Viimepäivinä olemme puhuneet miehistä miesflunssan sairastajina ja tasa-arvoisina vanhempina. Tänään pitää siis tasata tilejä ja puhua jostain ihan muusta, nimittäin raskauskropan epäloogisuuksista. Vaikkei raskaus olekaan mikään sairaus, niin ei tämä elämä naisenakaan mene aina niin kuin Strömsössä - varsinkaan silloin kun kropan tehtävänä on luoda sisällään uusi ihminen.

Kehonmuutokset kuuluvat asiaan ja varmasti ovat jokaiselle lisääntyneelle tullut tutuiksi. Vaikkei lasta olisi kantanut sisällään, muuttuu kroppa vanhemmuuden myötä – vähintään silmäpussit näyttävät löytyvän jokaiselta pikkulapsen vanhemmalta edes väliaikaisesti, jollei pysyvästi. Minun kroppani on ehkä epäloogisuuden kuningas tämän odotusajan myötä.

  1. Kun minulla on nälkä, tulee tarve oksentaa. Siis oikeesti? Eikö silloin kun tarvitsee ravintoa kannata pitää jo saatu ravinto sisällään jos odottaa saavansa lisää ravintoa?
  2.  Jos innostun ja oksentelun tauottua satunkin syömään hieman liikaa, niin tulee taas tarve oksentaa. Edelleen, mikä pointti?
  3.  Päivisin uni maistuisi, kahden tunnin päikkärit kolmesti päivässä kuulostaa tosi hyvältä.
  4.  Öisin taas voisi valvoa. 23 jälkeen sänky on lähinnä paikka, jossa voi tehdä kaikkea muuta kuin nukkua. Levottomuus ja huono olo valtaa illalla eikä uni tule. Ihan sama nukunko päivällä vai en, joka ilta on sama ongelma.

  5. Jokaisesta asiasta voi itkeä. Jokin menee niin kuin haluaisin, toimii niin kuin pitääkin, näyttää söpöltä tai muuten vaan tekee minut onnelliseksi ja hanat on auki. Sama homma, jos jokin menee pieleen, jos en saa mitä haluan, jos jokin tekee minut surulliseksi tai jos mieheni loukkaa joulukukkamme tunteita. Aina voi itkeä.
  6.  Vastakkaisen sukupuolen viehätysvoima. Kalapuikkoviikset, maskuliiniset tuoksut ja matalat äänet, jokin niissä vaan saa sukat pyörimään, vaikka järki sanoo jotain ihan muuta. On järjetöntä kaivata kosketusta tässä tilassa tällä tavoin, johan se on vatsasta nähtävissä mihin himot johtavat
  7. Samaan aikaan tissit turpoavat ja hajut aiheuttavat pahoinvointia siinä määrin, että himoista huolimatta kaikenlaisen kosketuksen kaipuun voi täyttää myöhemmin. Ehkä sitten sen toisen kolmanneksen lopulla? Saas nähdä.


Miesflunssa ja sen poteminen ei ole mitään verrattuna raskaana olevaan naiseen. Väitän, että mä valitan ainakin enemmän kuin yksikään mies.

Mitä kummallisia juttuja teidän kropat on tehneet raskausaikana?

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Huhu täydellisistä äideistä -blogi sai alkunsa kun kaksi naista turhautui niihin iänikuisiin äitimyytteihin. Niihin, jotka aiheuttavat epärealistisia tavoitteita arjelle ja naiseudelle ruuhkavuosien keskellä. Blogin ajatuksena onkin pureutua näihin äitimyytteihin ja osoittaa, että riittävä on täydellinen. Blogissa puidaan äitiyttä ja naiseutta monelta eri kantilta. Kasvatetaan lapsia, yritetään olla parisuhteessa, käydään töissä, kokataan, pukeudutaan, sisustetaan ja hurahdetaan uusiin asioihin. Samalla blogissa pohditaan elämää ja sen suuria kysymyksiä äidin ja erityisesti naisen näkökulmasta.

Blogin takaa löytyy kaksi erilaista äitiä, naista, puolisoa, kumppania, ystävää ja työntekijää. Näitä kahta äitiä yhdistää halu olla se myyttinen taruolento: täydellinen äiti, ainakin omasta mielestään.

Hae blogista

Sisältö jatkuu mainoksen alla