Tyttäreni on jo yksitoista kuukautta! Kaikki äidit varoittelivat raskausaikana, että vauvavuosi menee sitten nopeasti, myhäilin vaan mielessäni ja ohitin sanomiset. Mutta nyt itse kokeneena täytyy myöntää, että viimeinen vuosi on mennyt hujauksessa, aivan liian nopeasti. Vastahan jäin äitiyslomalle ja nyt minulla on hurmaava pikkuneiti. Tuntuu, että perässä ei pysy ja pidän edelleen tytärtäni pienenä vauvana, vaikka tämä jo osaa liikkua, ymmärtää puhetta, juttelee ja leikkii.

Vauva höpöttelee kovasti. Erityisesti kotona ja ulkona tyttö juttelee ja huutelee. Isommassa joukossa huomaan, että tyttären on tapana hiljaa tarkkailla tilannetta etukäteen ennen kuin rupeaa juttelemaan ja paras paikka tarkkailulle onkin äidin syli. Selkeitä sanoja tällä hetkellä on "äiti", muuten vauvan keskustelu on yleistä höpöttelyä ja tokaisuja. Varsinkin leikin lomassa höpöttely on jatkuvaa, eikä suunvuoroa tunnu saavan.

Tyttären suosikkijuttuja on tällä hetkellä edelleen koirat ja niiden lisäksi linnut ovat ruvenneet kiinnostamaan ja niitä on kiva seurailla ulkona ja niille hän huutelee "uh" ja "ka". Ulkoilu on muutenkin saanut ihan uusia piirteitä nyt kevään myötä ja tytön kanssa käydään päivittäin leikkimässä pihalla hiekkalaatikolla, keinumassa ja laskemassa liukumäkeä. Kirjoista tytär tykkää edelleen ja kirjoja luemme päivittäin moneen kertaan. Tämän hetkinen suosikkikirja on Rakas eläintarha.... Ovet, laatikot ja valokatkaimet ovat kotona vauvan mielestä mielenkiintoisia. Pistorasiat ovat kellettyjä ja melko hyvin tytär osaakin ne karttaa, muuten hän saa hyvin vapaasti tutustua kotiimme. Kotonamme imuroidaan usein, sillä pikkuisen on tapana poimia pienikin roska lattialta. Onneksi hän on viime aikoina oppinut heti ojentamaan löytämänsä roskan minulle.

Lelujen kanssa leikitään ja touhutaan päivittäin, joko yhdessä tai sitten tytär viihtyy pitkiäkin aikoja yksinään touhuten. Leluja on neidin mielestä kiva levitellä ja sellaiset leikit, joissa saa laittaa asioita jonnekin kyytiin tai sisälle, on uusin opittu juttu.

Käymme edelleen koko perhe vauvauinnissa ja olemme käyneet testaamassa uimista myös ihan tavallisessa uimahallissa. Nautimme vielä pari kuukautta vauvauinnin rauhallisista uintivuoroista, sillä yleisissä uimahalleissa tuntuu olevan melkoinen hälinä ja meininki, mutta sitten lopetamme vauvauinnin. Vauva osaa jo hienosti "uida", eli polskii ja räpiköi menemään. Sukeltaminen onnistuu sekä altaan reunalta että sylistä mutta joskus se on hänen mielestään liian pelottavaa, jolloin keskitymme vedessä mukavampiin juttuihin.

Minun ja vauvan yhteiset jumpat ovat jääneet pois viikkorutiineista ainakin toistaiseksi, mutta pop-muskarissa ja vauvakerhossa käymme edelleen säännöllisesti.

Ulkovaatteiden pukemisesta tytär ei tykkää edelleenkään laisinkaan ja pukeutumishetki onkin meillä yleensä täynnä itkua. Siinä on tämän äidin hermot koetuksella, kyllä huomaa kuinka kärsivällisyys on kasvanut äitiyslomalla. Sukat ovat myös ihan out ja ne lentävät heti pois jalasta kun ollaan sisätiloissa. Mutta toisaalta vauva yrittää myös pukea itselleen sukat jalkaansa, jotka on kiskonut pois jaloista. Joinain päivinä myös pinnit neiti repii pois hiuksistaan ja sitten hänestä on kiva yrittää laittaa ne takaisin omiin hiuksiinsa.

Ikäviä juttuja vauvan mielestä ovat myös kovat äänet ja esimerkiksi poranäänestä tulee itku ja joskus jos hän säikähtää äkillisiä ääniä, kuten postilaatikon kolahdusta.

Vaunujen ratasosan olemme kääntäneet kasvot menosuuntaan, kun se vaunukopan pois jäännin jälkeen oli aluksi selkä menosuuntaan päin. Brio Smileista olenkin kertonut käyttökokemuksia aikaisemmin täällä ja olemme kyllä olleet tyytyväisiä Brioihin vaunukopankin jälkeen. Nyt vaunuretket sujuvat entistä paremmin, kun pikkuinen näkee maisemia. Autoon hankimme uuden turvaistuimen ja turvakaukalo siirtyi odottamaan seuraavaa käyttäjää.

Hankimme  tytölle ensimmäiset oikeat kengät. Tyttäremme ei vielä kävele, mutta hyvillä kengillä sitä on hyvä harjoitella ulkonakin.  Ja täytyyhän lapsella olla kengät jalassa, kun lähdetään ulos. Saimme Stockmannilla asiantuntevaa palvelua. Aluksi myyjä katsoi minkä kokoinen jalka vauvalla on ja suositteli sitten tytön kapeaan jalkaan sopivaa kenkämallia. Päädyimme siis lopulta Superfitin ensiaskelkenkiin. Meidän hättähäärä ihmetteleekin nyt aina kun hänelle laitetaan kengät jalkaan, että mitkäs nämä nyt on, ja välillä yrittää potkia niitä pois jalasta, mutta kun päästään ulos, niin antaa kenkien olla rauhassa.

Vauva suosikkiruokaa on ehdottomasti kampasimpukat, kuulisittepa sen äänen miten hän maiskuttelee onnessaan kun saa simpukoita syödäkeen. Ja kuten kuukausi sitten, mandariinit ovat edelleen tyttären lempparivälipala. Muita herkkuja ovat lohi, avokadopasta sekä broileripyörykät. Leipää pikkuinen mussuttaisi varmaan niin paljon kuin vaan annettaisiin. Piimä on ruvennut maistumaan tytölle ruokajuomana. Lisäksi ruokajuomana on välillä jääkaappikylmää korviketta tai vettä.

Imetän edelleen.

Potalla vauva on käynyt nyt reilun kuukauden ajan.

Tyttären yöunet ovat lyhentyneet yhdellä tunnilla ja kestävät nykyään 11 tuntia. Me tytöt heräämme siis klo 6.30 aikoihin ja mieheni ehtiikin ennen töihin menoa nostamaan heränneen vauvelin sängystä ja tuomaan hänet rinnalle viereeni sänkyyn. Aikaisemmin tytär nukahti usein vielä kainalooni, mutta nykyään hän  syö ja onkin jo valmis päivän jutteluihin. Itse mieluusti nukkuisin kahdeksaan asti, mutta toisaalta kivaa, että päivän aikana ehtii tekemään enemmän ja aamut eivät ole niin kiireisiä, kun heräämme hyvissä ajoin. Aikainen herätys ei myöskään tunnut ollenkaan pahalta, sillä aamut ovat jo niin valoisia. Katsotaan mitä kesäaikaan siityminen aiheuttaa meidän päivärytmiin.

Päivän ainoat päiväunet vauva nukkuu edelleen heti lounaan jälkeen ja yleensä kestävät 2,5h. Parhaiten hän nukkuu päikkärit omassa sängyssään pimeässä huoneessa.

Ensi kuussa sitten juhlitaan! Kutsukortit ovat lähteneet tämän valloittavan höppänen syntymäpäväjuhlille, juhlakoristeet hankittu Juhlahumusta, juhlamekko ostettu ja kakku tilattu. Kaikki rupeaa olemaan valmista tai ainakin juhlasuunnitelmat ovat hyvällä mallilla.

Tytön kehitystä voi seurata vanhojen postausten kautta 1kk, 2kk, 3kk, 4kk, 5kk, 6kk, 8kk9kk ja 10kk.

Seuraa elämäämme Instagramissa @joukolatar. Viimeisen kuukauden aikana ollaan vauvan kanssa käyty mm. värikylvyssä, Falkullan kotieläintilalla ja Kansallisoopperassa.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013

Instagram