Tyttäreni siirtyi juuri ennen 2v-syntymäpäiviään nukkumaan isojen tyttöjen sänkyyn, tai oikeastaan mitään siirtymistä ei tapahtunut, tuunattiin vaan pinnasänkyä taaperolle sopivaksi. Ensimmäiset puolivuotta Hissu nukkui äitiyspakkauslaatikossa, mutta sen jälkeen hän on viettänyt yöt Ikean Sundvik-pinnasängyssä. Nyt poistimme kyseisestä pinnasängystä toisen laidan, jolloin sängystä tuli oikein oivallinen taaperosänky. Jotta muutos ei olisi ollut liian raju ostin Ikeasta Vikare-turvalaidan.

Mutta miksi tämä muutos tapahtui vasta nyt? Tuntuu nimittäin, että moni samanikäinen lapsi on jo aikoja sitten siirtynyt nukkumaan isojen lasten sänkyyn. Meillä ei kuitenkaan ole ollut mitään tarvetta tähän muutokseen aikaisemmin, sillä tyttö ei ole esimerkiksi koskaan ollut aikeissa kiipeillä pois pinnasängystään. Nyt vaan tuli itselleni olo, että kaksivuotias on jo niin iso, että hänen ei pitäisi enää nukkua pinnasängyssä. Hissu on nukkunut viimeiset puolitoistavuotta täysiä 12h yönia, joten ehkä minua pelotti miten muutos vaikuttaisi tytön öihin ja samalla koko perheen nukkumiseen. Laiskuutta ja mukavuudenhakuisuutta siis. Mutta nyt oli tartuttava härkää sarvista, sillä halusin hoitaa tällaiset isot muutokset ennen vauvan syntymää. Päätimme mieheni kanssa tehdä muutoksen viikonloppuna, jolloin mahdolliset heräilyt ja rumbat eivät väsyttäisi työpäiviämme

No mites ne yöt ovat uudessa sängyssä sujuneet? Yllättävän hyvin. Päätimme hoitaa iltarutiinit samalla tavalla kuin aina aikaisemminkin poikkeuksena oli, että tytär sai itse kiivetä sänkyynsä. Tyytyväisenä hän jäikin ensimmäisenä iltana hakemaan unta "pesäänsä", niin kuin hän itse sänkyään kutsuu, aivan kuten aikaisemminkin. Ajattelin, että tämäpä sujui kivuttomasti. Tuli seuraava ilta ja sitten kuuluikin iltalorujen- ja pusujen jälkeen pienten askelien ääntä lastenhuoneesta. Näin jo kauhulla silmissäni Supernanny jaksoja, joissa lasta palautetaan sänkyynsä kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja illassa. Saatoin Hissun takaisin vuoteeseensa, peittelin ja sanoin, että nyt nukutaan. Sinne tytär nukahtikin itsekseen. Tämän yhden kävelyn jälkeen tyttö on pysynyt sängyssään, aamuisinkaan hän ei tule pois sängystä ennen kuin hänen luokseen mennään "äitiiii, isiiii" huhuilujen kutsumana.

Ainoa ongelma on ollut, että olemme mieheni kanssa lähes joka yö heränneet Hissun itkuun, sillä hän on hävittänyt tärkeän Pena-pupunsa, eikä saa nukahdettua ilman tätä. Yleensä Pena löytyykin lattialta sängyn viereen pudonneena ja jätin pinnasängyn reunapehmusteen estämään Penan putoamista, mutta sekään ei ole auttanut. Muutenkin tuntuu, että tyttö pyörii sängyssään valtavasti ja näin ollen Penakin putoaa lattialle tai eksyy peittomytyn sisään. Pitäkää peukkuja, sillä nyt on ollut kaksi yötä, jolloin Pena on pysynyt koko yön Hissun vierellä ja meidän ei ole tarvinnut käydä lastenhuoneessa yöllä ja reunapehmusteenkin poistin. Heidi loves katkeamattomat yöunet. Mutta muuten tämä muutos on tosiaan sujunut kivuttomasti ja se, että tyttö saa itse kavuta sänkyynsä iltasadun jälkeen peiteltäväksi, tuntuu olevan hänelle iso juttu. Eli summa summarum, turhaan jännitin etukäteen tätä kehitysaskelta.

Mutta miten ihmeessä saan lapsen pysymään sängyssä ilman tuota turvalaitaa? Tuntuu, että lapsi pyörii sängyssään kuin väkkärä yön aikana. Ja sitten pitäisi jossain vaiheessa päättää mikä juniorisänky hankitaan Hissulle, sillä tämä nykyinen sänky siirtyy alkuvuodesta kuopukselle.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 | 

Helpostihan teillä tuo siirtyminen meni. Minun kokemukseni mukaan aika harvoin siirretään alle 2-v pois pinnasängystä. Juuri 2-v täyttänyt on oikein sopivan ikäinen siihen. Meillä ei ainakaan ole mitään suunnitelmaa siirtää 1,5v pois pinniksestä vähäänaikaan. Eikä turvalaidan poistamisella ole mitään kiirettä, monissa lastensängyissäkin on se vaihtoehto. Itse ostamme nuoremmalle Ikeasta halvan ja kevyen sängyn hänen siirtyessään pois pinniksestä. Esikoiselle ostimme turhan kalliin (muurame) sängyn ja sitä ei nyt voi vaihtaa vaikka välillä pienempi sänky ja nyt erityylinen sopisi paremmin.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Helpottava kuulla, että emme ole hirveän myöhäisherännäisiä tämän asian suhteen. Toisaalta jokainen tekee kaikki asiat omalla sopivalla tavallaan. Itselläni jää vaan jotkut asiat mieleen, kun "vertaa" omaa kasvatustaaan tai lapsen kehitystä muihin samanikäisiin.

Tuo juniorisängyn valinta on kyllä vaikea, sillä siinä lapsi tulee kuitenkin nukkumaan vuosia. Meidänkin pitäisi sitten jossain vaiheessa päättää, että nukkuvatko lapset tulevaisuudessa kerrossängyssä, sillä sekin vaikuttaa tähän uuden sängyn hankintaan.

Serafiia_
2/5 | 

Kiva kuulla, että siirtymä on onnistunut noin hyvin! :) Täällä 1v. 9kk tyttö nukkuu vielä pinnasängyssä ja nukahtaa edelleen vain rinnalle. Joten siinä myös lisähaastetta tulevaan, että nukahtaisi iltatoimien jälkeen itsenäisesti sänkyynsä!
Voimia odotukseen! :)

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

On kyllä helpottavaa, että tytär nukahtaa itsenäisesti sänkyynsä, näin on tapahtunut jo viimeisen puolentoistavuoden ajan. Nautin kyllä nykyisestä tilanteesta ja hiukan jo jännittää, että millainen nukkuja tulokas mahtaa olla.

Jotenkin suloista, että sinun pikkuinen vaatii läheisyyttä nukahtamiseen. <3 Nauti siitä nyt, sillä kyllä sekin taitaa muuttua, kun lapsi kasvaa. Ja jos voimia riittää, niin voihan sitä yrittää muutamana iltana nukuttamista eritavalla.

Mukavaa kevättä sinulle.

Sininen
3/5 | 

Meillä esikoinen siirtyi juniorisänkyyn  1 v 11 kk:n ikäisenä ja kuopus pari päivää ennnen 2-vuotissynttäriä. Turha sängyn vaihtoa on mielestäni kiirehtiä, jos pinnasängyssä unet hyvin maittavat eikä tuleva pikkusisarus ole sänkyä viemässä.

Esikoiselle ostimme Nyytti jatkettavan lastensängyn, jossa emme koskaan käyttäneet mitään lisälaitaa. Vielä tuon sängyn hankintavaiheessa olin sitä mieltä, että kuopukselle ostamme aikanaan samanlaisen toisen sängyn.

Kahdella lapsella on kuitenkin sen verran leluja ja vapaata lattiatilaakin pitää olla, että päädyimme ostamaan Roope-Riikka jatkettavan kerrossängyn. Tässä mallissa saa siis säädettyä sekä ylä- että alasängyn pituutta ja sänkyjä voi käyttää myös erikseen. Sänkyjä on saatavina muutamalla pääty- ja reunavaihtoehdolla sekä irroitettavilla lisälaidoilla. Sänky on täyspuuta ja sen saa maalaamattomana tai maalattuna. Sekä ylä- että alasängyn painoraja on 180 kiloa eli sängyssä voi hyvin äiti tai isä pötkötellä lasten kanssa.

Sängyssä on meillä nukuttu nyt 4 kuukautta ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Esikoinen oli pari päivää vajaa 4-vuotias, kun hän siirtyi yläsänkyyn nukkumaan. Lakanoiden vaihdon yhteydessä on tullut testattua, että sänky ei kaadu vaikka itse roikkuisi alasängyn reunalla koko painolla ja kiipeäisi siitä yläsänkyyn. Tämä on itselleni ainakin tärkeä turvallisuusseikka. Lakanoiden hankala vaihto on ainoa, jossa sängyssä en tykkää, mutta sama ongelma on kaikissa kerrosängyissä.

Tulipas pitkä tarina, josta toivottavasti on hyötyä sänkypohdinnoissa. =)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
Sisältö jatkuu mainoksen alla