Sinulle, hiljattain kaikki oikean käden sormesi ikäsi näyttämiseen työllistänyt poikamme.

On - onneksi - paljon helpompi luetella asiat joista pidät, kuin asiat joista et pidä. Tykkäät leikkipuistoista, piirtämisestä, askartelemisesta, Legoista, Ryhmä Hausta, tanssimisesta, yhteisistä lukuhetkistä. Ja isovanhempien koiran “kouluttamisesta”.

Et pidä häviämisestä, kiireestä, liian tiukoista kauluksista, etkä siitä, että vaadimme tuomaan ruokailuvälineet pois pöydästä. Kaupassa käyminen on mielestäsi tylsää. Lohdutan sinua, että niin minustakin.

Pystyt keskittymään pitkään samaan asiaan. Lukuhetkissä vanhemmalta loppuu ennen ääni kuin sinulta kärsivällisyys. Isokin kuva muuttuu käsissäsi mustavalkoisesta värilliseksi yhdeltä istumalta. City-sarjan Legot menevät sinulta ohjeiden mukaan järjestykseen ilman apua, kunhan vain sarjan osat on etsitty valmiiksi muiden palikoiden seasta. Olen myös ylpeä liikkumisestasi: seisot pitkään yhdellä jalalla, hyppäät pitkälle ja pyöräilet halutessasi suoraan.

Haluaisit osata taikatemppuja, mennä eskariin ja muistat mainita Hop Lopin olemassaolon joka kerta sen ohi ajaessamme.

Puhut, tarinoit ja kyselet hyvin. Ja hyvin paljon. Osaat käyttää ylihuomisen ja toissapäivän käsitteitä, mutta numeroissa käsityskykysi loppuu pariinkymmeneen. Viisikymmentä on vain hieman vähemmän kuin “ainakin miljardi”.

Nukahdat iltaisin helposti. Hetki juttelua päivän touhuista ja seuraavan suunnitelmista, sitten oletkin valmis lataamaan akkusi. Yöllä tapaamme useimmiten kerran. Aamulla kömmit hetkeksi viereen kuuden ja seitsemän välillä, mutta et malta olla paikallasi: tutkimattoman maailman kutsu on voimakkaampi kuin vanhemman lämmön vetovoima.

Parhaimmillasi olet maailman paras isoveli, joka tuo siskolleen itkun hetkellä harson. Väsyneenä viet kuitenkin tavarat siskon kädestä ja saatat tuupata hänet kumoon.

Tästäkin olen ylpeä: syöt ja juot kaikkea. Paitsi maitoa ja sen johdannaisia, jotka “haisevat maidolta.” Jäätelö ei haise maidolta.

Ainoa kalenteriin sidottu juttu viikossasi on kerho kolmena aamupäivänä. Menet sinne mielelläsi, koska olet viimekuukausien aikana löytänyt clubilta hengenheimolaisia, joiden kanssa yhteisleikki sujuu.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Isäkuukaudet kertoo koti-isän näkökulmasta miksi.

Tämä on isäblogi perhe-elämästä kolmen lapsen kanssa. Täällä kuulostellaan riemunkiljahduksia ja ankeuden parahduksia rivarikämpässä. Kuultavaa riittää, sillä tenavat ovat syntyneet -11, -14 ja -16. Äänekkyyden vastapainoksi perheemme viihtyy keskittymistä vaativan tekemisen parissa sekä ulkona.

Kirjoittaja on univelkainen isä sekä aviomies, jonka luonnehdintaan riittää kolme hashtagia: perhe, liikunta ja kokeilintätäitse.

Isäkuukaudet löytyy myös Facebookista, Instagramissa ja Blogit.fi:stä. Olet tervetullut seuraamaan ja ennen kaikkea keskustelemaan!

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017