Kuva:Herkkämies

Nousen, vaikka väsyttää aivan liikaa. Hieron unihiekkaiset silmät auki makuuhuoneen ovella ja kurkkaan keittiöön. Katselen hetken. Sitten hymy nousee kasvoilleni. Hän näyttää ihanalta. Kauniilta. Niin rakastettavalta. Kävelen aamiaista syövän vaimoni taakse ja painan huulet kiinni hänen kaulalleen. Hengitän pehmeän ihon tuoksua, joka kertoo minulle, että kaikki on hyvin. "Rakastan sinua." Sanon lopulta. Saan suukon. Laahustan kylpyhuoneeseen hymyillen. Odotan jo melkein iltaa. Tuon naisen viereen on hyvä nukahtaa, oli päivä millainen tahansa. 

Me haluamme uskoa ikuiseen rakkauteen, vaikka kukaan ei enää tunnu uskovan siihen

Kun aloin pohtia vastausta kysymykseen, mistä minä saan voimaa päivittäin, päädyin kirjoittamaan tuon yllä olevan tekstin. Olen onnellinen, että näin on. Se on uskomatonta. Jopa pelottavaa, sillä en tiedä, miten pärjäisin ilman häntä. Onneksi minun ei tarvitsekaan. Me olemme joskus päättäneet luottaa elämään yhdessä. Loppuun asti. Me emme aio erota, vaikka moni tekee niin. Emme kasvaa erillemme tai pettää toisiamme, vaikka se olisi kuinka yleistä. Emme aio kyllästyä toistemme naamoihin, vaikka seisomme päivittäin vastakkain tai vaipua tunnottomiin rutiineihin, vaikka arki toistaa itseään ruuhkavuosien oravanpyörässä. Ja me haluamme uskoa ikuiseen rakkauteen, vaikka kukaan ei enää tunnu uskovan siihen. Se on meidän voimamme. Tunne, joka kantaa heikkonakin päivänä.

Mietin usein, että missä vaiheessa onnellisesta ja pitkästä parisuhteesta on tullut asia, johon ei enää uskota.

Ei ole enää tahtoa, joka kantaa läpi ylä- ja alamäkien. Ei uskoa, että jos tekee töitä parisuhteen eteen, kumppania ei tarvitse vaihtaa. Mutta ei tunnu olevan kumppaneita, jotka olisivat sopivia läpi elämän. On lapsen tekoon sopivia kumppaneita. On eri elämäntilanteisiin sopivia partnereita ja paljon odotukset pettäneitä lupauksia. On vapautta toteuttaa, erota ja elää. On paljon ruohoa, joka vihertää paremmin aidan toisella puolella. Maailma tuntuu olevan täynnä kelvottomia miehiä ja nalkuttavia naisia. Keskustelut täyttyvät epätyydyttävistä suhteista, romantiikan tappavasta perhearjesta ja vääjäämättömänä eteen tulevasta erosta. Siltä suomalainen parisuhdekeskustelu usein näyttää.

Minua pelottaa sanoa ääneen, että minulla on onnellinen avioliitto ja uskon sen kestävän.

Välillä ilmapiiri tuntuu jopa siltä, että minua pelottaa sanoa ääneen, että minulla on onnellinen avioliitto ja uskon sen kestävän. Ajatella, vanhentunut instituutio ja naiivi usko rakkauteen. Päällä valhe, että saan voimaa siitä, että minulla ja puolisollani on niin hyvä suhde. 

En kuitenkaan usko, että minä olen ainoa, joka saa puolisostaan voimaa. Tai ainoa, joka uskoo pitkään parisuhteeseen ja pysyvään rakkauteen. Me emme vain enää huomaa niitä kaikkia toisiinsa kietoutuneita käsiä ja vuosien helmillä hiottuja katseita, jossa pienikin on suurta ja suuri pientä. Niistä kun ei tehdä televisioformaattia, eikä heitä laiteta lemmensaarelle testattavaksi. 

Parisuhde voi olla onnellinen ja kestävä. Sen halusin meidän kaikkien tylsiä vuosipäiväpostauksia jakavien onnellisten puolesta sanoa. 

Kiitos, kun vierailet blogissani. Tervetuloa seuraamaan ja keskustelemaan myös Instagramissa ja Facebookissa

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (15)

Usko Massa
1/15 | 

Missä kriittisyys kirjoituksissasi? Kuljetko naivisti laput silmillä kunnes heräät?

Kirjoitat kyllä hyvistä aiheista mutta nämä jää hehkutus-tasolle.

Herkkä mies
Liittynyt28.9.2018

Joskus on hyvä hehkuttaa, joskus kritisoida ja kyseenalaistaa. Pyrin pitämään blogissani näkyvillä kumpaakin puolta. 😊

❤: Herkkä mies

Toinenajattelia
3/15 | 

Toiset ovat koko elämänsä oppineet elämään, omien negatiivisten kokemusten, traumojen ja tapahtumien kautta. Oman identiteetin eli minuuden luominen pelkästään historian "opettavista" tapahtumista johtaa siihen. Että eletään surun ja kärsimyksen kautta tietämättä. Positiivisuus ja kaiken nagetiivisuuden poissulkeminen näin ollen vie tällaisen henkilön minuutta, ja sotii sitä vastaan. Olkaamme läsnä. Niin toimii parisuhde kuin elämäkin. ❤️ Hieno kirjoitus🙏

15v yhdessä
4/15 | 

Hyvä kirjoitus. Miksi aikoa erota? Miksei aikoa elää loppu elämä yhdessä? Mitä voimme tehdä että matkasta tulisi mahdollisimman mukava molemmille? Mitä kaikkea haluamme/saamme kokea yhdessä? arvostus/uskollisuus/luottamus/moraali

Olen valintani tehnyt ja se on parasta mitä minulle on tapahtunut, teen kaikkeni että hän kokisi samoin jokapäivä.

Maisa80
5/15 | 

Voin sanoa, että elän onnellisessa avioliitossa. Olen ollut aviossa kohta 18,5 vuotta! 💖 Olen välillä oikein ihmetellyt miten juuri minua on siunattu, niin hyvällä parisuhteella. Ympärillä on ihmisiä, jotka ovat eronneet ja aloittaneet uuden parisuhteen. Olen huomannut, että ei se uusperhekuviokaan aina, niin helppoa ole eikä parisuhdekkaan, vaikka ei pieniä lapsia olisikaan. Ymmärrän senkin, että ei se avioliitto aina onnistu, vaikka kuinka tahtoisi! Toiset varmasti ovat yhdessä, vaikka ei olisikaan niin helppoa. Itse haluan uskoa, että avioliittoni kestää, niin kauan kuin kuolema meidät erottaa! 💖🤗

Vierailija
6/15 | 

Joskus vaan on kelvottomia miehiä tai naisia.. ehkä tein väärän valinnan. Olin vannonut lupauksessa pysyä, mutta toinen rikkoi liiton. Uskon edelleen avioliittoon, mutta se tarvii kaksi, jotka haluavat pitää siitä kiinni.

Tiina
7/15 | 

Kyllä sitä tahtoa on monesti tarvittu 15v aikana. Onneksi ne ala- ja ylämäet ei aina osu samaan aikaan molemmille niin on helpompi tukea toista selviytymään omalla tahdollaan.
Tahdon ❤ on hyvä sanoa ja osoittaa joka päivä.
Joka vuosi.
Tahdon tuntea sinut.
Tahdon kuulla ajatuksiasi.
Tahdon koskettaa sinua uteliaisuudella. Tahdon tuntea muuttuneen kehosi ja mielesi aina uudestaan ja uudestaan.
Siksi se Tahdon, on niin tärkeä sana ja teko ❤

Elisa123
8/15 | 

Kaunis kirjoitus. Mekin halusimme viettää loppuelämän toistemme kanssa uskoen ikuiseen rakkauteen. Valitettavasti aina vain se oma tahto ei riitä ja joskus käy kuten meille ja se toinen lähteekin aikaisemmin, liian aikaisin. Ainakin rakastin häntä elämänsä loppuun saakka ja tiedän, että hän rakasti minua viimeiseen hengenvetoonsa saakka. ❤️

Annika98756754
9/15 | 

Muistan kuinka tapasin mieheni reilut 16.v sitten. Hehkutin onneani kaikille jossain hääpalstalla ja kerroin kuinka aion olla mieheni kanssa loppuelämäni. Sain todella paljon kriittistä palautetta ja monet pitivät minua lapsellisena :D Silti, nämä kaikki vuodet olen tuota miestä rakastanut enkä ole koskaan katunut. Hän on hyvä isä, huomioiva ja rakastava puoliso sekä rakas ystäväni. Meillä on ollut parisuhteen salaisuutena luottamus ja avoimuus. Ja yhteinen hyväksyntä, antaa toiselle tilaa (myös fyysistä) olla sellainen kuin on. Hyvässä parisuhteessa ymmärretään myös se, että arkeen kuuluu sekä hyvät ja huonot päivät, eikä joka riidan jälkeen tarvitse olla heittämässä vihkisormuksia nurkkaan :)

Vaimo
10/15 | 

Kiitos tekstistäsi! Rakastamisessa ja tahtomisessa ei ole mitään vanhanaikaista tai naiivia. Täälläkin elinikäiseen avioliittoon luottava ihminen. Meidän liitto ei ole ollut helppo, mutta on tosi onnellinen ja toivon sen kestävän. 10 vuotta on nyt aviovuosia takana ja avioliittotyöhön hurahtaminen on antanut meille työkaluja ja vertaistukea hoitaa liittoa. Olen kiitollinen ja onnellinen.

Vierailija
11/15 | 

Minulla on takana lähes 30v avioliittoa. Mä niin mielelläni olisin kirjoituksesi kanssa samaa mieltä mutta en edelleenkään voi sanoa, että olemme varmasti yhdessä loppuelämän. En vaikka olen rakastanut puolisoani kaikki nämä vuodet. Silloinkin kun on ollut vaikeaa. Mutta elämä on raakaa. Mä en usko enää elämään enkä siihen, että elämä kantaa. En usko ikuiseen romanttiseen rakkauteen. Sen sijaan haluan uskoa siihen, että on mahdollista kulkea läpi elämän rinnalla sama kumppani. Toinen toistaan tukien. Heikkoina ja puutteellisina.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Herkkä mies. Sellainen minä olen. Elämääni rikastuttavat myös neljä ihanaa lasta ja sydämestään asti kaunis vaimoni. 

Tässä blogissa miehen maailma saa olla herkkä ja kaunis. Kirjoitan parisuhteesta, vanhemmuudesta ja miehuudesta. Kerron miltä ne tuntuvat ja koitan ymmärtää, miten niiden kanssa olisi hyvä elää. Joskus vain ihmettelen ihmisen elämää kaikkine väreineen ja koitan antaa sille sanoja.

Tervetuloa seuraamaan! 

-Samuel Jyrinki

Facebook

Instagram

Pinterest

Jos sinua kiinnostaa yhteistyö kanssani:

Laita sähköpostia

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018