Eilen lauantaina Helsingissä järjestettiin Perheet Safkaa -ravintolatapahtuma. Mukana oli 13 huippuravintolaa, jotka kutsuivat lapsiperheet nauttimaan hyvästä ruasta ja ravintolakokemuksesta. Tapahtumapäivän tavoitteena on muuttaa ravintola- ja kaupunkikulttuuria lapsi- ja perheystävällisemmäksi. Kun viime vuoden puolella kuulin tästä tapahtumasta tiesin, että tämä on niin meidän juttu ja varasin pöydän Shelteriin.

Meidän perhehän on tunnetusti käynyt rohkeasti syömässä ulkona myös lasten tultua perheeseemme. Olen aina kammoksunut ajatusta, että kun mukana on lapsia niin ravintolavalinta olisi jokin ketjuravintola ja olemmekin käyneet esikoisen ja nyt vauvankin kanssa niissä hieman paremmissakin ruokaravintoloissa ja kahviloissa. Minulta kysytään useasti vinkkejä lapsiystävällisestä ravintolasta, mutta olen jotenkin vieroksunut tätä kysymystä, sillä harmittelen usein sitä, että lapsiystävälliseksi ravintolaksi edelleen luokitellaan vain ne ravintolat joissa on leikkipaikka ja lastenlista nakeilla ja ranskalaisilla. Itse koen, että lapsiystävällinen ravintola on sellainen, jossa lapsi otetaan jollakin pienellä tavalla huomioon, aivan kuten itsekin haluan hyvää palvelua, odotan, että ravintola huomioi lastenkin tarpeet.

Perheet Safkaa tapahtumassa oli mukana Aito, Bronda, The Cock, Elite, Juuri, Löyly, Muru, Presto, Salutorget, Shelter, Stringberg, Teatteri ja Töölönranta. Tapahtumapäivänä perheiden ei tarvinnut stressata, että häiritsisivät muita asiakkaita, koska muutkin ravintola-asiakkaat olivat lapsiperheitä. Kyseiset ravintolat kutsuvat varmasti lämmöllä lapsiperheet jatkossakin asiakkaikseen, joten kyseiset ravintolat kannattaa laittaa mieleen kun seuraavan kerran mietit lapsiystävällistä ravintolaa. Eilen tapahtumapäivänä jokainen ravintola oli omalla tyylillään toteuttanut Perheet Safkaa ajatusta ja ottaneet lapset huomioon erilaisin keinoin - lapset pääsivät tekemään itse jälkiruokia, oli ilmapalloja, livebändi soitti, oli lastenlistaa, lapset söivät maksutta/puoleen hintaan, oli mehupaketti (vrt. viinipaketti), viihdykkeinä oli oppi&ilo-vihkosia, oli leikkisiä ruokalistoja, sosemenuita vauvoille, syöttötuoleja oli varattu enemmän ja vaunuparkit mietitty. Lähes kaikkien ravintoloiden kattaukset olivat tapahtumapäivänä loppuunvarattuja, joten kaupunkilaiset ovat selkeästi kaivanneet tällaista kaupunkikulttuuritapahtumaa jonne lapsiperheet ovat oikeasti tervetulleita.

Shelterissä vallitsi yllättävän rauhallinen meininki kun astuimme ravintolaan sisään eilen, vaikka pöydissä safkasi ainoastaan lapsiperheitä. Asiakaskunta näytti koostuvan nuorista aikuisista, jotka luultavammin muutenkin arvostavat hyvää ruokaa ja kaupunkielämää, ja heidän lapsistaan. Meidän kolmekuukautinen Hertta oli ravintolan nuorin asiakas ja sen lisäksi ravintolassa oli leikki-ikäisiä ja koululaisia. Meidät ohjattiin pöytään, jonka viereen saimme hyvin asetettua lastenvaunut, jossa Hertta nukkui parhaillaan päikkäreitä. Shelterissä oli eilen tarjolla heidän normaaliin ruokalistaan pohjautuva kolmen ruokalajin menu, joka aikuisille maksoi 40€, alle 10v lapsille 18€ ja perheen pienimmille alle 5v lapsille ravintola tarjosi kokemuksen. Alkudrinkeiksi valitsimme kaikille vadelmalimpparit. Limut tarjottiin matalista laseista (plussa tästä, sillä tällaista lasia taaperonkin on helppo käsitellä) ja Hissu sai pillin (hyvää tilannetajua tässäkin). Koska ravintolassa oli yksi menu tapahtumapäivänä tuli eri annokset sujuvalla tahdilla, eikä pitkiä odottelutaukoja tullut, nämä odottelut kun usein saattavat olla hetkiä jolloin lapsen kärsivällisyys herpaantuu. Shelterissä oli pöydissä kyniä ja Oppi&Ilo-tehtävävihkosia, joiden parissa meidän Hissu vietti mielenkiinnolla aikaansa aina kun odotimme seuraavien annosten valmistumista. En tiedä olisiko sattumaa vai oliko ravintola tarkoituksella laittanut perheemme pöytään, joka oli sohvan vieressä, mutta erityiskiitos siitä, sillä vauva viihtyi herättyään joitakin aikoja sohvalla köllötellen, joten me vanhemmat saimme molemmat kädet käyttöömme ruokaillessa, ainakin välillä. Tähän liittyen näin viereisessä pöydässä kätevän ratkaisun, että vauva oli Manducassa koko ravintolakäynnin ajan, jolloin vanhemmalla oli molemmat kädet vapaana, vauva oli tyytyväinen ja isä syötti siinä samalla vauvalle välillä maitoa/sosetta. Ruokailun päätteeksi lapset saivat ravintolasta mukaansa ilmapallot. Kaiken kaikkiaan onnistunut ravintolakokemus ja oli kiva päästä viimein kokemaan tämä uudehko ravintola. Kiitos Shelter!

Omat vinkkini onnistuneeseen ravintolakokemukseen vauvan ja taaperon kanssa:

- lähde rohkeasti syömään lasten kanssa ravintolaan. Todella harvassa ovat nimittäin ravintolat, joissa henkilökunta pyörittelisi silmiä, jos seurueeseen kuuluu lapsia. Perheystävällisiä ravintoloita on monta!!

- valitse sopiva ajankohta. Aamiainen ja lounas ovat aina lapsiystävällisiä vaihtoehtoja, ja jos olet suuntaamassa ravintolaan illalliselle kannattaa mennä heti alkuillasta, jolloin ravintolassa on vielä rauhallista ja lapset eivät ole väsyneitä.

- valitse teidän seurueelle sopiva ravintola. Rauhalliset ruokaravintolat ovat aina hyvä valinta. Me ollaan käyty lasten kanssa huippuravintoloissakin, kuten Spis, Savoy ja Gaijin. Erityisen lapsiystävällisenä ravintolana on jäänyt mieleen Carelia. Jos tiedän, että ravintola on hyvin meluisa illallisaikaan, että en halua mennä sinne lasten kanssa.

- ilmoita pöytävarausta tehdessä, että seurueeseen kuuluu lapsia. Ravintola pystyy näin miettimään sopivan istumapaikan ja varaamaan tarvittaessa syöttötuoleja. Esimerkiksi sohvapöydät ovat hyviä vauvaperheille, jolloin vauvan saa köllöttelemään sohvalle.

- kysy henkilökunnalta mihin voit jättää lastenvaunut, että ne eivät ole tiellä. Suurissa ravintoloissa vaunut mahtuvat mahdollisesti jopa pöydän viereen ja pieneen ravintolaan vauva tulee helposti mukaan turvakaukalossa ja onneksi nykyajan vaunuissa kopat ovat kompaktinkokoisia ja irtoavat helposti rungosta.

- vanhempien vastuulla on katsoa miten lapsi käyttäytyy ravintolassa. Normaali puheensorina on aina sallittua, mutta esimerkiksi itkupotkuraivareita tai huutamista en omalta lapseltani hyväksy ravintolassa. Muita ravintola-asiakkaita ei saa häiritä. Ravintolassa ei myöskään saa juosta tai olla tarjoilijoiden tiellä, ihan turvallisuussyistä.

- kysy miten ravintola on hinnoitellut lastenruokailun. Tekevätkö he kenties puolikkaita annoksia lapsille? Perustuuko hinnoittelu lapsenikään?

- osaa vaatia ja kysy rohkeasti asioita tarjoilijoilta. Tarvitset sitten pienempää lasia lapselle, syöttötuolia, syvää lautasta, tyynyjä istuinkorokkeeksi, vauvanruokapurkin lämmittämistä, pilliä, lisää servettejä, kynää ja paperia. Henkilökunta kyllä auttaa.

- kannusta lasta maistamaan erilaisia ruokia ja tarjoa hänelle siihen mahdollisuus. Anna lapsen valita ruokalistalta haluamansa annos, jos hän on jo sen ikäinen. Eikä tosiaan kannata mennä vain sellaisiin ravintoloihin, joissa on oma lastenlista, sillä tällaiset ravintolat tarjoavat usein lapsille ranskalaisia, nakkeja ja nugetteja. Monet ravintolat tekevät annoksista pieniä maisteluannoksia. Älä pakota lasta syömään, siitä jää monesti pitkä aikaisia kammoja. Itse kylläkin olen sortunut lahjontaan, kuten eilenkin tein, "jos maistat tuota lehtikaalta saat jälkiruan". Ja yleensä kun saan lapseni maistamaan jotain uutta, niin yleensä se on ollut hänen mielestään hyvää.

- ota ravintolaan mukaan viihdykettä lapsille. Se voi olla esimerkiksi kirja taikka piirustusvälineet. Ja puhelinhan on aina mukana, josta lapsi voi katsella kuvia, videoita taikka pelailla. Vaikka kotona meillä ei ole ruokaillessa mitään viihdykkeitä esillä, olen ravintoladinnereillä ollut sitä mieltä, että kun lapsi viihtyy niin muutkin pöytäseurueesta viihtyvät. Mutta siitä olen pitänyt kiinni, että kun ruoka-annos tulee eteen, niin lelut ja laitetaan siksi aikaa pois.

- menkää ravintolaan isolla porukalla. Kun pöytäseurueeseen kuuluu sukulaisia ja ystäviä, niin esimerksiksi vauvalle riittää sylittelijöitä. Ja mikä voisikaan olla parampaa yhdessäoloa kuin seurustelu ruokapöydän ääressä hyvästä ruasta nauttien.

- harvoissa ruokaravintoloissa on erillistä hoitohuonetta taikka hoitopöytää vessassa. Kanna siis mukana omaa hoitoalustaa, jolloin vaipanvaihto onnistuu tarvittaessa vessanpytyn kannella, allastasolla taikka pahimmassa tapauksessa vessan lattialla. Äläkä koskaan vaihda vaippoja ravintolasalissa.

Toivottavasti Perheet Safkaa- tapahtumapäivä uusitaan tulevaisuudessa. Kannattaakin seurata Perheet Safkaa facebook-sivuja, sillä järjestäjät tuntuvat haluavan jatkoa tälle tapahtumalle, joten ehkäpä seuraava tapahtumapäivä ilmoitetaan piakkoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (15)

Pia
1/15 | 

Vau! Todella kiva tapahtuma :) Olisi kiva jos laajenisi muuallekkin päin suomea niin pääsisi kokemaan :) ihania kuvia ja kiva postaus taas kerran! Kiitos!

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Toivotaan, että tapahtuma saa jatkoa ja leviäisi jopa valtakunnalliseksi tapahtumaksi. Perheet Safkaa-tapahtuma kannustaa varmasti lapsiperheitä menemään ravintoloihin myös muinakin kuin vain tapahtumapäivinä. Ja toivottavasti sellaiset ruokaravintolat, jotka ovat nyrpistelleet neniään perheille, ymmärtäisivät kyseisen asiakaskunnan tärkeyden.
Ja kiitos kivasta palautteesta, lämmitti mieltä!

Vierailija
2/15 | 

"esimerkiksi itkupotkuraivareita tai huutamista en omalta lapseltani hyväksy ravintolassa". Öööö, mitä teet, jos lapsi saa ravintolassa itkupotkuraivarit? Meillä ne ainakin voi kestää niin pitkään, että jos esim. ravintolan ulkopuolelle lähtisi lapsen tunteiden viilentymistä odottelemaan, niin ehtisi kyllä omat ruuat jäähtyä ja muut syödä omansa.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Kääk, valitettavasti mulla ei ole mitään hyviä vinkkejä tässä nyt jakaa. Oma tyttäreni ei ole kyllä koskaan vielä saanutkaan raivareita ravintolassa. Luulenpa, että syyt siihen miksi taaperoni osaa käyttäytyä ravintolassa on, että hän on aina käynyt ravintoloissa, kerron aina etukäteen hänelle minne ollaan menossa joten tietää mitä tuleman pitää, vältän tilanteita kun lapsi olisi väsynyt (tyttö nukkuu edelleen selkeät päikkärit ja pitkät yöunet), lapsi hallitsee perus pöytätavat joten niistä ei tarvii riidellä ravintolassa, ruokaa on nenän edessä ja tarvittaessa otan esille viihdykkeet jos mielenkiinto rupeaa herpaantumaan. Näillä keinoin ravintola käynnit on pääasiassa rauhallisia.

Vierailija

Luulenpa että oikea syy on se että lapsesi on oikeasti todella kiltti ja rauhallinen tapaus jonka luonteeseen kuuluu vain käyttäytyä ja totella : D ja toivottavasti ymmärrätte myös tämän ja arvostatte sitä miten helppoa arkea elätti hänen myötä. T. Hieman väsyneen katkera suuritarpeisen ja villin pojan äiti.

Sellaistaäitiyson

Se on se kasvatus, KASVATUS. Ainan niinkuin koiranpennuillakin. 😊 Jotkut osaavat ja toiset eivät. Näin yksinkertaista. Lasten käytökseen pitää aina puuttua, jos sitä haluaa muokata. Taidat sallia itsellesikin hieman huonompia tapoja, jollet pysty pitämään lapsiasi kurissa. Tää Joukolatar osaa hommansa, oikea esimerkki hyvästä äitiydestä ja sekös teitä vikisijöitä aina niin ärsyttää!?

Vierailija
3/15 | 

Eiköhän se ole kyse lapsen temperamentista . tietenkin uteliaat lapset ovat myös uteliaita ravintolassa ym He kyselevät koko ajan , saattavat haluta tutustua muihin ihmisiin ja yleensä heistä kuuluu myös ääntä enemmän Hyvin rauhallinen lapsi toki istuu paikallaan kuin tatti , ravintolassakin .Menkää kaikki vaan ilomielellä ravintoloihin !

Vierailija
4/15 | 

Minäkin oisin kysynyt mitä konkreettisesti voi tehdä kun ravintolassa ei saa juosta pöytien väleissä, kiellät sen ja nappaat uhmaikäisen syliin, uhmaikäinen saa itkupotkuraivarit... Sittenkö lähdetään kaikki kotiin ja maksetaan tyhjästä, kaikilla on nälkä..?

Meidän kohta kolmevuotiaan puolesta en pysty mitenkään takaamaan etteikö uhmaraivoa syntyisi ihan missä vaan, kunhan lasta kielletään tekemästä juuri sitä mikä hänelle tuli mieleen. Tietenkin taitava kasvattaja keksii hihasta tukun hämäyskikkoja, joilla saadaan ajatukset pois siitä kielletystä, mutta hetken kiljuntaa voi naapuripöydän ruokailijat joutua silti kestämään.

Neppi
5/15 | 

Voi apua hihitän täällä ääneen. Se on se minäkeskeisyys ja minun kasvatus ja minun täydellinen äitiys miksi lapseni ei saa itkupotkuraivareita enkä hyväksy niitä. Huh. Näin kapeakatseisen näkemyksen omaavat äidit suututtaa minua valtavasti ja koen että äitiydessä heitä ei oikeasti ole koskaan haastettu. Välillä jopa toivon että kuopuksestanne kasvaisi oikea temperamentti pakkaus erityistarpeineen niin vanhempinakin nöyrtyisitte oikeasti ja kävisitte siellä vanhemmuuden äärilaidalla. Varmasti kaikki äidit kasvattavat ja hyväksyvät vain hyvät käytöstavat mutta esim. esikoiseni suuritarpeisuus, temppera ja villeys on sitä luokkaa ettei kyse ole siitä että kasvatan häntä väärin. Hän ei vain kykene olemaan paikallaan tai hillitsemään itseään mm.tuollaisissa tilanteissa. Mutta teidänlaisenne tuskin koskaan joutuu edes käymään sitä polkua läpi vaan voitte vedota hyviin kasvatustapoihinne. Esikoiseni istuisi taas vaikka tunnin ravintolassa ilman suurempia ongelmia. Joten hieman avarakatseisuutta vanhemmuuteesi pyytäisin.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Silmät ymmyrkäisenä täällä luin kommenttisi, en ole nimittäin tuonut mielestäni mitenkään esille, että minun kasvatustapani olisi niitä oikeita, verrannut itseäni toisiin äiteihin tai väheksinyt toisten kasvatustyylejä. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että jos lapset tulevat ravintolaan syömään voi heiltä odottaa käytöstapoja. Mutta voiko kaiken tosiaan laittaa lapsen tempperamentin piikkiin, kuten yllä joku mainitsikin, on kasvatuksellakin merkitystä. Ja aika hurja väite sinulta, että todellista vanhemmuutta on vasta kun saa kasvattaa tempperamenttista lasta, eiköhän meillä jokaisella äidillä ole ne omat haasteensa ja ilonhetket vanhemmuudesta.

Vanhemmuutta opettelemassa

On melko huvittavaa miten jotkut jaksavat hyökätä bloggaria vastaan. Ikään kuin olisi tarpeen nyt vielä potea alemmuutta ja riittämättömyyttä vanhempana kun on sattunut saamaan rauhallisen lapsen joka jaksaa istua ruokaravintolassa pari tuntia. Ihan tarpeeksi alemmuutta suomalaisissa ravintoloissa saa kokea lapsettomien henksujen ja kerran vuodessa ulkona syövien asiakkaiden taholta joiden mielestä lapset ja elämän äänet eivät ravintolaan kuulu. Huh!

Mekin olimme Perheet safkaa -tapahtumassa ja ilmeisesti meillekin on siunaantunut lapsi joka on apaattinen ja eikä elä täysillä. Sillä että lapsen kanssa syödään aikuisten ruokaa   aikuisten seurassa päivittäin ei tietenkään ole asian kanssa mitään tekemistä. Eikä sillä että ruoasta puhutaan kotona, ravintolakäyntejä ei pelätä vaan niitä odotetaan koko perheen voimin, ravintolakäynti suunnitellaan etukäteen varmistaen ettei ole pahin väsy päällä etc. 

Ihmeellistä vähättelyä. Kiva oli bloggarin postaus ja Shelter on varmaa meilläkin seuraavana ohjelmassa. Lapsiystävällisistä paikoista suosittelen ainakin BasBasia, Vinkkeliä, Gröniä. 

Hoitaja

Vieppä sun pikku lapsoses lääkäriin, kuulostaa häiriintyneeltä? Ehkä sillä on adhd tai esim. Autistinen, lääkäri sen asian tutkii. Sanon näin terveydenammattilaisen näkökulmasta.

Pia
6/15 | 

Itse laitan enemmän kasvatuksen piikkiin kuin temperamentin, jos ei kykene lapsen kanssa ravintolassa syömään. Ehkä siellä ei sitten olla ikinä syöty ja opeteltu kauniita ruokailu ja käytöstapoja? Vaikka emme itsekkään usein käy ja lapset ovat kuin yö ja päivä, niin kummasti molemmat osaa tarvitteassa käyttäytyä myös ravintolassa. Tottaki haastavuutta voi olla esim. jonkun diagnoosin saanut lapsi, mutta se on ihan eri asia sitten :) Myös päiväkodissa lapset maistavat eri ruokia ja jos kotona ei ole kokoajan tarjolla sitä makaroonilaatikkoa tai jauhelihakastiketta, niin kyllä lapset oppivat ja tottuvat makuihin jo ihan pienestä :)

Vierailija
7/15 | 

Kiva juttu ja tapahtuma :). Lapset ovat kuitenkin niin kovin erilaisia ja on selvää, että rauhallisen paikallaan istuvan, varovaisen taaperon kanssa on mukavampi ja helpompi käydä paremmissakin ravintoloissa kuin vilkkaamman taaperon. Yleensä taaperoiän jälkeen voi vilkkaammiltakin odottaa pyydettäessä rauhallista käytöstä, mutta yksi vuotiaat eivät vielä paljoa ymmärrä ja kaksi vuotiaidenkin muisti ja keskittymiskyky on vielä varsin lyhyt. Jos pieni taapero saa raivokohtauksen niin se ei mielestäni ollenkaan kerro "huonosta kasvatuksesta" vaan jopa päin vastoin, lapselle on asetettu rajoja ja hän iälle ja temperamentilleen sopivasti protestoi niitä vastaan. Toki ravintolaan ei voi jäädä tätä protestointia katselemaan ja jos lapsi nopeasti sivuun vietynä (eteinen, wc-tila) rauhoitu, täytyy lapsen ja vanhemman poistua. Itse muistan kerran monta vuotta sitten syöneeni miehen kanssa vuorotellen loppuun ja toinen odotti ravintolan ulkopuolella raivoavan taaperon kanssa. Tämä kävi onneksi vain kerran vaikka kyseessä olleen esikoisen kanssa ruokailimme ravintoloissa useamman kerran viikossa.

Me ei viitsitä ruokailla kalliimmissa ruokapaikoissa pienten lasten kanssa. Syynä ihan se, että jos maksetaan esimerkiksi 100e useamman ruokalajin illallisesta niin meistä vanhemmista on kiva saada syödä rauhassa eikä vahtia 2v keskimmäistä kuin haukka ja taiteilla vauvan kakkavaippan kanssa pienessä wc:ssä, jota ei ole sellaiseen tarkoitettu. Meidän 2-v kyllästyy aivan heti, kun hänen mahansa on täynnä ja hän tarvitsee varsin paljon huomiota, jotta malttaa odottaa pöydässä koko ajan. Toinen siis "vahtii" taaperoa ja toinen syö vauva sylissä. Esikoisen kanssa voikin jo mennä mihin vaan. Olisikin tosi kiva, jos paremmissa ruokapaikoissa olisi lastenleikkipaikkoja. Aikuisten ruokailu paremmissa painoissa kestää paljon kauemmin kuin lasten (ja olen huomannut, että vastaavasti pikaruokapaikoissa aikuiset ruokailevat erittäin sutjakkaasti ja lapset hitaasti). Tuollaisiin hienompiin ruokapaikkoihin on meidän keskimmäinen päässyt ainostaan muutaman kerran juhlien yhteydessä, silloin varaamme mukaan tarpeeksi viihdykettä.

Vierailija
8/15 | 

Tämä blogisti se jaksaa aina yllättää omalla erinomaisuudellaan. Kiva kuva äidistä lapioimassa safkaa. Olet niin kaunis!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013