Lentokentän lähtöselvitys on paikka, jossa kannattaa laittaa peliin kaikki ystävällisyys ja charmi. Näin olen lukenut useammastakin matkablogista. Nykyään väite ei toki pidä aina paikkaansa. Kosketusnäytöstään tahmea check-in-automaatti ei tiedä, oletko käytökseltäsi kaunotar vai hirviö.

Nykyäänkin lähtöselvityksessä pääsee silloin tällöin juttelemaan ihan ihmisen kanssa. Ja silloin kannattaa olla ystävällinen. Varsinkin, jos matkustaa lasten kanssa. Tiskin toisella puolella olevalla virkailijalla on yllättävän paljon valtaa, mitä tulee matkustusmukavuuteesi.

Annan kaksi esimerkkiä.

Ensimmäinen on noin neljän vuoden takaa. Yhtiönä sinivalkoiset siivet eli Finnair. Matkustimme Helsingistä Pekingiin. Vaimo, vuodenikäinen tenava ja minä. Meillä oli varattuna siis kaksi istumapaikkaa. Siitä huolimatta check inin virkailija järjesti meille Airbusista käyttöön kuusi istuinta eli kokonaisen keskirivin (neljä istuinta) ja vielä laidasta kaksi paikkaa. Kiittelin ylenpalttisuutta ääneen, jolloin virkailija yksinkertaisesti totesi, että toinen vanhempi voi nukkua keskirivillä, kun toinen puuhaa lapsen kanssa reunassa. ”Vau, kiitos, arvostan!”

Toinen esimerkki on tältä keväältä, kun kävimme vaimon ja viisikuisen kanssa Hollannissa (blogaus aiheesta täällä). Jälleen sinivalkoiset siivet, mutta tällä kertaa KLM:n sävyinä. Amsterdamissa rullasimme backage dropiin luovuttamaan laukkua ja vauvanvaunuja ruumaan. Juteltiin hetki check in -rouvan kanssa lapsiperheen arjesta. Sitten hän ehdotti: ”Se ei ole ihan käytäntöjen mukaista, mutta haluaisitteko ottaa vaunut portille mukaan. Näyttää vauva nukkuvan. Portilla sitten henkilökunta toimittaisi vaunut koneeseen.” ”Vau, kiitos, arvostan!” Rouva lätkäisi vaunuihin kuvassa näkyvän gate delivery -lärpäkkeen ja lisäksi hän oli järjestänyt kahdesta maksaneelle seurueellemme kolme vierekkäistä penkkiä. Sweet!

Ensimmäisenä koneeseen

Lentoyhtiöt päästävät yleensä lapsiperheet ensimmäisten matkustajien joukossa sisään. Tähän tarjoukseen ei missään tapauksessa pidä tarttua taaperon tai leikki-ikäisen kanssa. Mitä kauemmin saa liikkua terminaalissa, sitä vähemmän tarvitsee istua koneessa.

Mutta vauvan kanssa koneeseen todella kannattaa mielestäni mennä etujoukossa. Ensinnäkin matkatavarahyllyt ovat silloin vielä tyhjiä. Hoitolaukun saa varmuudella oman istuimensa kohdalle. Toisaalta vauvan olon ehtii tehdä mukavaksi ennen muksun näkökulmasta hämmentävää lähtörullausta ja nousua.

Mitä vauvalle mukaan lentokoneeseen normaalin hoitolaukun sisällön lisäksi

  • Kosteuspyyhkeet (ellei nämä normaalistikin kuulu hoitosettiin): Plörön peseminen lentokoneen hanan alla on ihan yhtä helppoa kuin plörön peseminen kotona pöytään kiinnitetyllä suihkepullolla. Tilaa vain on lentävän putken vessassa paljon vähemmän.
  • Purulelu, tutti, tuttipullo: paitsi viihdykkeeksi ja ruokailua varten, myös nielemisen varmistamiseksi. Nieleskely helpottaa paine-erosta johtuvaa korvakipua.
  • Siisti sormiruoka: katso edellinen kohta.
  • Tuttinaru: koitapa poimia edelläsi olevan penkin alle pudonnut tutti (vauva sylissä).
  • Taito imettää istualtaan: ehdoton ainakin pidemmillä matkoilla paitsi vauvan, käsittääkseni myös äidin hyvinvoinnin kannalta.
  • Viihdettä: kirja, lelu ja vaikkapa Kinder-munan keltuainen, jota voi ihmetellä.

 

Muista turvavyö!

Se ei ole mukava. Se ei ole kätevä. Mutta se pidetään kiinni aina kun mahdollista, vaikka turvavyövalo ei palaisikaan. Koskee lapsia ja aikuisia. Jokainen kunnon turbulenssissa ollut tietää miksi. Ei ole kiva, jos vauva ei yhtäkkiä olekaan sylissä vaan hetkellisesti koneen katossa.

ps. Jos matkailu vauvan kanssa kiinnostaa, saattaisit olla kiinnostunut Passi vauvalle -blogauksesta.

Kommentit (0)

Seuraa 

Lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Isäkuukaudet kertoo miksi.

Tämä on isäblogi perhe-elämästä kolmen lapsen kanssa. Täällä kuulostellaan riemunkiljahduksia ja ankeuden parahduksia rivarikämpässä. Kuultavaa riittää, sillä tenavat ovat syntyneet -11, -14 ja -16. Äänekkyyden vastapainoksi perheemme viihtyy keskittymistä vaativan tekemisen parissa sekä ulkona.

Kirjoittaja on univelkainen isä sekä aviomies, jonka luonnehdintaan riittää kolme hashtagia: perhe, liikunta ja kokeilintätäitse.

Isäkuukaudet löytyy myös Facebookista, Instagramissa, Blogit.fi:stä, Bloglovinista ja jossain määrin myös Twitteristä. Olet tervetullut seuraamaan ja ennen kaikkea keskustelemaan!

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017