Aloitetaan faktoilla: jos kaikki menee hyvin, niin tänä vuonna juhlimme joulua viidestään. Se on hienoa se!

Täytyy kuitenkin myöntää, että jo silloin kun release 3.0 oli vielä eipäs-juupas-vaiheessa, pelkäsin tulevaa auton vaihtoa. On nimittäin niin, että toisen sukupolven Octaviaamme jää kahden turvavyöistuimen väliin niin vähän hartiatilaa, ettei hento nainenkaan mahdu työntämään selkäänsä penkkiin.

Luin erään blogin, jonka kirjoittaja väitti mahduttaneensa Volvo V40:n takapenkille kaksi turvavyöistuinta ja turvakaukalon. Fiilikseni silloin - juhuu, meillä ei ole mitään ongelmaa: vaihdetaan lasten penkit ja huristellaan hyväksi havaitulla Oculla vielä ainakin vuosi. Blogin kirjoittaja mainitsi, että kotimainen Klippan on kapea istuin.

Ratsastin selaimella Autoliiton turvaistuintestien pariin. Kyseisestä Klippanista sanottua: "Keskinkertainen kuormitus sekä etu- että sivutörmäyksessä."

Aikanaan sekä tenavien kaukalo (Maxi Cosi Cabriofix isofix-telakalla) että turvaistuimet (Cybex Juno-Fix ja Britax Kidfix SICT) valittiin yksiselitteisesti turvallisuus edellä. Ei anna luonto periksi vaihtaa penkkejä vähemmän turvalliseen.

Juno-Fixin ja kidfixin saa Isofixin sijaan kiinnittää myös vöihin, jolloin niitä voi hivuttaa hieman laidemmaksi eli keskelle tilaa tehden. Mutta jälleen Autoliiton testit ampuvat idean kuin haulikkomies savikiekon: "Jos istuin on kiinnitetty auton omalla turvavyöllä, sen turvallisuudesta saama arvosana putoaa hyvästä tyydyttävään."

Pelkoni auton vaihtoon kasvoi entisestään. Oljenkorreksi keksimme vaimon kanssa ratkaisun, jossa vanhin lapsi matkustaisi edessä ja toinen vanhemmista Tiivi-Taavin ja keskimmäisen kanssa takana. Mitä enemmän lukee nettiä, sitä enemmän tulee mieleen, että etumatkustajan turvatyynyn poiskytkentään ei voi luottaa. Poju ei siis tule matkustamaan edessä. Sitä paitsi takapenkki kävisi ahtaaksi tässäkin ratkaisussa.

Auto on siis pakko vaihtaa tai koko perheen reissut unohtaa kesän jälkeen. Mutta millaiseen vaunuun saa kolme penkkiä Isofixeillä kiinni? Seitsenpaikkainen auto on äkkiä ajatellen yleispätevä vastaus. Keskimmäiselle riville molempiin laitoihin ja yksi takariville. Mutta, mutta! Takakontin istuimissa ei useimmiten Isofixejä olekaan. Ja toisaalta, kuka oikeasti haluaa istuttaa lapsensa auton takimmaiseen riviin muutoin kuin silloin tällöin? Haluaisitko itse istua siellä, kun joku tollo ajaa autosi peräboxiin viittäkymppiä?

Kolmannen penkkirivin ongelma on myös se, että tavaratilaan ei käytännössä voi tällöin lastata mitään. Ja tavaraahan lapsiperheellä on kuin jääkiekkomaajoukkueella.

Tulevassa autossamme pitää siis mahtua kolme turvaistuinta rinnakkain etupenkkien takana sijaitsevalle riville. Ja kaikki pitää saada kiinni Isofixeillä. Lisäksi korimalli saisi mielellään olla farmari, käyttövoima nafta, tehoa vähintään 100 kW ja voimalinjassa käsihämmenteinen aski.

Tämän postaussarjan osa 2 ja osa 3 kertovat lisää valintatuskasta. Päädyimme lopulta vuoden 2011 Ford S-Maxiin. Kokemukset voi summata sanoin: tilaa tilattiin, tilaa saatiin!

ps. Pääkuvassa Maxi-Cosi Isofixillä ja vieressä turvavyöistuimet vöissä -kokeilu. "Ihan" ei mahdu Ocun takaovi kiinni.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Isäkuukaudet kertoo koti-isän näkökulmasta miksi.

Tämä on isäblogi perhe-elämästä kolmen lapsen kanssa. Täällä kuulostellaan riemunkiljahduksia ja ankeuden parahduksia rivarikämpässä. Kuultavaa riittää, sillä tenavat ovat syntyneet -11, -14 ja -16. Äänekkyyden vastapainoksi perheemme viihtyy keskittymistä vaativan tekemisen parissa sekä ulkona.

Kirjoittaja on univelkainen isä sekä aviomies, jonka luonnehdintaan riittää kolme hashtagia: perhe, liikunta ja kokeilintätäitse.

Isäkuukaudet löytyy myös Facebookista, Instagramissa ja Blogit.fi:stä. Olet tervetullut seuraamaan ja ennen kaikkea keskustelemaan!

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017