Rintaperillisistäni kaksi kolmesta alkaa ymmärtää rahan päälle. Sama kaksikko osaa käyttää kotitöistä keskusteltaessa sujuvasti sellaisia lauseita kuin “Ei nyt!”, “Miksi aina minä?”, “Ei ole minun vuoroni!”

Jos nämä havainnot niputtaisi, olisiko yritysmaailman termejä käyttäen synergiaetuja saatavilla? Pitäisikö kohottaa arkipuhteiden kiinnostavuutta maksamalla niistä?

Ajatus on kiinnostava siksikin, että jokainen lapsen suorittama kotihomma on pois aikuisilta. Teoriassa. Aika monessa puuhassa on toistaiseksi tehokkaampaa tehdä itse kuin paikata muksun jälkiä.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

Astianpesukoneen tyhjäämisessä saa olla ihan tosissaan, kun apuna on tehokas yksivuotias.

A post shared by Isäkuukaudet-blogi (@isakuukaudet) on

Lapsi oppii, ettei raha kasva puissa. Samalla karttuu käsitys työn ja palkkion suhteesta. Rahan arvon ymmärtäminen parantuu. Näin kotitöistä maksamista perustellaan. Joku argumentoi niinkin, että koulussa ja harrastuksissa on lapselle tarpeeksi kuormaa.

Nihkeämmin suhtautuvat muistuttavat, että ei aikuinenkaan saa kotitöistä palkkaa. Ja varoittavat, että jatkuva rahalla palkitseminen voi johtaa vaikeuksiin. Sellaisiin, joissa lapsi vaatii kaikista askareistaan vanhemman kukkaron nyörien hölläämistä.

“Perhe on osakeyhtiö, jossa jokainen tekee osuutensa”, muistan äitini perusteleen lapsuudessani, kun kotityöt eivät maistuneet minulle. Muistan lauseen hyvin. Ilmeisesti maistumattomuutta oli havaittavissa usein. Omena ei siis ole lasteni kommenteissa pudonnut kovin kauaksi puusta. Tässäkään asiassa. Jännä.

Kolmenkymmenen vuoden takainen perhehistoria toistaa itseään toisinkin - meidänkään kodissamme ei makseta kotitöistä. Tärkein perustelu on se, että askareet ovat osa arkea ja lasten on syytä se oppia. Eivät kotityöt herkkuja ole vanhemmistakaan. Silti ne on tehtävä.

Palkitsemisen sijaan yritämme (usein toki epäonnistuen) pitää kotihommiin liittyvän ilmapiirin positiivisena. Lasten kanssa jopa leikinomaisena. Astianpesuvedellä saa lotrata ja tavaroiden järjestelyn voi tehdä leikkimällä trukkia. Ja ennen kaikkea, että kotihommatkin tehdään yhdessä.

En osaa olla huolissani, että kotityöt kuormittaisivat lapsia liikaa. Jos tavaroiden kotipesiin palauttelu, APK:n tyhjentäminen ja satunnainen pölyjen pyyhintä käy liian raskaaksi, on syytä tarkastella sitä muuta kuormitusta ensiksi.

Toistaiseksi vanhempien kukkarot pysyvät siis kotitöihin liittyen kiinni, vaikka eskarilaisen europalkitseminen olikin menestys.

Lisää Isäkuukaudet-luettavaa rahaan liittyen:

* Kuusi syytä, miksi puolisoiden yhteinen tili ei ole hyvä idea

* Kulutamme vettä lähes puolet keskimääräistä vähemmän - rahassa erotus on viikoloppuloman luokkaa

* Kuinka puhua lapsille uhkapeleistä ja havainnollistaa riski ymmärrettävästi

* Kuusi syytä miksi jokaisella kotona lapsia hoitavalla pitäisi olla yhteinen tili puolisonsa kanssa

* Irtisanoimme lasten terveysvakuutukset - säästö 700 euroa

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Isäkuukaudet kertoo koti-isän näkökulmasta miksi.

Tämä on isäblogi perhe-elämästä kolmen lapsen kanssa. Täällä kuulostellaan riemunkiljahduksia ja ankeuden parahduksia rivarikämpässä. Kuultavaa riittää, sillä tenavat ovat syntyneet -11, -14 ja -16. Äänekkyyden vastapainoksi perheemme viihtyy keskittymistä vaativan tekemisen parissa sekä ulkona.

Kirjoittaja on univelkainen isä sekä aviomies, jonka luonnehdintaan riittää kolme hashtagia: perhe, liikunta ja kokeilintätäitse.

Isäkuukaudet löytyy myös Facebookista, Instagramissa ja Blogit.fi:stä. Olet tervetullut seuraamaan ja ennen kaikkea keskustelemaan!

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017