Kirjoitukset avainsanalla kieliposkessa

Työelämän sanotaan olevan dyynaamista. Toistellaan, että käytössä on parhaat käytännöt ja viimeisimmät menetelmät. Päätin kokeilla, miten kahdeksan töistä tuttua juttua toimii koti-isyydessä.

1)Ison kihon vierailu

Työpaikalla olen oppinut, että ennen ison kihon vierailua siivotaan ja vähän täpistäänkin. Koululta tuli tiedote, että kihoja taas liikkeellä. Minua alkoi heti jännittää koko vatsalla - oikein useampia kihoja! Puunasin koko kodin.

Hieman myöhemmin, kun jännitys oli siirtynyt kaksikymmentä senttimetriä alemmaksi, kuulin että koti-isän kannattaa siivota koko kämppä vasta kihojen vierailun varmistuttua. Isoakaan kihoa varten ei kannata siivota etukäteen.

2)Virheitä saa tehdä, mutta niistä pitää oppia -hokema

Eräänä päivänä yritin viedä uhmaikää lähestyvän päiväunille. Hän pärähti itkuun, joka kaikuu vieläkin kämpässämme. Virhe! Otin opikseni. Seuraavana päivänä en vienyt häntä päiväunille. Sekään ei tainnut olla oikea ratkaisu.

Sitten kuulin, että maailmallakin menestystä niittäneessä Supercellissä virheitä juhlitaan oikein skumpalla. Päätin kokeilla (alkoholittomalla luonnollisesti). Kysyin lapsia väärällä hetkellä ulos. Virhe. Kippis! Sitten tein lasten mielestä väärää ruokaa. Virhe. Kippis! Kerhoonlähtiessä ehdotin lapselle väärää paitaa. Riita. Kippis! Iltapäivällä menin voittamaan Uno-pelin. Kippis. Sitten kippis! Kippis! Ja vielä kerran Kippis!

En ole varma, missä vaiheessa virheiden määrä ylitti laskentakykyni, mutta olihan minulla maukas iltapäivä.

3)Ergonomiaan pitää kiinnittää huomiota - erityisesti tuolin on oltava hyvä.

Niinpä. Ennen taaperoa viihdytettiin näin:

Mutta nykyään näin (kylppäriin kulku tosin vaikeutui 95 prosenttia, koska tuoli tukkii koko oviaukon):

4)Jos mikään muu ei työelämässä motivoi, niin palkkapäivä ainakin

Koti-isyydessä minua motivoi erittäin moni asia. Silti kirjauduin kädet innosta täristen verkkopankkiin, kun ensimmäinen kotihoidontuki oli maksettu. 211 euroa. Tuuletin ääneen - 211 euroa! Hetimiten soitin kuitenkin Kelalle ihmettelypuhelun: “Miksi korvaus vaativasta työstä maksetaan kerran päivässä, eikä kerran kuussa, kuten yksityisellä sektorilla on tapana?”

5)Säästöohjelmien vuoksi vältetään matkustamista ja suositaan puhelinpalavereita

Meillä ei juuri muita matkoja ole kuin koulumatka. Teinkin poitsin uudelle opettajalle heti toisena aamuna nykyaikaa henkivän ehdotuksen: juniori ei tule seuraavana päivänä enää kouluun, mutta ope voisi jakaa liitutaulunsa kuvapuheluun.

6)Jokin mättää, pidetään palaveri

Sehän se on työelämän perusratkaisu. Palaverissa kaikki kuitenkin naputtavat tietokonetta, eivätkä keskity asiaan.

Yritimme siivota kotona, mutta lapset olivat mieluummin hippaa sisällä. Paitsi taapero, joka kaateli palapelejä lattialle. Nostelin kaikki pöydän ääreen ja pidimme palaverin. Kaikki osanottajat tuntuivat kikkailevan jotain omaansa, eikä kukaan keskittynyt palaveriin.

7)Jos on ongelmia, puhu johdolle. Ylinkin johto on kiinnostunut duunareiden kuulumisista.

Pääkuvassapa se näkyykin. Yritin myös puhua talomme ylimmälle johdolle, joka on olohuoneen lampun johto. Kumpikin johto kuunteli asiaani vaiti ja vakavana!

8)Kun jonkun aksentista ei saa selvää kolmannellakaan yrittämällä, pyydetään lähettämään sähköpostia

Taapero selitti vimmatusti jotain. “Aaa-a-aa-a-aaaa ooo-o-oo poo-poo-poo! Oopo!” Erittäin selvästi artikuloiden sanoin hänelle: “Please, drop me an email!”

No, istumalihaksillehan se meni. Mutta ei se mitään. Niin se meni silloinkin, kun sovelsin koti-isyyden oppeja työelämään palatessani!

Testit jatkuvat Isäkuukausien Facebookissa ja Instagramissa!

Kommentit (2)

Poiminta
  1. Mitä kauemmin jotain on suunniteltu, sitä todennäköisemmin joku on sairaana h-hetkellä.
  2. Mitä enemmän perheessä on lapsia, sitä vähemmän kirjoissa on sivuja.
  3. Lapsi haluaa yöksi viereensä sen pehmolelun, joka on päivän leikeissä laitettu kaikkein epätavallisimpaan paikkaan.
  4. Vauvan puklauksen todennäköisyys on suoraan verrannollinen päällä olevan vaatteen pesemisen vaikeuteen.
  5. Ulko-ovella vaippaan luiskahtavan kakan todennäköisyys puolestaan on suoraan verrannollinen kiireeseen.
  6. Todennäköisyys sille, että lapsi hukkaa kodin avainnipun on korkeimmillaan silloin, kun toinen vanhemmista on avainnippuineen toisessa maassa.
  7. Jos jokin voi kaatua, särkyä tai likaantua. Se myös kaatuu, särkyy tai likaantuu.
  8. Liikkumaan oppineilla lapsilla on vain kahdenlaisia vaatteita: rikkinäisiä ja niitä, jotka eivät vielä ole rikkoutuneet.
  9. Uhmaikä on vain kausi. Se alkaa kolmen ikävuoden tienoilla ja päättyy useimmilla ennen kahdettakymmenettäviidettä syntymäpäivää.
  10. Kun opit, mikä on lapsen lempiruokaa, se ei taatusti ole enää lapsen lempiruokaa.
  11. Lapsi lukitsee itsensä vessaan sitä todennäköisemmin, mitä nuorempi hän on.
  12. Lapsen tarvitsee kuulla sana paska vain kertaalleen oppiakseen sen. Sanan kiitos oppimiseen tarvitaan tuhat toistoa.
  13. Yöllisen pissavahingon todennäköisyys on suurimmillaan petivaatteiden vaihtamista seuravaana yönä.
  14. Se, miten pitkälle lapsi jaksaa pyöräillä tai kävellä, riippuu siitä, milloin sanot “käännytäänpä kotiin päin!”
  15. Juomalasin kaatumisen todennäköisyys on suoraan verrannollinen sekä pöytäliinan hintaan että siihen, kuinka täyteen vanhempi lasin kaataa.

Kommentit (2)

Vuoden Äiti

"Mitä kauemmin jotain on suunniteltu, sitä todennäköisemmin joku on sairaana h-hetkellä."

Voi kyllä. Meidän pitäisi olla just nyt matkalla kohteeseen, mutta eipä olla, koska lapsella nousi kuume täysin yllättäen. 

Isäkuukaudet
Liittynyt9.11.2016

Voi ei! Tsemppiä! Tuo on kyllä niin harmillinen tilanne.

En osaa lohduttaa muutoin kuin toteamalla, että olette hyviä vanhempia, kun olette prionneet lapsen tarpeen matkan edelle, vaikka tympäisyn määrä on varmasti valtava. Valitettavasti niitäkin tarinoita kuitenkin kuulee, joissa on lähdetty sairastavan naperon kanssa reissuun, koska "eihän tätä voi jättää väliin".

Saat jokaisesta jep-vastauksesta yhden pisteen.

  1. Olen ottanut kaupassa autokärryt, vaikka lapset eivät ole mukana.
  2. Olen sanonut tomerasti “vai niin”, kun taapero selitti jotain, tajuamatta yhtään mitä lapsi selitti.
  3. Olen käynyt tarkistamassa sängyn vieressä, että lapsella on kaikki hyvin, koska hän on nukkunut epätavallisen pitkään ilmoittamatta mitään itsestään.
  4. Olen luetellut kaikkien lasteni nimet (ja ehkä lemmikkienkin) ennen kuin puheeseeni arpoutui sen lapsen nimi, jolle minulla todella oli asiaa.
  5. Olen reagoinut kodin ulkopuolella “äitiiii/iskäää” huutoon, vaikka lapseni eivät olleet mukana.
  6. Olen kuljettanut roskapussia/vaippaa pitkän matkan vaunujen alakorissa.
  7. Olen ladannut kahvinkeittimeen jotain ihan muuta kuin vettä ja kahvia.
  8. Olen kironnut sitä, että jalkapohjista lähtee ääni, kun ne lapsen sängyn viereltä poishiipiessä irtoavat lattiasta.
  9. Olen säikähtänyt perhepedissä hereille luullen, että nyt lapsi putoaa, mutta oikeasti liikkeen onkin aiheuttanut puolisoni jalka.
  10. Olen lämmittänyt kylmentyneen kahvini mikroaaltouunissa.
  11. Olen käyttänyt aikusporukassa hälytysajoneuvosta nimeä piipaa-auto.
  12. Olen nytkyttänyt kaupassa ostoskärryjä.
  13. Olen kehunut aikuiselle, että katsopas kun on iso rekka/roska-auto/kaivinkone.
  14. Olen lässyttänyt vauvakieltä puolisolleni.
  15. Olen vastannut puhelimeen “äiti/isä”, kun soittaja ei ole ollut lapseni.
  16. Olen käyttänyt aikuisten kesken sanaa, joka ei oikeasti tarkoita mitään, mutta joka on tarttunut perhekieleemme, koska lapsi käytti sitä jossain vaiheessa.
  17. Olen huomannut, että minulla on kirjastosta lainassa 25 kirjaa, joista yksikään ei ole aikuisten osastolta.
  18. Olen huomannut olevani paremmin perillä lastenohjelmista kuin muista TV-ohjelmista.
  19. Olen lähettänyt puolisolleni kuvan lapsen ulosteesta.
  20. Olen avannut aamulla television, jotta saisin nukkua hieman pidempään.
  21. Olen puhunut tuttujen kesken vierasta kieltä lasten läsnäollessa, jottei joulupukki/syntymäpäiväyllätys/todellinen mielipide paljastuisi.
  22. Olen etsinyt vauvaa/taaperoa perhepedissä ja säpsähtänyt, että missä ihmeessä hän on, kun lapsi nukkui omassa sängyssään.
  23. Olen matkustanut julkisissa yksin ilman lippua, koska yleensä minulla on rattaat/vaunut mukana ja olen oikeutettu ilmaiseen matkaan.
  24. Olen hamunnut taaperolle tuttia hänen sängystään yöllä pimeässä, vaikka lapsi on ajat sitten lopettanut tutin käytön.
  25. Olen huomannut kodin ulkopuolella, että paidassani on pakastepizzan kokoinen puklutahra.
  26. Olen “siivonnut” ison puklun/pienen pissavahingon yöllä lakanoista levittämällä tahran päälle pyyhkeen.
  27. Olen ihmetellyt (useampaan otteeseen), että miten haisee siltä itseltään, vaikka vaippa on vaihdettu ja vielä tarkistettukin. Ja sitten huomannut, että sitä itseään on aimo annos paidassani.
  28. Olen löytänyt töissä eväideni seasta Duploja tai muita taaperon leluja.
  29. Olen etsinyt kämpän/auton avaimia ja löytänyt ne jostain todella kummallisesta paikasta.
  30. Vaikka olin jo jättänyt lapsen päivähoitoon, niin ajelin työpaikkaa kohti lastenlauluja radiosta kuunnellen.
  31. Olen etsinyt tuttia tuskastumiseen saakka ja huomannut lopulta, että kiinnitin jossakin vaiheessa tuttinarun ja tutin omaan paitaani.
  32. Olen ajanut ajatuksissani töihin ja takapenkiltä on kuulunut risteyksessä: “Etkö sä viekään mua?” TAI olen huomannut työpaikan pihalla, että takapenkillä on vielä muksu mukana.
  33. Olen miettinyt ravintolassa ruokalistaa lukiessa, että jokin ruoka-aine jää varmaan lapsilla syömättä, vaikka olen ollut liikkeellä ilman lapsia.
  34. Olen nähnyt liikenteessä tai ulkona jonkin kiinnostavan koneen ja miettinyt, että lapsi olisi tästä innoissaan.
  35. Olen “selostanut” asioita julkisella paikalla, vaikka taapero ei ollut mukana. Siis tyyliin: “Suolakin taitaa olla loppu. Missähän hyllyssä se suola nyt onkaan. Käydäänpä katsomassa tuolta.”
  36. Olen hyräillyt lastenlauluja töissä itsekseni.

Millainen vanhempi olet?

0-5 pistettä - yksisarvisvanhempi: Olet niin sanottu yksisarvisvanhempi – äiti tai isä, joka ei stressaa mistään, pitää kaikki langat käsissään, eikä ole ikinä väsynyt. Yksisarvinen ja täydellinen vanhempi tosin ovat molemmat mielukuvitushahmoja. Toinen vaihtoehto on, että olet tullut vanhemmaksi aivan hiljattain - onnea!

6-19 pistettä Emmaljunga-vanhempi: Kuulut niin sanottujen Emmaljunga-vanhempien heimoon. Perusvarma, joukkoon sulautuva, suurta keskikastia, kulkee eteenpäin kuin juna raiteillaan. Vanhemmuus määrittää sinua isosti, mutta se ei ole kuitenkaan koko kuva.

20-29 pistettä - täyskäsivanhempi: Onhan vakuutusturvasi kunnossa? Sinulle tuntuu sattuvan ja tapahtuvan. Enemmän kuin Kärsämäellä koko viikon aikana. Asian voi toki nähdä niinkin päin, että olet omistautunut vanhemmuudelle koko sydämestäsi. Tai ehkä pitäisi sanoa, että kaikki kortit kädessäsi liittyvät vanhemmuuteen.

30-36 pistettä - ultrasateenkaarivanhempi: Huh, huh - sinussa loistavat kaikki vanhemmuuden värit. Myös ultravioletti ja infrapuna, siis nekin joita ei edes voi nähdä. Lapset lienevät mukanasi missä ikinä kuljetkin. Nytkin yksi roikkuu kainalokarvoissa, veikkaan.

37-40 pistettä - yliluonnollinen vanhempi: Nyt on syytä mennä nukkumaan heti kun mahdollista. Laskit nimittäin väärin, testin maksimipistemäärä on 36.

Tsekkaa myös kuusi kuvaa, joiden merkitys aukeaa vain vanhemmalle.

Lisää vertaistukea Isäkuukausien Facebookissa ja Instagramissa!

Kommentit (4)

Katta /Arki(paska)ruokaa

Totta. Harvinaisen monta juttua on sattunut omallekin kohdalle vuosien saatossa. Edelleen saattaa toistua se, että lähden lapset kyydissä ajamaan koulun sijasta kohti työpaikkaa. Onneksi kuskauspalvelu toimii vain harvoin. Kasin aamuina suksien kanssa. 💪 Tällöinkin takapenkiltä kuuluu sama vieno toteamus: ’Eiks me mennäkään kouluun?’ -Katta /Arki(paska)ruokaa

Isäkuukaudet
Liittynyt9.11.2016

Erittäin hyvä kysymys! Kyllä mun mielestä saa. Siinähän tapauksessa omatkin pisteeni saa lähestulkoon kertoa kolmosella...

Makuuhuone on klassinen vastaus, olipa liikkeellä yksin, kaksin tai koko perheen kanssa. Kokemusteni mukaan makkarista ei kuitenkaan kannata pakata kuin patjat, peitot ja tyynyt. Hotellien tyynyt voi jakaa kahteen kategoriaan: kahvinpapusäkit ja tuhkamunat. Patjat taas ovat joko liian pehmeitä tai loppuun nu...kuttuja. Oma peti mukaan ja aamulla herää ilman selkäkipua.

Siinä, missä makkarista ei tarvita kuin sänky, keittiö kannattaa ottaa mukaan kokonaan. Jos olet joskus löytänyt majapaikasta teräviä veitsiä, niin ei kannata lotota. Tuurisi on takuulla käytetty. On myös kohtuu karua huomata, että “full equipped kitchen” ei sisällä mikroaaltouunia, mutta kylläkin erittäin käytetyn näköisen "tarttumattoman" paistinpannun.

Lapsiperheen spesialiteetti on WC. Se kannattaa ehdottomasti pakata. Olemme tällä hetkellä kesälomalla ja kiitos kysymästä, vessoja on etsitty katukuvasta aika monta. En edelleenkään tajua, miten varttitunnin matka kämpiltä juna-asemalle voi sisältää kaksi vessastoppia, vaikka lähtiessä tiristettiin. Jos koko vessan tunkeminen käsimatkatavaroihin sängyn ja keittiön lisäksi tuntuu hankalalta, myös yksityinen bajamaja käy. Kuikka ei käy.

Myös kylpyhuone kuuluu kategoriaan “otetaan mukaan seurueesta riippumatta”. Tai oikeastaan suihku riittää. Vai oletko joskus tavannut hotellin suihkun, josta tulee tarpeeksi vettä? En minäkään. Eilen olin seisonut suihkussa kymmenen minuuttia ennen kuin ensimmäinen vesipisara tipahti lattialle. Siihen saakka kaikki suihkusta irronnut vesi oli imeytynyt hiuksiin. Ja minulla on kuitenkin viiden millin sänki. Pesepä niissä olosuhteissa sitten rantahiekat taaperon päästä. Helpompi hoitaa homma imurilla.

Varsinkaan Instassa Isäkuukausia seurailevat tuskin ovat voineet välttyä huomaamasta, että olemme lomamatkalla. Ensimmäistä kertaa kolmilapsisena perheenä vähän kauempana. Edelle aavistuksen ironialta löyhkäävästi kirjoitettu perustuu reissun kokemuksiin.

Useimmille meistä oman kodin siirtäminen lomakohteeseen ei ole mahdollista. Kotoa kannattaa silti lähteä. Muuten ei voi kokea sitä fiilistä, kun vuosisatoja vanhat mukulakivet hohkaavat lämpöään tai nähdä sitä riemua, jonka nelivuotias saavuttaa hyppiessään Itämeren aalloissa.

Jos ei poistu kodin etu- ja takaoven välistä vähän pidemmälle, ei myöskään voi skipata iltanukutusten yhteydessä laulamista siksi, että trubaduurit musisoivat kämpän ikkunan alla.

Katumuusikon säveliin nukahtaessa Ikean veitset ja matalapaine suihkussa tuntuvat melko vähäpätöisiltä.

Hey, Instagramiin päivittyy edelleen lomastoryä. Hyppää mukaan! Eikä Kasvokirjakaan ole yhtään hullumpi vaihtoehto.

Kommentit (2)

Seuraa 

Lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Isäkuukaudet kertoo miksi.

Tämä on isäblogi perhe-elämästä kolmen lapsen kanssa. Täällä kuulostellaan riemunkiljahduksia ja ankeuden parahduksia rivarikämpässä. Kuultavaa riittää, sillä tenavat ovat syntyneet -11, -14 ja -16. Äänekkyyden vastapainoksi perheemme viihtyy keskittymistä vaativan tekemisen parissa sekä ulkona.

Kirjoittaja on univelkainen isä sekä aviomies, jonka luonnehdintaan riittää kolme hashtagia: perhe, liikunta ja kokeilintätäitse.

Isäkuukaudet löytyy myös Facebookista, Instagramissa, Blogit.fi:stä, Bloglovinista ja jossain määrin myös Twitteristä. Olet tervetullut seuraamaan ja ennen kaikkea keskustelemaan!

Blogiarkisto

2018
2017