Kuva elokuulta Sveitsistä kun olin juuri saanut tietää olevani raskaana


Kuva elokuulta Sveitsistä kun olin juuri saanut tietää olevani raskaana. Olimme mieheni kanssa useamman päivän ihan hämillämme isosta uutisesta, emme voineet uskoa sitä todeksi. Todellisuus iski vasta kun pääsimme matkalta kotiin.

Sillä olimme pitkään toivoneet vauvan tulevan olin ehtinyt googlettelemaan alkuraskauden oireita. Toivoin nimittäin monien kuukausien ajan, että josko meitä onnistaisi tässä kuussa ja kuuntelin kehoni antamia viestejä tarkkaan. Jotkut äidit tuntevat nimittäin arkuutta rinnoissa, väsymystä tai pahoinvointia jo ennen kuin saavat tietää olevansa raskaana. Minulla ei tuollaisia oireita ollut ollenkaan. Jälkeenpäin aateltuna minulla oli kuitenkin RanskaSveitsi- matkalla erilainen tunne, edes ranskalaiset viinit eivät maistuneet, ehkä sisimmässäni tiesin olevani jo silloin raskaana ja kehoni rupesi suojelemaan tulevaa vauvaamme.

Nykyään moni kysyy minulta, että miten olet voinut, onko ollut pahoinvointia. Ilolla olen saanut kertoa, että ei minulla ole ollut mitään raskausoireita ja vointini on ollut erinomainen. Mutta kun tarkemmin ajattelen niin onhan näitä oireita ollut.

Ensimmäisenä tulee mieleen valtava ruokahaluni. Sudennälkä tuli parin tunnin välein. Tunnuin pyörtyväni jos en saanut juuri sillä hetkellä ruokaa vatsaani. Alussa himoitsin ikäväkseni kaikkea tuhtia ruokaa, kuten pastaa ja voileipiä. Vasta viimeisten viikkojen aikana näläntunne on rauhoittunut ja olen päässyt takaisin normaaliin ateriarytmiini ja terveelliseen ruokavalioon.

Väsymystä minulla oli ainoastaan kesällä, saatoin nukkua kolmen tunnin päiväunia.  Onneksi väsymys kaikkosi nopeasti ja nyt tilanne on lähes päinvastainen sillä monena aamuna herään aikaisin ennen herätyskellon soittoa.

Rintani ovat kasvaneet jo nyt varmasti useamman kuppikoon. Pitäisi mennä liiviostoksille kunhan kerkeäisi ja löytäisin motivaatiota.

Tunteet ovat herkillä. Itkeskelen usein kun kuuntelen musiikkia, luen lehtiä tai katson televisioita. Herkästä minusta on tullut vielä herkempi.

Yhteenvetona olen siis voinut erinomaisesti. Toivottavasti tämä jatkuu näin loppuraskaudenkin ajan ja saan nauttia raskaudesta täysin rinnoin.

Tämä kuva tältä päivältä Joukolattaren Instagramista, viikkoja 20+1.


Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013

Instagram