KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Viikonloppuna koitti vihdoin kauan odotettu hetki, kun pääsimme Muumimaailmaan vielä ennen kuin muumiperhe vaipui talviunille. Vielä kesän alussa olin sitä mieltä, että meidän kaksivuotiaamme on liian pieni Muumimaailmaan, mutta kesän aikana muumiaiheiset kirjat, leikit ja ohjelmat rupesivat kiinnostamaan tyttöä sen verran paljon, että ajattelin, että tämä kesä olisi sittenkin oikea hetki Hissun ensimmäiselle Muumimaailma kokemukselle. Reissusta puhuttiin pitkään etukäteen, että ketä kaikkia tulisimme tapaamaan, ja erityisesti tytär tuntui odottavan Haisulin ja Pikku Myyn näkemistä.

Ja voi sitä iloa ja jännitystä, kun sininen Muumitalo rupesi pilkottamaan puiden yläpuolella ja lopulta näkyi kokonaan taaperon edessä.

Muumipappa oli meitä ensimmäisenä vastassa Muumitalon edessä. Aluksi taaperoa jännitti kohdata tutut hahmot, mutta pian hän rohkaistuikin ja silmät kiiluen ja suu hymyssä kävi halailemassa muumeja. En tiedä vaikuttivatko raskaushormonit asiaan, mutta sitä lapsen iloa katsoessani, ei tämä äiti välttynyt kyyneliltä. Pian tytär innostui jopa juttelemaan muumeille ja Pikku Myyltä hän kovasti uteli, että "Missä Nipsu on?", Nipsusta taisi tulla kaksivuotiaan suosikki reissun aikana.

Me lähdimme liikkeelle Helsingistä heti aamiaisen jälkeen ja parin tunnin päästä olimmekin jo pysäköineet automme Muumiparkkiin. Hyppäsimme parkkipaikalta päivän ensimmäiseen bussikyytiin, joka vei meidät parin sadan metrin päähän Muumisaaresta. Bussi täyttyi välittömästi, varsinkin kun kaikilla perheillä oli lastenvaunuja. Me onneksi saimme mukana olleet matkarattaat näppärästi kasaan ja mahduimme kyytiin.

Sisäänpääsyportille oli kerääntynyt jo todella pitkä jono, mutta onneksi olimme ymmärtäneet ostaa liput etukäteen netistä ja pääsimme sisälle paljon lyhyemmän jonon kautta muutamassa minuutissa, kun Muumilaakson poliisi tuli väkeä opastamaan, että ennakkolipuilla pääsisi jonon hänniltä lyhyempään jonoon. Ja vinkiksi, että netistä ostettuna pääsyliput saa edullisemmin.

Minä ja mieheni olimme käyneet Muumimaailmassa kerran aikaisemmin kolme kesää sitten, joten tämä oli ainoastaan Hissulle ensimmäinen kerta, jos ei lasketa, että tuolloin kesällä 2013 rakas esikoisemme oli kyllä matkassa mukana masussani. <3 Minulle oli jäänyt jotenkin mieleen, että itse Muumitalo oli jotenkin pettymys, mutta tänä kesänä Muumitaloa oli sisustettu uudestaan ja siitä oli tullut kerrassaan kotoisa ja satumainen. Neljässä kerroksessa oli vaikka mitä tutkittavaa ja ihmeteltävää - Muumimamma oli kattanut pöydän koreaksi ja Hissun kanssa joimme olohuoneessa päiväkahvit, Muumimamman keittiö oli kodikas, Niiskuneidin pukeutumishuone ihastuttava ja vintti oli varsin jännittävä paikka.

Itse muumit olivat reissussa paras monen muunkin perheen mielestä ja Muumitalon edessä olikin aina se pahin ihmispaljous. Oli ilo huomata kuinka jokaisella muumilla oli aikaa lapsille ja nämä pyrkivät parhaimman mahdollisen mukaan huomioimaan jokaisen lapsen yksilöllisesti, muumit todella olivat Muumimaailmassa halauksia varten.

Muumien ja sinisen tornitalon lisäksi Muumimaailmassa on paljon muutakin nähtävää. Kaikki kohteet on eriteltynä netissä ja Muumisaaren karttaan voikin tutustua etukäteen. Oma suosikkini on Uimahuone, mutta sen lisäksi näimme meidän viisi tuntisen retken aikana muun muassa poliisiaseman, Hemulin puutarhavajan, paloaseman, Noidan ja Aliisan mökin ja siellä olleen esityksen, Hattivattien luolan, Mörön talon ja suuren kurpitsan. Meillä oli tosiaan mukana matkarattaat ja kaikkialle missä kuljimme pääsi helposti työntämään rattaita, ja hyvä, että otimme vaunut mukaan, sillä välissä meidän kaksivuotiaamme tuli huilaamaan kyytiin. Katsoimme päivän aikana myös yhden näytelmän Teatteri Emmassa ja toisen Muumitalon viereisellä Pikku Estradilla, esitykset kuuluvat lipun hintaan. Kyllä Muumimaailmassa saa tosiaan helposti vietettyä koko päivän.

Lounaan nautimme Mamman keittiössä, jossa oli tarjolla todella hyvä kotiruokabuffet. Buffessa oli tarjolla ruokaa sekä aikuisille että lapsille ja kasvissyöjänäkin sain masuni täyteen, itse tykkäsin varsinkin Mamman salaattipöydästä. Buffen hinta (15,90€) oli mielestäni varsin kohtuullinen laatuun nähden ja alle 2-vuotiaat syövät veloituksetta Mamman keittiössä ruokailevan aikuisen seurassa.

Nipsun putiikki oli kerrassaan mahtava, täynnä kaikkea mahdollista muumitavaraa ja ihanasta muumipostista, jonka yhteydessä oli kirjakauppa, kävimme lähettämässä mummille postikortin.

Kiitos Muumit vieraanvaraisuudestanne ja  ikimuistoisesta vierailusta! Ehkä tapaamme helmikuussa, kun heräätte hetkeksi talviuniltanne.

 

byPinja- korut saatu blogin kautta

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Olipas kiva lukea tämä postaus! Muumimaailma on mulle vanha tuttu ja sillä on omassa sydämessäni iso paikka - olin aikanaan kesätöissä siellä monta kesää eri tehtävissä ja tänä kesänä käimme siellä oman 2-vuotiaamme kanssa ensimmäisen kerran. Jotenkin liikutuin tosi paljon siitä, että koit, että hahmoilla oli kaikille aikaa tai että he ainakin tekivät parhaansa. Kaikki vanhemmat eivät nimittäin todellakaan ajattele näin! Useamman kerran on muumipuvun sisällä tullut kuultua vanhempien kipakkoja kommentteja, mm.: "Muumimammalla ei näköjään nyt ole sinulle Pekka aikaa, kun hän halaa vain muita lapsia" (yritä siinä sitten etsiä muuminturvan sisältä huonon näkyvyyden kera pikku-Pekkaa samalla, kun mietit, että tämänkin asian olisi voinut sanoa omalle pikku-Pekalle nätimmin, esim. tyyliin "menähän nyt ottamaan muumimammaa kädestä kiinni, jotta hän varmasti antaa sinullekin halin") tai todistettua, miten vanhemmat aivan avoimesti työntävät ja tönivät ihmisruuhkassa muiden lapsia sivuun, jotta saisivat kuvan muumihahmosta vain oman lapsensa kanssa... Siinä sitten yrität kuvanoton jälkeen keräillä näitä poistönittyjä lapsia ja silitellä heitä ja saada itkut loppumaan. Omien muumivuosieni aikana päätin, että kun joskus olen äiti, yritän oman lapseni lisäksi huomioida myös muut puistossa/huvipuistossa/muumimaailmassa jne. kävijät. Voi kun me kaikki aina muistettaisimme, että työntekijät tosiaan tekevät  parhaansa, ja osaisimme myös huomioida tämän omassa käytöksessämme! Ihana postaus, tuli ihan haikea olo :)

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Mä olin jotenkin iloisesti yllättynyt, miten kaikki muumit rauhallisesti yksitellen halailivat, silittelivät ja suostuivat valokuviin lapsien (ja aikuisten) kanssa. Toki Muumimaailmassa oli nyt vähemmän väkeä kuin esim. heinäkuun vilkkaana lauantaina, mutta yllättävän paljon kuitenkin, että Muumitalon edessä oli ruuhkaa. Pienen odottelun jälkeen lapsi pääsi aina haluamansa muumin luokse. Oikein ihmettelin, miten ihmeessä muumit näkivätkään pienemmätkin asiakkaat.

Itsekin olen ollut neljä kesää töissä Linnanmäellä nuoruudessani ja siitä on kyllä jäänyt mieleen miten huvipuistoissa käyttäydytään, niin että kaikilla on mukavaa. Taidoista on ollut hyötyä tänäkin kesänä kun olen oman lapseni kanssa käynyt Lintsillä useaan otteeseen, nätisti jonotetaan ja kuunnellaan mitä työntekijät ohjeistavat.

Muumimaailma on kyllä satumainen paikka, joka avautuu ihan uudella tavalla kun siellä vierailee oman lapsensa kanssa.

Vierailija
2/4 | 

Hyi järkky miten likaista vettä tuossa meressä on :/ ihana postaus ja suloinen lapsi teillä :)

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

totta, vesi näyttää melko rajulta. Toivottavasti johtuu vaan siitä, että kyseessä oli Rauli-myrkypäivä ja merellä tuuli melkoisesti, josko tuuli olisi sekoittanut veteen pohjaliejua.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013