Ennen olohuoneeni oli täynnä aikuisten sotkua, mutta nyt sitä hallitsevat lasten sotkut. Kuva: Jälkeläinen

Meidän vauva on tietysti maailman ihanin, mutta erityinen myös siksi, että hän syntyi historiallisen pieneen ikäluokkaan. Uutisista päätellen koko Suomi miettii nyt, miksi nuoret eivät tee enempää lapsia. 
Itse en usko, että halu saada lapsia on vähentynyt. Ero entiseen on siinä, että nykyään halun pitää olla tosi kova, jotta jälkeläisiä viitsii hankkia (tai toivoa). 
Jos nimittäin on jo kolmekymppisenä väsynyt esimerkiksi työelämän vaatimuksista, miten enää jaksaisi hoitaa lasta tai useita lapsia? Tai jos silpputöistä tienatut rahat riittävät juuri ja juuri itselle, miten voisi luottaa siihen, että pystyy elättämään perheen? 

Syntyvyyden laskun varjoon jäi hiljattain tämä Mielenterveyden Keskusliiton tuottama uutinen: lähes neljänneksellä nuorista aikuisista on mielenterveysongelmia
Ai mistäkö uutisen huomasin? Terveystoimittajana saan sähköpostiini tiedotteita eri yhdistyksiltä, tutkimuslaitoksilta ja yrityksiltä. Samalta listalta tupsahti muuten kutsu Suomen Psykologiliiton seminaariin, jossa käsiteltiin vanhempien psyykkisen kuormittuneisuuden vaikutusta lapsen tunne-elämän kehitykseen. 

Nykypäivän nuorista aikuisista varsin moni on käynyt terapiassa, joten heille ei tule uutena asiana, että vanhempien henkinen kunto määrittää olennaisesti lapsen tulevaisuutta. Muut voivat tavata perusasiat Psykologiliiton tiedotteesta

Ympäristön stressitekijät, kuten vanhempien psyykkinen kuormittuneisuus, vaikuttavat raskausajasta lähtien yksilön käyttäytymisen ja tunne-elämän kehitykseen pitkälle aikuisuuteen asti.

Hiljattain uutisoitiin myös tutkimus, jonka mukaan vauvaiässä koettu köyhyys altistaa ongelmille pitkälle elämään.

Tutkitun tiedon perusteella on siis selvää, ettei kenen tahansa kannata ryhtyä vanhemmaksi missä tahansa elämäntilanteessa. Silpputöiden ja yt-neuvottelujen keskellä on erittäin vastuullista pohtia, onko liian kuormittunut tai liian köyhä pystyäkseen hyvään vanhemmuuteen. 

Kyllä, työelämän vaatimusten lisäksi myös vanhemmuuden vaatimukset ovat lisääntyneet. Mutta se on hyvä asia. Aiemmin vaatimukset olivat liian löysät. 
Suuri osa päättäjistä kuuluu edelliseen sukupolveen. Se ei keskimäärin paljon vaivannut päätään lastensa tunne-elämällä. Sillä ei ollut lapsentekoiässä tiedossa, miten valtava vaikutus perheen tunneilmapiirillä on lapsen myöhempään pärjäämiseen elämässä. Myös työsuhteet olivat vakaampia, työelämä huokoisempaa ja töihin pääsy helpompaa. Ei ihme, että päättävissä asemissa olevien setämiesten ja -naisten on vaikea ymmärtää, miksi nuoret eivät lisäänny.

Ei, me nuoret ja nuorehkot ihmiset emme kuvittele, että meidän pitäisi olla vanhempina täydellisiä. Emme varsinaisesti tarvitse saarnaa ”riittävän hyvästä vanhemmuudesta”. Olemme kuulleet senkin jo monesta tuutista. 
Tarvitsemme tietoa siitä, että joku kantaa kasvavaa kuormaa kanssamme. Psykologiliittokin toteaa seminaaritiedotteensa otsikossa: pikkulapsiperheiden varhaisella tuella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset.

Olen aina halunnut lapsia niin kovasti, etteivät stressi tai rahahuolet ole minua estäneet. Ymmärrän kuitenkin sen, ettei kaikkien tahtotila ole yhtä kova. Orastava lapsihaave voi haihtua tai se voi lykkääntyä liikaa, jos lapselle ei tunnu olevan tilaa. 
Jos syntyvyys Suomessa halutaan nousuun, nyt pitäisi keskustella siitä, miten nuoria aikuisia tuetaan niin, että voimavaramme riittävät vanhemmuuden ja työelämän kovenevista paineista huolimatta.
 
Kansantalouden takia lapsia ei tarvita lisää. Maapallolla on riittämiin ihmisiä, ja maahanmuuttajista saamme hyvää työvoimaa ja uusia veronmaksajia. 
On kuitenkin muita, inhimillisiä syitä rakentaa yhteiskuntaa sellaiseksi, että lasten saaminen tuntuu lisääntymisikäisistä yhä järkevältä ja mielekkäältä. 
Painostaminen ”synnytystalkoilla” ja maanittelu ”synnytystonneilla” pitää lopettaa. Kenenkään ei ole pakko lisääntyä. 

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta ja tykkäämään Jälkeläisestä someen!

Facebook: www.facebook.com/jalkelainen/

Instagram: www.instagram.com/jalkelainen/

 

Kommentit (1)

Maikku2

Työelämän kohtuuton kuormittavuus saattaa olla myös fyysisesti esteenä raskaaksi tulemiselle. Kun keho on jatkuvassa stressitilassa, ei välttämättä "tärppää" kovin helposti.  

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Freelancetoimittaja bloggaa vanhemmuuden kokemuksesta, sukupuolirooleista ja perhepolitiikasta.

Kuvat on ottanut Pasi Salonen, ellei toisin mainita.

Hae blogista