Me isäsi kanssa seisottiin käsi kädessä tässä ja juteltiin ihan hiljaksiin: “No nyt se on elämässä


Me isäsi kanssa seisottiin

käsi kädessä tässä

ja juteltiin ihan hiljaksiin:

“No nyt se on elämässä.”

Sinä olit ihan pikkuinen

ehkä viikon vanha vasta.

Minä sanoin: “Pilvi kukkasten

kai ympäröi tätä lasta, 

ja perhoset, lintuset untuvapäät

tuntuu lentävän korin yllä.”

Isä kysyi: ”Näkyjäkös sinä näät?”

Ja minä: “No ihmeitä kyllä.” 

Sinä olit se ihme tietysti

vaikka poruun puhkesitkin.

Imit minusta maitoa nälkääsi.

Minä ilosta nauroin ja itkin. 

"Sill’ on ripsissä tähden säkenet”,

isäs naurahti ja keksi:

“Sen varpaat on puolukan raakileet.”

Ja hän puki sinut puhtoiseksi. 

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.

Löi kolmisin sydämemme.

"Tästä tulee kai hyvä ihminen",

me puhuttiin toisillemme. 

Kaarina Helakisa

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013

Instagram