Kirjoitukset avainsanalla auto

Keväällä 2016 kolmas lapsemme potki vielä siellä, missä päivänvalosta ei ole tietoa, kun mittailimme vaimoni kanssa farmariautojen takapenkkien leveyksiä. Uskoimme, että mahtuisimme viisihenkisenäkin perheenä farmariin, mielikuviemme täydelliseen perheautoon.

Kerroin tuosta hikisestä rupeamasta varsin seikkaperäisesti Kolme turvaistuinta takapenkille -trilogiassa (osa 1, osa 2 ja osa 3). Kyseisistä postauksista löytyvät myös mittailemiemme takapenkkien leveydet.

Kierroksellamme löytyi vain yksi farmari, jossa ovet sai kiinni, kun olimme asentaneet kolme Isofix-jakkaraa takapenkille. Siinäkin autossa fiilis oli kuin olisi vahingossa pukenut vaimon kengät jalkaan. Puristi, ahdisti ja ainoa miete oli että, milloin tilanteesta pääsee pois.

Päädyimme siis tila-autoon. Vuoden 2011 Ford S-Max onkin mainittu tässä blogissa moneen kertaan. Sen kanssa vietettyä aikaa voi edelleen luonnehtia sanoilla tilaa tilattiin – tilaa saatiin. Yllätykseksemme esikoisemme ikäinen auto kesti myös rasitukset Alppien vuoristoteillä (ei tosin ilman paniikin aiheuttamista).

Yli 200 000 kilometriä asvalttia nähnyt kiesi alkaisi Keski-Euroopassa olla paalikamaa, mutta Perä-Pohjolassa joku toki tuplannee vielä sen kilometrit ennen viimeistä matkaa. Se joku ei kuitenkaan ole meidän perheemme, jossa autoiluun liitetään kaksi adjektiivia paljon ennen muita: helppous ja luotettavuus. S-Max on siis osaltamme hautapaikkansa ansainnut.

Viimeinen turvaistuimemme on Britaxin Max-Way Plus. Hankintapäätöksessä yksi peruste oli jakkaran kapeus. Ehkä seuraava automme voisi kuin voisikin olla jälleen farmari.

Asiahan selviää tutulla konstilla: mittanauha käteen ja autokauppaan. Nyt tyydyimme mittaamaan mielikuvissamme isoina pitämiämme farkkuja. Kiersin esikoisen kanssa tammikuisen lauantain kaupasta toiseen. Dokumentoimme seuraavat lukemat sisempien Isofix-koukkujen välistä:

  • Ford Mondeo, V, 39,5 cm
  • Opel Insignia, B, 38 cm
  • Skoda Octavia, 5E, 38,5 cm
  • Skoda Superb, B8, 40,5 cm
  • Volvo V70, P3, 43 cm
  • VW Passat, B8, 41 cm

Eräässä liikkeessä oli kiva 2017 Skoda Superb, joka hieman kuiskaili minulle. Koska erot leveyksissä olivat (jälleen) lähes olemattomia, haimme kierroksen lopuksi tsekkiläisen koeajoon. Kuljettajan paikalla kuiskailu muuttui suorastaan flirtiksi: tuntui hyvältä ajaa selkeästi matalampaa ja henkilöautomaisempaa autoa.

Kotona sovittelimme turvaistuimia takapenkille. Ensin kahta Kidfixiä ja Max-Wayta, sitten korvasimme toisen Kidfixin istuinkorokkeella. Ilmeeni muuttui sitä happamammaksi, mitä pidemmälle sessio eteni.

Saimme kyllä Kidfixin, Max-Wayn ja istuinkorokkeen mahtumaan takatuhdolle. Mutta ne olivat niin tiukasti toisiaan vasten, ettemme vaimon kanssa mitenkään voineet kuvitella, että turvavöiden kiinnittäminen pakkasaamuna sujuisi ilman ärräpäitä. Ja koska toinen autoiluun ensisijaisesti liittämistämme adjektiiveista on helppous, ei auttanut muuta kuin todeta flirtin vaihtuneen mykkäkouluun.

Aika kaukana helposta ja käytettävästä. Tässä Max-Way Superbin laitapaikalla ja KidFix keskellä.
Aika kaukana helposta ja käytettävästä. Tässä Max-Way Superbin laitapaikalla ja KidFix keskellä.

Näin se periaatteessa olisi voinutkin toimia: Max-Way laidassa, istuinkoroke keskellä ja toinen aikuinen laitapaikalla. Kuski ja keskimmäisen KidFix etupenkeillä. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että lähtökohtaisesti lapset matkustavat takana ja aikuiset edessä - ei jatkoon siis tämäkään malli.
Näin se periaatteessa olisi voinutkin toimia: Max-Way laidassa, istuinkoroke keskellä ja toinen aikuinen laitapaikalla. Kuski ja keskimmäisen KidFix etupenkeillä. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että lähtökohtaisesti lapset matkustavat takana ja aikuiset edessä - ei jatkoon siis tämäkään malli.

Hiljaisena ajelin Superbin takaisin autokauppaan. Vaitonaisena myönsin itselleni, että seuraavakin vankkurimme on tila-auto.

Seuraavat illat ajelin autoja internetin kirpputoreilla. Muutaman illan autotalli.comia selailtuani näkemys oli aika selvä: pelimerkkimme eivät riitä uuden mallin S-Maxiin ja patonkia emme halua. Seuraava automme on Volkswagen Touran.

Viime viikonloppuna sovitimme lastenistuimet Touraniin. Vaikka se on selvästi S-Maxia pienempi auto, on turvavöiden kiinnittäminen takapenkille helppoa, vaikka keskipaikallakin on turvaistuin. Tavaratilaakin näytti olevan tarpeeksi, ellei mukana aio ystäväni lohkaisua lainaten pitää matkasänkyä, rattaita, polkupyöriä ja kuivausrumpua.

Touran ja turvaistuimemme. Käytettävyys on tarpeeksi hyvä.
Touran ja turvaistuimemme. Käytettävyys on tarpeeksi hyvä.

Edellisen kuvan asetelma "turvavöitä kiinnittävän käden näkökulmasta". Toimii.
Edellisen kuvan asetelma "turvavöitä kiinnittävän käden näkökulmasta". Toimii.

Ellei suunnitelmien polulle ilmaannu ihmettä (lue: lauantai-iltana Veikkauksen kanssa nopeasti solmittua sponsorisopimusta), on seuraava automme kirpattu diesel-Touran.

Ps. Pääkuva ei valehtele. Ennen lapsia autoon tutustuminen alkoi etupenkiltä. Sitten ehkä kurkasin konepellin alle ja lopuksi tsekkasin takakontin. Takapenkillä en edes käynyt. Nykyään autosta pitää ensimmäisenä tarkastaa takakontti ja -penkki. Jos ne eivät vakuuta, ei kannata istua etupenkillekään.

Kommentit (5)

Joopu
1/5 | 

Harkitsitteko missään vaiheessa kidfixien vaihtamista kapeampiin istuimiin, esimerkiksi maxi-cosi koreen? Saattais mennä kore+maxway+kore ainakin v70 ja ehkä myös superbiin.

Joopu
2/5 | 

Piti vielä tarkistaa, kidfixien leveys on 54cm ja koren 44cm. Aika iso ero. Toki kidfixissä leveys on pääasiassa ylhäällä, en tiedä onko alaosan leveydessä lopulta juuri eroa.

Isäkuukaudet
Liittynyt9.11.2016

Oikein hyvä kysymys! Itse asiassa ei mietitty, koska mielikuvissani leveysero on nimenomaan siellä hartialinjassa, ei alhaalla. Ja sieltä alhaalta se tila tässä tosiaan ensisijaisesti loppui. Hartialinjaanhan tilaa jäi hyvinkin, koska Max-Way on toisinpäin kuin reunoilla olevat Kidfixit.

Joopu
3/5 | 

Näinpä se taitaa olla! Toki vois käydä mittanauhan kanssa siellä istuinkaupassakin ihan mielenkiinnosta.

Mimosa
4/5 | 

Kuulostaapa niin surkean tutulta! S-Maxia on välillä ikävä sen hulppeiden tilojen vuoksi. Se oli ainoa johon saimme hyvällä tahdollakaan kolme lasta istuimien kanssa takapenkille. Koitettiin löytää ne markkinoiden kapeimmat istuimet mutta hölmöä että niissä ilmoitetaan vain istuinosan leveys, ei hartialinjan, joten vaikka paperilla piti mahtua useampikin istuin, käytäntö oli ihan toinen. Onneksi löytyi ymmärtäväisiä myyjiä sekä autokaupasta että istuinliikkeestä. Meillä lapset ovat pienikokoisia ikäisikseen, joten vasta nyt kun esikoinen on kaksitoista, voidaan isoimmalla luopua korokkeesta. Ehkä me jokusen vuoden päästä voidaan siirtyä ihan tavallisen kokoiseen autoon. Tai luopua autosta kokonaan. Tsemppiä teille auton etsintään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupallinen yhteistyö

Kaupallinen yhteistyö Britax-Römer

Kuopuksemme on ikäisekseen iso. Kolmen vuoden ja yhden kuukauden iässä tarvitaan 101 cm mittanauhaa ja 19 kiloa punnuksia.

Hän on matkustanut kolme kuukautta ja kolmetuhatta kilometriä selkä menosuuntaan Britaxin Max-Way Plussassa. Tässä postauksessa kokemuksia ja pari sanaa siitä, miksi valitsimme lapselle kyseisen turvaistuimen.

Tärkein kriteeri istuimelle oli matkustaminen selkä menosuuntaan. Tietoisuus näin päin istumisen turvallisuudesta tuntuu lisääntyvän koko ajan ja Liikenneturvakin sanoo, että lapsen pitäisi matkustaa selkä menosuuntaan mahdollisimman pitkään. Vähintään kolmevuotiaaksi.

Selkä menosuuntaan -matkustamisen juju on yksinkertainen: törmäyksessä niskaan ja päähän kohdistuu merkittävästi pienempi voima kuin toisin päin mentäessä. Vakavan loukkaantumisen riski on selkeästi pienempi.

Ihmeellistä kyllä, eniten siteerattu turvaistuintesti ei mittaa tätä asiaa! Sen sijaan ruotsalainen Plus-testi mittaa nimenomaan tätä, ja kas kummaa: vain selkä menosuuntaan asennettavat pärjäävät.

Miksi Max-Way Plus?

Selkä menosuuntaan -penkeissä on valinnanvaraa. Syitä, miksi halusimme juuri Max-Way Plussan oli neljä:

1)Nykyisessä laivassamme autossamme on tilaa, mutta jossain vaiheessa sekin on tarkoitus vaihtaa. Mielellään farmariin. Max-Way on kapeampi kuin monet muut selkä menosuuntaan -turvaistuimet. Farmarissa kapeus on valttia.

2)Max-Way Plussassa lapsen jaloille jää poikkeuksellisen hyvin tilaa.

3)Turvaistuimessa on sivutörmäyksiin lisäturvaa tuova SICT-järjestelmä. Käytännössä ulosruuvattava tuki vähentää istuimen sivuttaista heilahdusta sivutörmäyksessä.

4)Max-Way Plus on myös kevyempi kuin monet muut vastaavat penkit. Plussa. Ei tosin kovin iso.

Made in China -kaudella arvostan tätä!
Made in China -kaudella arvostan tätä!

Max-Way Plus kokemukset

Selkä menosuuntaan -istuimien asennuksella ja noroviruksella on yhteinen nimittäjä. Molemmista kuulee kauhutarinoita.

Ensimmäinen Max-Wayn asennus oli kieltämättä hikinen isofixeihin tottuneelle. Ohjekirjalle, Britaxin ohjevideolle ja parille voimasanalle oli käyttöä. Aikaa meni loppujen lopuksi tunti. Nyt kun takana on puolenkymmentä rupeamaa, kiinnitykseen menee 10-15 minuuttia.

Auton lattia näyttää juuri siltä kuin auton lattia lapsiperheessä näyttää! Max-Wayn asennukseen kuuluu tukijalka ja kaksi tukiliinaa.
Auton lattia näyttää juuri siltä kuin auton lattia lapsiperheessä näyttää! Max-Wayn asennukseen kuuluu tukijalka ja kaksi tukiliinaa.

Entäs käytettävyys ja lapsen viihtyminen?

Ikävä kyllä Max-Way täytyy asentaa autossamme keskipaikalle. Lapsen joutuu siis nostamaan jakkaraansa reunapaikan yli. Onneksi Max-Wayn ja auton penkin selkänojan väliin jää reilusti tilaa, joten lapsi mahtuu “luiskahtamaan” reunapaikalla olevan Kidfixin ja Max-Wayn selkänojien välistä mainiosti.

Vöiden kiristäminen kannattaa Max-Wayssakin tehdä aina kahdessa vaiheessa. Ensin lantio-osa tiukkaan lukon yläpuolelta kiskaisten ja vasta sitten varsinaisesta kiristämiseen tarkoitetusta hihnan osasta vetäen.

Kolmivuotias on viihtynyt reviirillään hyvin. Jalat hän pitää joko koukussa tai “pystyssä” auton penkin selkänojaa vasten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että riisumme lapselta aina kengät.

Viimeinen turvaistuin saa minut huokaisemaan

Turvakaukaloiden ja -istuimien valinta on ollut meillä eniten selvittelyä vaatinut lapsille tehty hankinta.

Myönnän auliisti, että huokaisin syvään, kun Max-Way Plus saapui. Kaiken järjen mukaan se on perheemme viimeinen turvaistuin. Kun kuopus jonain päivänä pysäyttää puntarin Max-Wayn ylärajalle eli 25 kilogrammaan, esikoinen luovuttaa Kidfixinsä sisarelleen.

Itse asiassa esikoinen voisi siirtyä Kidfixistään lain valossa pois jo nyt. Hän on yli 135 cm. Istuimessa on kuitenkin vielä hyvin tilaa, joten toistaiseksi poju matkustaa siinä. Turvallisuus ensin - tässäkin asiassa.

Ps. Max-Waysta on myös vanhempi malli, jonka mallinimessä ei ole sanaa Plus. Suurimmat erot uudempaan ovat SICT-sivusuojan puuttuminen ja erilaiset kankaat.

SICT on käytännössä ulosruuvattava tuki, jonka ansiosta penkki ei pääse sivutörmäyksessä heilahtamaan yhtä pitkästi kuin ilman tukea. "Ruuvi" on molemmilla puolilla penkkiä. Huomaa myös Plus-testin läpäisystä kertova tarra.
SICT on käytännössä ulosruuvattava tuki, jonka ansiosta penkki ei pääse sivutörmäyksessä heilahtamaan yhtä pitkästi kuin ilman tukea. "Ruuvi" on molemmilla puolilla penkkiä. Huomaa myös Plus-testin läpäisystä kertova tarra.

Kommentit (4)

Joopu
1/4 | 

Miksei istuin passaa reunalle? Lattialuukku ei ole ongelma, jos sen sisällä on alkuperäinen styroxkehikko, jossa on jotain työkaluja (vänkärin puolella ainakin). Vai eikö kidfixit mene vierekkäin? Ne on toki aika leveitä yläosasta. :) meillä on myös pian kolmevee 105cm tyytyväinen maxway plussassa istuja.

Isäkuukaudet
Liittynyt9.11.2016

Kirjoitin ettei saa asentaa reunalle, koska istuimen ohjekirja sanoo, että S-Maxin keskirivillä vain keskimmäinen paikka on ok. Maalaisjärjellä olen kanssasi täysin samaa mieltä luukuista ja niiden täytöstä. Ja tiedän myös, että joidenkin valmistajien istuinten "paikkaluettelossa" reunat on sallittu tukijalalliselle penkille juurikin mainitsemallasi täytöllä. Kidfixit varmaan menisivät rinnakkain, koska auton penkki koostuu kolmesta itsenäisesti säädettävästä istuimesta. Keskimmäisen penkin voisi siis nykäistä eteen ja reunapaikan jättää taakse, jolloin hartialinjastaan leveät Kidfixit menisivät ikään kuin limittäin.

Kiitos kommentista! Mukava kuulla, että sielläkin on tyytyväinen matkustaja!

Joopu
2/4 | 

Istuimen ohjekirjan autolista ei ole täydellinen, siinä on vain ne paikat joille valmistaja on istuinta testannut ja joiden kohdalla ei ole mitään erityisiä huomioita, kuten tässä ne lattialuukut. Jos auton ohjekirja sallii ja istuimen saa oikeaoppisesti asennettua, sen voi siihen asentaa. Istuinvalmistajat ei voi testata kaikkia maailman automerkkejä, - malleja, vuosimalleja ja varustetasoja. S-maxin ohjekirja sallii tukijalallisen istuimen asentamisen luukun päälle, kun siellä on asianmukainen täytepala, joka pitäisi olla vakiona mukana. Oon itse vanhempien s-maxista tämän tarkistanut, heillä vm 2011.

Keski-Euroopan road tripimme on saanut minut pohtimaan suomalaista liikennekulttuuria. Saksassa moottoritien normaalinopeus näyttää olevan rajoituksettomalla alueella 140-150 kilometriä tunnissa. Mutta kun nopeusrajoitus alkaa, letka jarruttaa pääsääntöisesti siihen.

Vielä hämmästyttävämpää on vetoketjuperiaatteen toimiminen: kun kaksi kaistaa supistuu yhdeksi, molemmilta kaistoilta liitytään vuorotellen väylälle. Asia, joka ei Suomessa taida toimia koskaan.

Kysehän on toisten tienkäyttäjien kunnioittamisesta. Ja siitä on kyse myös suojatiekäyttäytymisessä. Asiassa, joka toimii Suomessa kuin pakkaskelin pitovoide pluskelillä.

Myönnän suojatieasioiden olevan suolaa verenpaineelleni. Törmään valkoisten maalausten toimimattomuuteen alati, sillä liikun lasten kanssa melko paljon jalan. Eniten asia kuitenkin mietityttää siksi, että esikoinen astelee jo katuja tukka pystyssä yksikseen.

Lasten itsenäisen liikkumisen aiheuttama huoli oikein kärjistyy kesällä. Kouluaikaan pienet koululaiset vaappuvat isoine reppuineen pääasiassa tutuilla reiteillä. Loma-aikaan reviiri kuitenkin laajenee. Samaan aikaan hyvä ajokeli saatttaa houkuttaa autoilijoita tavallista kovempiin nopeuksiin. Huono yhdistelmä.

Pahinta on tietenkin se, että liian harva kunnioittaa suojatietä tarpeeksi. Tunnustan joskus mukakiireisenä painavani itsekin kaasua, jos suojatielle astuja ei ole vielä aivan reunalla, eikä kyseessä ole lapsi.

Jälkikäteen harmittaakin. Pahimmillaan asetelmassa olen minä lämpimässä autossani ja sohjoa kyntävä jalankulkija ulkona räntäsateessa. Ja silti en muka ehdi väistämään.

Me pysähtymättömät autoilijat kylvämme paitsi vaaraa, vaikeutamme myös suojatiekäyttäytymisen opettamista lapsille. Miten suojatiellä pitäisi käyttäytyä, kun joka toinen painaa raidoitusta lähestyessään kaasua ja joka toinen hiljentää? Voiko autoilijoihin, siis aikuisiin, luottaa? Vielä tärkeämpi kysymys kuuluu: saako heihin luottaa?

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by Isäkuukaudet-blogi (@isakuukaudet) on

Kärjistetyimmillään epäluottamus suojatiehen johtaa siihen, että lasta opetetaan aina odottamaan tyhjää tietä ennen sen ylittämistä. Tämänkin ohjeistuksen ymmärrän. Varsinkin useamman samaan suuntaan kulkevan kaistan ylityksessä aikuisenkin pitää olla varuillaan. Liian usein viereistä kaistaa ajava jatkaa matkaansa vaikka toisella kaistalla jarrutetaan suojatien eteen.

“Olemme opettaneet lapsen vaikka istumaan kadun reunaan odottamaan tyhjää väylää, jos joku antaa tietä. Tämä siksi, ettei toisella kaistalla ajava aja lapsen yli”, kommentoi eräs Facebook-keskustelija. Ei kovin imartelevaa suojatien kannalta.

Liikenneturvan kampanjassa muistutetaan osuvasti: “Sinä teet suojatien”. Liian moni ei joko osaa tai välitä sitä suojaa tehdä. Kuten sanottua, tunnen piston myös itsessäni.

Suomalaiseen suojatiehen liittyen on kuvaavaa, että usein jalankulkija heilauttaa pysähtyvälle autoilijalle kättä kiitokseksi. Siis kiittää autoilijaa siitä, että hän pysähtyi antamaan tietä liikennesääntöjä noudattaen! Pitäisikö alkaa nostaa kättä jokaiselle, joka ei aja kolmion takaa eteeni: “Kiitos hei, että et tullut sieltä eteeni!”

Kommentit (2)

Pysähdyn jos uskallan
1/2 | 

Monta kertaa en uskalla pysähtyä suojatiellä ja antaa (varsinkin lapselle) jalankulkijalle tietä, koska pelkään että aiheutan vaaratilannetta kun viereisessä tai vastaantulevassa kaistassa oleva ei pysähdy...

Isäkuukaudet
Liittynyt9.11.2016

Kiitos kommentistasi! Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat. Tuota vastaantulevan kaistan liikenteen vaaraa en hoksannut käsitelläkään, mutta se on kyllä ihan todellinen lasten kanssa: tenava katsoo, että kas autohan pysähtyi ja lähtee ylittämään tietä toiseen suuntaan vilkaisemattakaan!

Luin opiskeluaikoina kaksi kurssia saksaa. Tavallaan tehokasta ajankäyttöä, sillä muistan kielestä määrällisesti yhtä paljon kuin ruotsista, jota sentään luin kuusi pitkää vuotta! Danke, bitte, guten morgen ja himputin kätevä "gehen sie geradeaus und denn um die ecke" (kulje suoraan ja sitten nurkan taakse).

Vaimo on saksassa yhtä taitava. Siitä huolimatta olemme suuntaamassa kesällä pit-käl-le autolomalle Saksaan ja muuhun Keski-Eurooppaan. Siis alueelle, joka lie Ranskan jälkeen kuuluisin nihkeydestään englannin käyttämiseen. Ei järkeä!

Automme on alunperinkin kirpparilta. Se on ollut yksi säästökeinoistamme perhevapaiden aikana Nykyään ekaluokkaikäisen koslan mittarissa on kokemusta jo parinsadantuhannen verran. Vanhalla Fordilla ristiin rastiin Eurooppaa? Johan tuolle nauravat naurismaan variksetkin!

Eikä siitä ole kuin ehkä puoli vuotta, kun kerroin ystävälle, että ei ole kolmannen tenavan jälkeen ylimääräisiä autoiltu. Kas, kun nuorin on viihtynyt autossa kuin viisivuotias liikkumattomassa jonossa. Tilanne on helpottunut paljon, mutta ei tämäkään puolla viiden-kuuden tuhannen kilometrin autolomalle lähtemistä.

Järki nolla - järjettömyys kolme

Olemme olleet viime vuosina todella etuoikeutettuja. Olen ollut paljon vanhemmuuden vapailla, kun opettajavaimo on nauttinut työnsä parhaista puolista: kesä- ja heinäkuusta. Toisin sanoen meillä on ollut monta pitkää yhteistä kesää vapaata. Ensivihreydessään pullisteleva kesä on tätä laatua viimeinen. Toista kuukautta kestävä lomareissu pitää tehdä nyt tai luultavasti ei koskaan. Helppo valinta.

Reissu lyhenisi paljon, jos lentäisi Baijeriin ja vuokraisi auton. Samalla poistuisi enin huoli auton leviämiseen liittyen. Omalla pirssillä Oulun nurkilta ajamisessa on kuitenkin pari isoa plussaa: tavaraa saa mukaan huomattavasti enemmän kuin lentävällä putkella matkustaessa. Toisaalta vuokra-autojen turvaistuimet ovat kokemusteni mukaan vähän niin ja näin. Omassa autossa se osasto on kunnossa.  

Ja sitten on vanha sanonta: parempi katua tehtyjä kuin tekemättömiä asioita. Tähänastisessa elämässäni eniten harmittaa, etten lähtenyt vaihtoon opiskeluaikoina. Emme halua muistella vaimon kanssa pitkää kesää -19, jolloin meillä ei ollut rohkeutta lähteä!

Puolivakavassamme olemme linjanneet vaimon kanssa, että reissusta tulee niin pitkä kuin rahat ja hermot antavat myöten. Seuraamalla Isäkuukausia Facebookissa tai Instagramissa, voit seurata kumpi loppuu ensin.

Ps. Lue myös tärkein syymme suunnata autolla Keski-Eurooppaan: Tanskan vai Saksan Legoland – vertailussa puistot, hinnat ja saavutettavuus

Blogin kuvituksena otoksia kolmen vuoden takaiselta reissulta Alpeille.

Kiinnostaako matkustus maata pitkin? Seuraa perheemme reissua autolla Eurooppaan täältä

Kommentit (6)

Isäkuukaudet
Liittynyt9.11.2016
2/6 | 

Marjamummi kirjoitti:
Ei järjen hiventäkään ja juuri siksi maailman ihanin juttu.

Kiitos päivän nauruista - loistava kommentti! Noinhan se juurikin taitaa olla.

Joopu
3/6 | 

Iso peukku tälle! Me käytiin perheeni ja tuttavaperheen kanssa Tanskassa kesällä 2010. Autoina 2 voyageria, perässä 2 asuntovaunua, kyydissä 4 aikuista ja 12 lasta iältään 1-15 vuotta. Aikaa oli vajaa 3 viikkoa, toinen perhe lähti Oulusta ja toinen vähän etelämpää. Matkaa muistellaan vieläkin! Ihan mahtava reissu, kun mukana oli riittävästi huumoria :) äänikirjat oli parasta autossa, silloin ei ollut vielä älypuhelimia eikä tabletteja. Haaveissa on tehdä omalla perheellä samanlainen reissu, kun lapset vähän isompia.

Isäkuukaudet
Liittynyt9.11.2016

Onpa ollut komea karavaani! Ja erittäin mukava lukea, että reissu on mennyt niin hyvin, että vieläkin sitä muistellaan. Meillä lähtö aivan justiinsa ja meinaa olla viime hetkien paniikkia ilmassa. Yritämme muistaa huumorin!

Vierailija
4/6 | 

Varmasti hieno reissu tulossa! Mutta en kyllä millään mittapuulla pidä 7 vuotta vanhaa autoa erityisen vanhana, joten eiköhän se reissu noin uudella autolla hyvin mene! ;) Meillä on nyt perheessä ensimmäinen "uusi auto" ja sekin on 10v vanha. :D

Seuraa 

Lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Isäkuukaudet kertoo koti-isän näkökulmasta miksi.

Tämä on isäblogi perhe-elämästä kolmen lapsen kanssa. Täällä kuulostellaan riemunkiljahduksia ja ankeuden parahduksia rivarikämpässä. Kuultavaa riittää, sillä tenavat ovat syntyneet -11, -14 ja -16. Äänekkyyden vastapainoksi perheemme viihtyy keskittymistä vaativan tekemisen parissa sekä ulkona.

Kirjoittaja on univelkainen isä sekä aviomies, jonka luonnehdintaan riittää kolme hashtagia: perhe, liikunta ja kokeilintätäitse.

Isäkuukaudet löytyy myös Facebookista, Instagramissa ja Blogit.fi:stä. Olet tervetullut seuraamaan ja ennen kaikkea keskustelemaan!

Blogiarkisto

2019
2018
2017

Instagram