Tänään on käyty kajauttamassa Hoosianna täyden Tuomiokirkon kanssa. Meidän perinteisiin kuuluu, että menemme juuri Tuomiokirkkoon ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Yksi syy miksi reilut pari vuotta sitten halusimme mieheni kanssa sanoa "tahdon" Helsingin Tuomiokirkossa, on juuri tämä, että kyseinen kirkko on meille läheinen eri perinteiden vuoksi. Tämän päiväinen messu oli kuitenkin hiukan erilainen kuin aikaisempina vuosina, kun mukana oli luonnollisesti pikkuneiti. Aluksi tytär nukkui tyytyväisenä päikkäreitään vaunuissaan. Herättyään seurueemme huomio taisi mennä enemmän suloiseen tyttöön kuin papin saarnaan tai virsien veisaamiseen. Turhaan muuten jännitin etukäteen kirkkoon menemistä vauvan kanssa, sillä niin hyvin tytär jaksoi kirkossa olla. Olihan siellä kaikkea jännittävää, kuten messulehtinen.

Kirkosta ja kaupungilta kotiin päästyämme minulla oli tarkoitus ensimmäisen adventin vuoksi laittaa joulua kotiin. En kuitenkaan ehtinyt, kuin laittamaan hyasinttejä sinne tänne kotia ja muutamat jouluvalot viriteltyä. Suurin osa illasta meni tyttären kanssa päikkäreitä nukkuessa ja hänen kanssaan leikkiessään. Kaivoin kaapin perukoilta omia vanhoja pehmolelujani ja niistähän tytär tuntui tykkäävän. Varsinkin vaaleanpunainen possu tuntui olevan ihana.

Jouluvalmistelut rupeavat olemaan melko hyvin paketissa. Muutama joululahja on vielä hankkimatta. Lahjat pitää paketoida. Myös joulumenu pitäisi suunnitella. Pikkuneidin asut rupeavat hahmottumaan, punainen tyllihame on name it:n ja hankin sen Stockmannilta.

Tänään sain avata ensimmäisen luukun adventtikalenterista. Partiolaisten adventtikalenteri on kuulunut minun joulunodotukseen jo vuosien ajan ja pyrin hankkimaan kalenterin hyvissä ajoin, heti kun partiolaiset jalkautuvat sitä kaduille ja kauppakeskuksiin myymään. Lisäksi minulla on tapana ostaa kyseinen kalenteri kummitytöilleni. Luulenpa, että tämä perinne jatkuu vielä kymmenien vuosien ajan.

Meidän perheessä on ollut ihan ihme viikko takana. Alkuviikosta tytär nukkui pitkiä päiväunia. Aikaisemminhan hän on nukkunut ainoastaan 3x40min. Nyt yllättäen hän veteli parin tunnin päikkäreitä putkeen. Öisin hän heräili jopa neljä kertaa itkemään, mutta rauhoittui välittömästi kun on päässyt isän syliin ja nukahtanut heti uudestaan. Aikaisemminhan hän heräili kerran tai ei laisinkaan. Hereillä olo oli sen sijaan jatkuvaa kitinää tai siltä se tuntui Ruokakaan ei maistunut, ainoastaan maito. Viikonloppuna tilanne onneksi on parantunut. Tytär on syönyt hyvällä ruokahalulla, ollut hereillä iloinen ja nukkui öisin 11 tuntia putkeen. Luultavasti hampaita tulossa, kun kielellään jännästi aina lipoo ikeniään. Saa nähdä millainen ensi viikosta on tulee. Ensi viikon kaikille päiville onkin luvassa taas kaikkea kivaa tekemistä.

Ja hei teille muillekin joulunrakastajille vinkiksi, Jouluradio aloitti tänään virallisesti lähetyksensä. Meidän kotona ainakin soi jouluun asti Jouluradio.

Rauhallista ensimmäistä adventtia sinulle.

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013

Instagram