Makuuhuone on klassinen vastaus, olipa liikkeellä yksin, kaksin tai koko perheen kanssa. Kokemusteni mukaan makkarista ei kuitenkaan kannata pakata kuin patjat, peitot ja tyynyt. Hotellien tyynyt voi jakaa kahteen kategoriaan: kahvinpapusäkit ja tuhkamunat. Patjat taas ovat joko liian pehmeitä tai loppuun nu...kuttuja. Oma peti mukaan ja aamulla herää ilman selkäkipua.

Siinä, missä makkarista ei tarvita kuin sänky, keittiö kannattaa ottaa mukaan kokonaan. Jos olet joskus löytänyt majapaikasta teräviä veitsiä, niin ei kannata lotota. Tuurisi on takuulla käytetty. On myös kohtuu karua huomata, että “full equipped kitchen” ei sisällä mikroaaltouunia, mutta kylläkin erittäin käytetyn näköisen "tarttumattoman" paistinpannun.

Lapsiperheen spesialiteetti on WC. Se kannattaa ehdottomasti pakata. Olemme tällä hetkellä kesälomalla ja kiitos kysymästä, vessoja on etsitty katukuvasta aika monta. En edelleenkään tajua, miten varttitunnin matka kämpiltä juna-asemalle voi sisältää kaksi vessastoppia, vaikka lähtiessä tiristettiin. Jos koko vessan tunkeminen käsimatkatavaroihin sängyn ja keittiön lisäksi tuntuu hankalalta, myös yksityinen bajamaja käy. Kuikka ei käy.

Myös kylpyhuone kuuluu kategoriaan “otetaan mukaan seurueesta riippumatta”. Tai oikeastaan suihku riittää. Vai oletko joskus tavannut hotellin suihkun, josta tulee tarpeeksi vettä? En minäkään. Eilen olin seisonut suihkussa kymmenen minuuttia ennen kuin ensimmäinen vesipisara tipahti lattialle. Siihen saakka kaikki suihkusta irronnut vesi oli imeytynyt hiuksiin. Ja minulla on kuitenkin viiden millin sänki. Pesepä niissä olosuhteissa sitten rantahiekat taaperon päästä. Helpompi hoitaa homma imurilla.

Varsinkaan Instassa Isäkuukausia seurailevat tuskin ovat voineet välttyä huomaamasta, että olemme lomamatkalla. Ensimmäistä kertaa kolmilapsisena perheenä vähän kauempana. Edelle aavistuksen ironialta löyhkäävästi kirjoitettu perustuu reissun kokemuksiin.

Useimmille meistä oman kodin siirtäminen lomakohteeseen ei ole mahdollista. Kotoa kannattaa silti lähteä. Muuten ei voi kokea sitä fiilistä, kun vuosisatoja vanhat mukulakivet hohkaavat lämpöään tai nähdä sitä riemua, jonka nelivuotias saavuttaa hyppiessään Itämeren aalloissa.

Jos ei poistu kodin etu- ja takaoven välistä vähän pidemmälle, ei myöskään voi skipata iltanukutusten yhteydessä laulamista siksi, että trubaduurit musisoivat kämpän ikkunan alla.

Katumuusikon säveliin nukahtaessa Ikean veitset ja matalapaine suihkussa tuntuvat melko vähäpätöisiltä.

Hey, Instagramiin päivittyy edelleen lomastoryä. Hyppää mukaan! Eikä Kasvokirjakaan ole yhtään hullumpi vaihtoehto.

Kommentit (2)

Seuraa 

Lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Isäkuukaudet kertoo miksi.

Tämä on isäblogi perhe-elämästä kolmen lapsen kanssa. Täällä kuulostellaan riemunkiljahduksia ja ankeuden parahduksia rivarikämpässä. Kuultavaa riittää, sillä tenavat ovat syntyneet -11, -14 ja -16. Äänekkyyden vastapainoksi perheemme viihtyy keskittymistä vaativan tekemisen parissa sekä ulkona.

Kirjoittaja on univelkainen isä sekä aviomies, jonka luonnehdintaan riittää kolme hashtagia: perhe, liikunta ja kokeilintätäitse.

Isäkuukaudet löytyy myös Facebookista, Instagramissa, Blogit.fi:stä, Bloglovinista ja jossain määrin myös Twitteristä. Olet tervetullut seuraamaan ja ennen kaikkea keskustelemaan!

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017