aikana ja viimeiset viikot olivat liikkumisen kannalta aivan tuskallisia, kun tuntui, että pienestäkin rasituksesta oli koko lantionseutu superkipeä.

Näin meni oma synnytykseni alku:

Vuorokausi ennen lapsivesien menoa kroppa päätti tyhjentyä ylä- ja alakautta. Olin ihan varma, että vatsatauti oli iskenyt ja toivoin vaan, että menisi nopeasti ohi ettei tarvitsisi synnyttää kipeänä. Seuraavana päivänä viimeisiä viikkoja vaivanneet lantion ja alaselän kivut olivat kuin taikaiskusta poissa ja pystyin taas kävelemään ilman tuskanhikeä otsalla. Keskiyöllä menivät lapsivedet juuri, kun olin menossa nukkumaan ja siitä alkoivat heti selvät synnytyssupistukset. Siinä vaiheessa ei tarvinnut arvuutella onko synnytys käynnissä vai ei :)  Sairaalaan lähdettiin klo 2.30, kun panadolista ja lämpimästä suihkusta ei ollut mitään hyötyä kivunlievitykseen.  Kättärille olin soittanut lapsivesien menon jälkeen ja saanut ohjeet olla kotona niin kauan, kunnes supistukset tulevat säännöllisesti n. 5 min välein ja pystyn kivun kanssa olemaan. Itse olisin varmaan vielä ollut pitempään kotona, mutta mies totesi kahden jälkeen, että nyt on pakko lähteä ja ilmoitti Kättärille tulostamme. Klo 6.49 meillä olikin jo ihana tyttövauva sylissämme.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Hahaa, eli ehkä näillä mun oirelöydöillä on jotain yhteyttä siihen, että synnytys olisi käynnistymässä.

Hauskaa, että jaoit oman synnytyksesi kulun, itseasiassa se kuulostaa pelottavan samalta kuin ensimmäinen synnytykseni. Lapsivedet menivät kun kävin nukkumaan joskus klo 22-23 aikoihin ja heti siitä alkoivat kivuliaat supistukset. Lämmin suihku auttoi siihen asti kunnes pääsin synnytyssaliin ja vauva syntyi aamulla klo 6.32. Olin kuitenkin jo valmiiksi sairaalassa, kun olin saanut pari lääkettä, joiden piti käynnistää synnytys.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013