Ensimmäisen raskauden aikana koko elämä pyöri raskauden ja vauvahössötyksen ympärillä. Nyt toisen raskauden kohdalla elämän keskipiste on esikoinen ja muutenkin ajatukset ja fiilikset ovat olleet jonkin verran erilaisia verrattuna ensimmäiseen raskausaikaan. Ajattelin näin viimeisten raskausviikkojen iloksi vertailla kahta kokemaani raskautta. Tartuin tämän listan tekoon pieni pilke silmäkulmassa.

kuva: Susanna Hynynen

Ruokavalio

Ensimmäisen raskauden aikana Eviran lista raskausaikana vältettävistä elintarvikkeista oli printattuna jääkaapin ovessa ja pikavalintana älypuhelimen pikavalinnoissa. Noudatin listaa orjallisesti.

Nyt toisen raskauden aikana olen joutunut jopa tilanteisiin, jossa olen tajunnut syöneeni korvasientä (soitin muuten tämän jälkeen myrkytyskeskukseen ja siellä osattiin neuvoa, että syömän määrä ollut niin pieni, että ei syytä huoleen). Olen käynyt sushilla, tosin syönyt lähinnä kasvisnigireitä. Ja entäs ne juustot - kotimaisia tuorejuustoja ja fetoja olen syönyt ilman kysymysmerkkiä. Ja ups, inkivääriäkin on tainnut olla jossain smoothiessa. En ole unohtanut Eviran listaa, mutta en ole todellakaan niin vainoharhaisesti seurannut mitä syön.

 

Masu ja raskausarvet

Ensimmäisessä raskaudessa masu tuli esiin hyvissä ajoin ennen kuin ehdimme mieheni kanssa edes kertoa raskaudesta virallisesti läheisille. Alun isosta kasvusta huolimatta masu kasvoi maltillisesti ja sf-mitta kulki alakäyrällä, lopulta synnytin rv 41. 3120g painavan suloistakin suloisemman tytön. Viikottain mittailin masuani ja masukuvat oli lähinnä peilin kautta otettuja selfieitä. Rasvailin ja öljysin masuani silloin tällöin ja kun huomasin, että en mä mitään raskausarpia saa, lopetin touhun siihen.

Toisessa raskaudessa masu on ollut valtava alusta lähtien ja mammahousuja rupesin käyttämään jo ensimmäisten raskausviikkojen aikana. Sf-mitta on vedellyt yläkäyrällä taikka sen yläpuolella. Itse en ole jaksanut enää mittailla masun ympärystä ja ex-tempore masukuville ei ole ollut aikaa. Viikoittain olen käskenyt/pyytänyt miestä ottamaan masusta kuvia. Masun ihoa olen kosteuttanut hullunlailla alusta alkaen, etten vain saisi niitä rumia arpia, turha vaiva, arvet tulivat kaikesta huolimatta.

 

Raskausoireet

Esikoista odottaessani olin elämäni kunnossa. Raskauden alussa olin hieman väsynyt ja nukuin päikkäreitä, mutta sen jälkeen ei mitään mainittavia oireita taikka raskaushimoja.

Raskaus on sujunut helposti myös toisen raskauden aikana, ei kipuja taikka supistuksia. Mutta olo on ollut saamaton ja nuutunut jatkuvasti. Tälläkään kertaa ei ole mitään kummallisia raskaushimoja, mitä nyt varsinkin raskauden alussa tankkasin paljon hiilareita pastan ja voileipien kautta.

 

Liikunta

Ensimmäisen raskauden aikana treenasin täysillä vielä joitakin viikkoja ennen laskettua aikaa, kävin salilla, spinningissä ja ohjatuissa jumpissa. Kävin mammapilates kurssin, joka muka auttoi valmistautumaan tulevaan synnytykseen.

Nyt sen sijaan jäädytin salikortin jo kuukausia sitten, kun tajusin, että ei minulla ole aikaa, kiinnostusta eikä voimia käydä siellä. Välillä vähän kauhuissani miettinyt tulevaa synnytystä ja vauva-aikaa, että miten selviän, kun kunto on niin romahtanut, mutta sitten olen keskittänyt ajatukseni leppoisimpiin asioihin, ehtiihän sitä jumppailla sitten mammalomalla kun mies tulee vapauttamaan minut töistään treenaamaan.

kuva: Katja Helena Photography

Neuvola

Ensimmäisen raskauden aikana neuvolassa rampattiin varmaankin lähes viikoittain. Ja mies oli tietysti aina mukana. Käytiin tunnollisesti perhevalmennuksessa ja kävin kuuntelemassa fyssaria miten tulisi liikkua odotuksen aikana ja synnytyksen jälkeen.

Toista lasta odottaessani neuvolassa on käyty raskausviikkoon 39 mennessä vaivaiset 6 kertaa + 2 lääkärikäyntiä. Käynnit on ollut lähinnä paino, pissa, verenpaine, sydänäänet, sf-mitta ja ulos. Mies on viitsinyt kuluttaa kallista aikaansa neuvolassa ehkä kahtena kertana. Kaipa mulla ja vauvalla on kaikki hyvin vähäisistä tutkimuksista huolimatta ja ehkä mä tajuun missä vaiheessa mun pitää lähteä synnyttämään.

 

Vauvanvarusteet

Mitä ihmettä vauva tarvitsee? Hoitopöytä vai ei? Minkälaiset vaunut? Tarviiko vauvan kylvettämiseen oikeasti jotain tukea? Olin innossani ja hieman sekaisin tavaratarjonnan keskellä. Esikoinen sai vaatekaappiinsa ihanimmat ja samalla epäkäytännöllisimmät vauvanvaatteet. Bodyja, paitoja ja housuja oli samassa koossa aivan liian monta kappaletta.

Toisen raskauden alusta alkaen olen tiennyt tarkkaan mitä oikeasti tarvitsemme vauvavuoden aikana. Kaappeihin ei ole hamstrattu turhia rasvoja taikka liivinsuojia. Alussa tehty hankintalista on pitänyt ja kaikki tarpeellinen on ollut hyvissä ajoin hankittuna. Mutta voiko vauvanvaatteita muka oikeasti olla liikaa?

kuva: Photo Saskia

Mies

Kun odotimme esikoistamme mies jutteli masulle, soitti vauvalle musiikkia, tunnusteli potkuja. Hän tiesi tarkalleen mikä raskausviikko oli menossa ja tiedusteli ajatuksiani ja tuntemuksiasni. Mieheni suunnitteli vauva-arkea, mitä hankintoja pitää tehdä ja remontoi vauvanhuonetta.

Nyt mies ei taida edes tietää miltä vauvan liikkeet tuntuvat masun päältä. Vauva tuskin tuntee isänsä ääntä. Kysyttäessä mieheltä tietääkö millä raskausviikolla mennään, niin saattaa vastaus mennä viikoilla pieleen. Niin ja pitäisikö sitä yhdessä vaikka keskustella tulevan muuttuvan arjen odotuksista ja toiveista.

 

Läheiset

Esikoistamme odottaessamme molemmat suvut tuntuivat olevan onnesta soikeena. Ystävät kysyivät raskauskuulumisia ja elivät kanssamme meidän iloa.

Nyt kun kerroimme toisesta vauvasta saimme toki onnitteluja, mutta enemmän vastaukset olivat "mä olin tätä jo epällytkin".

 

Synnytys

Ensimmäisen raskauden aikana otin kaiken rennosti, myös tulevan synnytyksen. Vauvan perätilasta huolimatta oli luottavaisin mielin lähdössä synnyttämään.

Toisessa raskaudessa olen pelännyt juurikin tulevaa synnytystä, sillä tiedän nyt mitä on odotettavissa ja erityisesti mietin kaikkia mahdollisia riskejä ja mitkä asiat voivat mennä pieleen.

 

Ajatukset

Kiitollisuus ja onnellisuus ovat olleet päällimmäiset tunnelmat molemmissa raskauksissa.

Photo Saskia kuvaus saatu

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (10)

Vierailija
2/10 | 

Ihan kun olisin itse kirjoittanut, niin hyvin voin samaistua kaikkeen. Muutenkin on ollut kiva seurata blogiasi kun taidetaan mennä ihan samoilla viikoilla, rv 39+0 tänään :) meillä esikoinen vähän nuorempi (1 v 8 kk)

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Onpa mukava kuulla, että löysit yhtäläisyyksiä. Jotkut kohdat kuulostavat ehkä hiukan julmilta, mutta tällaista tämä nyt on ollut. :)

Minulla tänään 39+1, eli ihan samoilla viikoilla mennään. Kaikkea hyvää sinulle viimeisille raskauspäiville/viikoille.

Vierailija
3/10 | 

Tsemppiä loppuraskauteen ja synnytykseen. Kaikki menee varmasti hyvin! Odotan, että saadaan nähdä pikkuisen Hertan kuvia pian.

Vierailija
4/10 | 

Kyllä kolahti. Ihana ku muillaki tätä samaa. Synnytyskin jännittää nyt enemmän...😐 Luulin et oon ainut ajatusteni kanssa. Mulla kyllä välillä aina unohtunut se pieni ihana nykerö vauva, ku on miettinyt näitä käytännön asioita.. ja toi mies-juttukin. 😊
Täällä Rv 38 ja esikoinen kohta 3.5v. 😊 Ihanaa loppuodotusta. 😍

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Jee, mahtava kuulla, että kolahti. :)

Itseäni vähän harmittaa, että en ole ehtinyt keskittymään tulevaan vauvaan, juttelemaan hänelle taikka miettimään millainen hän on ja miltä hän mahtaa näyttää. Meillä mies on tosiaan jäänyt kyllä niin ulkopuolelle tästä raskaudesta että. Kaikesta huolimatta tuleva vauva on niin odotettu ja rakas jo nyt.

Onnea sinulle viimeisille raskausviikoille. <3

Vierailija
5/10 | 

Kuinka monella kuvaajalla olet oikein käynyt kuvauttamassa itseäsi? :D Vähän narsistista touhua jo tämä blogi.

Joukolatar
Liittynyt5.6.2014

Ilokseni tämän vuoden aikana on tarjoutunut useampikin mahdollisuus päästä ammattilaisen, tai sellaiseksi haluavan, kuvattavaksi. On ollut arpaonnea, blogiyhteistyötä ja taitavia ystäviä.

Pelkästään itseäni ja masuani olen käynyt kuvauttamassa yhdellä kuvaajalla ja kyseisestä kuvaussessiosta löytyy postauskin täältä http://www.vauva.fi/blogit/joukolatar/kauniita_muistoja_raskauskuvauksesta_photo_saskia_arvonta

Ystävättäreni otti puolestaan meistä ihania "gender reveal"-kuvia http://www.vauva.fi/blogit/joukolatar/tytto_vai_poika

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

BLOGGAAJA / HEIDI

Olen kolmekymppinen äiti Helsingistä 04/14 ja 10/16 syntyneille tyttärille. Joukolatar on perheblogi, joka käsittelee palasia paljon puhutuista ruuhkavuosista – vauva-arkea, kaupunkielämää Helsingissä, mökkeilyä Joukolassa, taaperoarkea, matkustelua, lastenvaatteita, sisustamista, harrastuksia, juhlaa ja työelämää.

Tervetuloa seuraamaan!

 

 

Suosikkiblogejani

Bebe au Lait
Dear Moments & Me
Emilysliv
Home Vanilla
Lähiömutsi
Raitapaitoja ja leikkokukkia
Villa Fox

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013