Ala-asteella olisin halunnut kirjoittaa ystäväkirjaan, mutta se oli melkein yhtä paljon tyttöjen juttu kuin New kids on the block. Jäi täyttämättä. Mutta kuten usein elämässä: kun hieman malttaa odottaa, niin saa haluamansa. Nyt, kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin sekä 14 jalkaa ja yksi häntä -blogisti että Sesse ja Poika -bloggari haastoivat minut täyttämään sähköistä ystäväkirjaa!

Bloginimeni tarina: Kaikki perheelliset tietävät isäkuukauden. Minulle oli selvää, että pidän “hieman” enemmän perhevapaita, joten käänsin tutun sanan monikkoon. Isäkuukaudet on luultavasti yksi surkeimmista bloginimistä. Sen löytäminen hakukoneilla on hankalaa, koska isäkuukaudesta kirjoitetaan niin paljon.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by Isäkuukaudet-blogi (@isakuukaudet) on

Perusjuttuja

Siviilisäätyni: Naimisissa toistakymmentä vuotta.

Asumismuotoni: Oma pätkä rivarista.

Ammattini: Koti-isä, joulukuussa jälleen koodari.

Työpaikka: Tietoliikenneyritys

Kiinalainen horoskooppini: Apina

Harrastukset: blogi ja sen some. Toisin sanoen kirjoittaminen ja valokuvaaminen. Perhematkailu. Liian satunnainen liikunta.

Syvällistä

Periaatteet: 1)Lapset ovat vain hetken pieniä – ja tarvitsevat silloin vanhempiaan. 2)Älä koskaan sano ei koskaan. 3)Vähempikin riittää.

Maailmankatsomukseni: Erittäin perhekeskeinen, melko liberaali, tasavertaisuutta arvostava.

Pohdin: Vanhenemista. Omaani. Puolisoni. Lasteni. Vanhempieni.

Vihaan: Tökkivää tietotekniikkaa.

Halveksin: Kulissien ylläpitoa.

Pyrin: Pysymään hereillä koko nukutuslaulun ajan.

Rakastan: Lapsiani yli kaiken.

Haaveilen eniten: Vapaudesta tehdä asioita ilman aikatauluja tai rahan miettimistä.

Tarvitsen: Paksun pipon, sillä kolmen lyhyen hiuksen kalju on kylmä talvella.

Pelkään: Lasteni puolesta. Enemmän kuin olisin ikinä uskonut pelkääväni. Mutta silti luultavasti vähemmän kuin huomenna.

Kaipaan: Pidempiä yöunia ja kesää.

Murehdin: Töihin paluuta. En haluaisi. Enkä haluaisi viedä lapsiamme hoitoon.

Kerään: Koko ajan leluja lattioilta. Lisäksi kokemuksia.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by Isäkuukaudet-blogi (@isakuukaudet) on

Lempi-

Värini: Kaikki käy. Mutta pliis, puhutaan väreistä. Minttu, suklaa ja vanilja ovat syömisiä.

Vuodenaika: Kesä.

Eläin: En ole erityisen eläinrakas. Ja lisäksi olen monille allerginen. Tällä hetkellä vastaankin, että lempieläimeni löytyvät Pokemon Gosta.

Kirja: Viime vuosina olen lukenut kymmeniä kertoja esimerkiksi Villit Virtaset, Sven Nordqvistin tuotantoa ja Risto Räppääjiä.

Elokuva: Matrix

Musiikkilaji: Raskas rock ja ysärin elektroninen tanssimusiikki.

Numero: Seiska

Asia minussa: Rohkeus tehdä asioita omannäköisesti.

Ruoka: Mausteinen ruoka ja vaalea hapanjuurileipä.

Juoma: Vesi ja appelsiinimehu.

Lomakohde: Alpit ja kesämökki.

Tuoksu: Onko jollakin oikeasti lempituoksu? Ei minulla ainakaan. Sitä paitsi täällä Oulun murrealueella tunnetaan vain haju. On hyviä hajuja ja huonoja hajuja, mutta ei tuoksuja.

Kasvi: Koivu, viherherukka.

Säätila: Lämmin

Tapa viettää vapaailta: Koko perheen kesken.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by Isäkuukaudet-blogi (@isakuukaudet) on

Kysymyksiä

Pidätkö tytöistä vai pojista? Meillä on kaksi tyttöä ja yksi poika. Pidän heistä kaikista paljon.

Onko sinulla salaisuuksia? Aika vähän.

Onko sinulla valkolakkia? On.

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys? Ruosteinen naula kantapohjassa. Kengän läpi. Muita lävistyksiä ei ole. Eikä leimoja.

Mitä tilaat baarissa? Riippuu tilanteesta.

Poltatko tupakkaa? En.

Omistatko eläimiä? En.

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? On. Kutsun häntä vaimokseni.

Mitä muuttaisit itsessäsi? Lisäisin pari annosta oppimiskykyä, useamman satsin kielitaitoa ja kyvyn kävellä käsillään.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by Isäkuukaudet-blogi (@isakuukaudet) on

Kerro jotakin siitä…

Olit 10-vuotta nykyistä nuorempi: Olin tukeva(sti) dinkku. En pitänyt lapsista, enkä itseäni isätyyppinä.

Viimeksi koit romanttisen hetken: Tänään

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla: Tänään. Jälkikasvu on aika helppoa saada nauramaan heittäytymällä pelleksi.

Joku kehuu sinua taitavaksi: Piirsimme seiskaveen kanssa sarjakuvia. Hän kehui minua hyväksi piirtäjäksi, kuva alla. Tuli vaivautunut olo. Tajusin, että piirustustaitoni ei ole kehittynyt kahdeksan ikävuoden jälkeen lainkaan.

Teet itsellesi lounasta: Päivittäin. Itselleni ja kahdelle lapselle. Tykkään kokeilla uusia ruokia. Syömisen jälkeen äänestämme, pääseekö ruoka jatkoon vai ei.

Sinulla viimeksi oli kotoisa olo: Päivittäin.

Lausut kehuja: Tenaville monta kertaa päivässä, muille liian harvoin.

Viimeksi luit jotakin syvällistä: Kari Hotakaisen kirja Kimi Räikkösestä oli paikoitellen yllättävän syvällinen. En välitä juurikaan autourheilusta ja olen pitänyt Kimiä jossain määrin ylimielisenä. Kirjan luettuani toivon hänelle ja perheelleen vain ja ainoastaan kaikkea hyvää.

Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi: Orffit - Pääjalkaiset ja oikeastaan koko kyseisen orkesterin tuotanto. Nerokkaita sanoituksia, liian tarttuvia melodioita.

Haastan:

H niin kuin Hausfrau

Periaatteen nainen

Keto-Kati

 

Lukuvinkki Isäkuukausien vanhaan postaukseen: Kahdeksantoista asiaa vanhemmuudesta joita en tiennyt

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Isäkuukaudet kertoo koti-isän näkökulmasta miksi.

Tämä on isäblogi perhe-elämästä kolmen lapsen kanssa. Täällä kuulostellaan riemunkiljahduksia ja ankeuden parahduksia rivarikämpässä. Kuultavaa riittää, sillä tenavat ovat syntyneet -11, -14 ja -16. Äänekkyyden vastapainoksi perheemme viihtyy keskittymistä vaativan tekemisen parissa sekä ulkona.

Kirjoittaja on univelkainen isä sekä aviomies, jonka luonnehdintaan riittää kolme hashtagia: perhe, liikunta ja kokeilintätäitse.

Isäkuukaudet löytyy myös Facebookista, Instagramissa ja Blogit.fi:stä. Olet tervetullut seuraamaan ja ennen kaikkea keskustelemaan!

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017